Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian keskustassa, osoitteessa Korkeemäenkatu 18 sijaitsevan tontin asemakaavamuutoksen ehdotuksesta. Kaavahanke on ollut vireillä vuodesta 2014 asti ja sen tavoitteena on tontin käyttötarkoituksen muutos asuinkerrostalotontiksi sekä rakennusoikeuden ja kerrosluvun merkittävä kasvattaminen. Kaavamuutos johtaisi tontin nykyisten rakennusten, 1928 rakennetun puuklassismia edustavan asuinrakennuksen ja sen piharakennuksen purkamiseen.

Kaavamuutosalue on osa Nokian asemanseudun ja asuinalueiden maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt inventointi 2016). Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Alueella on myös voimassa Nokian keskustan osayleiskaava 2030 (hyväksytty 2012), jossa kaavamuutosalue on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Alueen kaavamääräys kuuluu: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Yleiskaavan merkintä perustuu sitä varten laadittuun rakennetun kulttuuriympäristön inventointiin (selvitystyö Ahola 2010), jossa alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin tänä vuonna Nokian kaupungin rakennusvalvonnalle antamassaan lausunnossa (12.3.2020, diar. 84/2020) luonnehtinut tontilta purettavan asuinrakennuksen ilmeisiä kulttuurihistoriallisia arvoja sekä sen aiemmasta rakennusvirheestä ja kunnossapidon laiminlyömisestä johtuvia vaurioita. Maakuntamuseo on kuitenkin todennut, että vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Tästä johtuen maakuntamuseo ei ole vastustanut rakennuksen purkamista, vaikka onkin pitänyt alueen viimeisen puutalon katoamista erittäin valitettavana.

Kaavaehdotus mahdollistaa tontin kokoon nähden erittäin suuren, leveärunkoisen, modernin kuusikerroksisen kerrostalon rakentamisen Korkeemäenkadun ja Kyyninkadun kulmaukseen tontilta purettavan puutalon tilalle. Lähes koko loppuosan tontista täyttää autojen säilytykseen tarkoitettu rakennusala. Kaavaselostukseen liitetyn havainnekuvan mukaan tontille rakennettaisiin kuusikerroksinen osin tasakattoinen, osin jyrkän satulakattoinen asuinkerrostalo, jonka julkisivuilla olisi päämassasta ulkonevat kookkaat lasikaiteiset parvekkeet. Rakennuksen julkisivujen päävärit havainnekuvassa ovat valkoinen, violetti ja harmaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kaavaehdotuksen mukaista tontin kerroslukua, rakennusaloja ja rakennusoikeutta liian suurina ja alueen kaupunkikuvaan sopimattomina. Uudisrakennus poikkeaa voimakkaasti ympäröivien tonttien rakennuskannasta. Naapuritalot ovat enimmäkseen julkisivuiltaan yksivärisiä, sävyiltään hillittyjä, enintään neljäkerroksisia, loivan harjakattoisia ja niiden päämassat selkeän suorakaiteen muotoisia.

Koko kaupunginosa ja erityisesti nykyinen kaava-alueen tontti on väljästi rakennettu. Rakentamattomia istutettuja alueita ja vehreyttä on paljon. Asemakaavanmuutos mahdollistaisi lähes koko tontin rakentamisen erittäin tehokkaasti, jolloin vihreys ja väljyys katoaisivat näiltä osin kokonaan. Kontrasti väljästi rakennetun alueen ja tiiviisti rakennetun yhden tontin välillä olisi raju, etenkin, kun muutos kohdistuisi Korkeemäenkadun ja Kyyninkadun kulmauksen kaupunkikuvallisesti merkittävälle ja näkyvälle paikalle.

Kerroslukua ja rakennusoikeuden määrää tontilla tulisikin laskea, rakennusaloja pienentää ja rakennusalojen merkintätapaa kaavakartalla kehittää. Nyt rakennusala merkinnät erottuvat vain tontin keskiosalla. Lisäksi kaavamerkintöjä tulee täydentää rakentamistapaa ohjaavilla merkinnöillä tai laatimalla kaavan yhteydessä hyväksyttävät rakennustapaohjeet, koska sekä alueella voimassa oleva maakuntakaava että yleiskaava edellyttävät uudisrakentamisen huolellista sovittamista ympäröivään rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Tämä edellytys on tuotu esiin myös maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) pykälässä 42, jonka mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa ja, että viranomaisten on kaavaa laadittaessa huolehdittava, ettei muutoksilla vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.

