Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistön alkuperäisyysaste on heikentynyt hieman asuinrakennuksen katemateriaalin ja länsipäädyn ikkunoiden vaihtamisen sekä pihan terassi- ja aitarakennelmien myötä. Muilta osin kohde edustaa hyvin aikakautensa rakennusperinteitä.

Kiinteistön itä-länsisuuntainen, epäsäännöllisen suorakaiteen muotoinen (1046,5 m2) tontti sijaitsee Ansakadun varressa, siten että tontin länsipääty rajautuu Ansakatuun. Tonttia rajaa pohjoisesta ja etelästä orapihlaja-aita, länsiraja kadulle on aitaamaton. Itäraja on osin metalliverkkoaitaa, osin lauta-aitaa ja osin vadelmapensaita. Tontilla on kaksi katuliittymää Ansakadulle. Ajotie takapihalle on hiekkapintainen ja polku kuistille maapintainen. Lisäksi tontilla, rakennuksen pohjois- ja eteläpuolella, etäällä katulinjasta on aidat: pohjoisessa lauta-aita ja etelässä tiilestä muurattu aita, jossa on puurakenteinen portti.

Tontin pinta on loivaa rinnettä, joka laskee itään. Pääosa pinnasta on nurmea. Puutarhan polut on laatoitettu nelikulmaisilla betonilaatoilla. Takaoven edusta on valettu betonista