Kaavan rakennetun ympäristön selvityksinä mainitaan maakuntakaavan ja yleiskaavan selvitykset. Lisäselvityksiä ei ole katsottu tarpeelliseksi, eikä edellä mainituissa selvityksissä todettuja arvoja ole huomioitu kaavaratkaisussa. Tontin uudisrakentamista on havainnollistettu yhdellä länsisuuntaisella havainnekuvalla, jossa ympäröivä rakennuskanta ei hahmotu muutamaa talonkulmaa lukuun ottamatta, ja jossa maasto on kuvattu tasamaaksi, vaikka todellisuudessa maasto alueella nousee kohti luodetta. Rakentamisen vaikutuksia maakunnalliseen arvoalueeseen tai alueen kaupunkikuvaan ei ole mahdollista aineiston perusteella arvioida. Ylipäätään kaavaselostuksen vaikutustenarviointi on puutteellinen todeten lähinnä, että kaavanmukaisella rakentamisella ei ole suurta kaupunkikuvallista tai maisemallista merkitystä. Puolitoistakerroksisen puutalon korvaamisella kuusikerroksisella massiivisella kerrostalolla on väistämättä jonkinlainen kaupunkikuvallinen merkitys.

Kaavan vaikutusten arviointia on syytä vielä täydentää ja aineistoon lisätä havainnekuvia, joiden avulla voidaan kattavasti arvioida uudisrakentamisen vaikutuksia maakunnalliseen arvoalueeseen ja lähiympäristön kaupunkikuvan. Kaavan mukaisella rakentamisella on myös merkittäviä vaikutuksia naapuritontteihin, joten kaavaselostusta on syytä täydentää myös nykyistä kattavimmilla tiedoilla naapuritonttien rakentamisesta. Nyt ympäristön rakennuskanta on mainittu vain kursorisesti. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 132/1999, 9 §). Lisäksi samainen laki asettaa yhdeksi asemakaavoituksen sisältövaatimukseksi rakennetun ympäristön vaalimisen ja määrää, ettei kaavoituksella saa hävittää rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja (§ 54).

Kaavaehdotusta ja aineistoja olisi siis syytä vielä kehittää ja täydentää monilta osin. Maakuntamuseo suosittaa viranomaistyöneuvottelun järjestämistä ennen kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyä. Mikäli kaavaehdotus hyväksytään nykyisellään, tulee hyväksymispäätös valitusosoitteineen viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian keskustassa, osoitteessa Korkeemäenkatu 18 sijaitsevan tontin asemakaavamuutoksen ehdotuksesta. Kaavahanke on ollut vireillä vuodesta 2014 asti ja sen tavoitteena on tontin käyttötarkoituksen muutos asuinkerrostalotontiksi sekä rakennusoikeuden ja kerrosluvun merkittävä kasvattaminen. Kaavamuutos johtaisi tontin nykyisten rakennusten, 1928 rakennetun puuklassismia edustavan asuinrakennuksen ja sen piharakennuksen purkamiseen.

Kaavamuutosalue on osa Nokian asemanseudun ja asuinalueiden maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt inventointi 2016). Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.

Alueella on myös voimassa Nokian keskustan osayleiskaava 2030 (hyväksytty 2012), jossa kaavamuutosalue on merkitty osaksi kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Alueen kaavamääräys kuuluu: Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Yleiskaavan merkintä perustuu sitä varten laadittuun rakennetun kulttuuriympäristön inventointiin (selvitystyö Ahola 2010), jossa alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin tänä vuonna Nokian kaupungin rakennusvalvonnalle antamassaan lausunnossa (12.3.2020, diar. 84/2020) luonnehtinut tontilta purettavan asuinrakennuksen ilmeisiä kulttuurihistoriallisia arvoja sekä sen aiemmasta rakennusvirheestä ja kunnossapidon laiminlyömisestä johtuvia vaurioita. Maakuntamuseo on kuitenkin todennut, että vaurioiden korjaaminen edellyttäisi niin laajoja kunnostustoimia, että niiden myötä menetettäisiin suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Tästä johtuen maakuntamuseo ei ole vastustanut rakennuksen purkamista, vaikka onkin pitänyt alueen viimeisen puutalon katoamista erittäin valitettavana.

Kaavaehdotus mahdollistaa tontin kokoon nähden erittäin suuren, leveärunkoisen, modernin kuusikerroksisen kerrostalon rakentamisen Korkeemäenkadun ja Kyyninkadun kulmaukseen tontilta purettavan puutalon tilalle. Lähes koko loppuosan tontista täyttää autojen säilytykseen tarkoitettu rakennusala. Kaavaselostukseen liitetyn havainnekuvan mukaan tontille rakennettaisiin kuusikerroksinen osin tasakattoinen, osin jyrkän satulakattoinen asuinkerrostalo, jonka julkisivuilla olisi päämassasta ulkonevat kookkaat lasikaiteiset parvekkeet. Rakennuksen julkisivujen päävärit havainnekuvassa ovat valkoinen, violetti ja harmaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kaavaehdotuksen mukaista tontin kerroslukua, rakennusaloja ja rakennusoikeutta liian suurina ja alueen kaupunkikuvaan sopimattomina. Uudisrakennus poikkeaa voimakkaasti ympäröivien tonttien rakennuskannasta. Naapuritalot ovat enimmäkseen julkisivuiltaan yksivärisiä, sävyiltään hillittyjä, enintään neljäkerroksisia, loivan harjakattoisia ja niiden päämassat selkeän suorakaiteen muotoisia.

Koko kaupunginosa ja erityisesti nykyinen kaava-alueen tontti on väljästi rakennettu. Rakentamattomia istutettuja alueita ja vehreyttä on paljon. Asemakaavanmuutos mahdollistaisi lähes koko tontin rakentamisen erittäin tehokkaasti, jolloin vihreys ja väljyys katoaisivat näiltä osin kokonaan. Kontrasti väljästi rakennetun alueen ja tiiviisti rakennetun yhden tontin välillä olisi raju, etenkin, kun muutos kohdistuisi Korkeemäenkadun ja Kyyninkadun kulmauksen kaupunkikuvallisesti merkittävälle ja näkyvälle paikalle.

Kerroslukua ja rakennusoikeuden määrää tontilla tulisikin laskea, rakennusaloja pienentää ja rakennusalojen merkintätapaa kaavakartalla kehittää. Nyt rakennusala merkinnät erottuvat vain tontin keskiosalla. Lisäksi kaavamerkintöjä tulee täydentää rakentamistapaa ohjaavilla merkinnöillä tai laatimalla kaavan yhteydessä hyväksyttävät rakennustapaohjeet, koska sekä alueella voimassa oleva maakuntakaava että yleiskaava edellyttävät uudisrakentamisen huolellista sovittamista ympäröivään rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Tämä edellytys on tuotu esiin myös maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) pykälässä 42, jonka mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa ja, että viranomaisten on kaavaa laadittaessa huolehdittava, ettei muutoksilla vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.

Kaavan rakennetun ympäristön selvityksinä mainitaan maakuntakaavan ja yleiskaavan selvitykset. Lisäselvityksiä ei ole katsottu tarpeelliseksi, eikä edellä mainituissa selvityksissä todettuja arvoja ole huomioitu kaavaratkaisussa. Tontin uudisrakentamista on havainnollistettu yhdellä länsisuuntaisella havainnekuvalla, jossa ympäröivä rakennuskanta ei hahmotu muutamaa talonkulmaa lukuun ottamatta, ja jossa maasto on kuvattu tasamaaksi, vaikka todellisuudessa maasto alueella nousee kohti luodetta. Rakentamisen vaikutuksia maakunnalliseen arvoalueeseen tai alueen kaupunkikuvaan ei ole mahdollista aineiston perusteella arvioida. Ylipäätään kaavaselostuksen vaikutustenarviointi on puutteellinen todeten lähinnä, että kaavanmukaisella rakentamisella ei ole suurta kaupunkikuvallista tai maisemallista merkitystä. Puolitoistakerroksisen puutalon korvaamisella kuusikerroksisella massiivisella kerrostalolla on väistämättä jonkinlainen kaupunkikuvallinen merkitys.

Kaavan vaikutusten arviointia on syytä vielä täydentää ja aineistoon lisätä havainnekuvia, joiden avulla voidaan kattavasti arvioida uudisrakentamisen vaikutuksia maakunnalliseen arvoalueeseen ja lähiympäristön kaupunkikuvan. Kaavan mukaisella rakentamisella on myös merkittäviä vaikutuksia naapuritontteihin, joten kaavaselostusta on syytä täydentää myös nykyistä kattavimmilla tiedoilla naapuritonttien rakentamisesta. Nyt ympäristön rakennuskanta on mainittu vain kursorisesti. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 132/1999, 9 §). Lisäksi samainen laki asettaa yhdeksi asemakaavoituksen sisältövaatimukseksi rakennetun ympäristön vaalimisen ja määrää, ettei kaavoituksella saa hävittää rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja (§ 54).

Kaavaehdotusta ja aineistoja olisi siis syytä vielä kehittää ja täydentää monilta osin. Maakuntamuseo suosittaa viranomaistyöneuvottelun järjestämistä ennen kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyä. Mikäli kaavaehdotus hyväksytään nykyisellään, tulee hyväksymispäätös valitusosoitteineen viipymättä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.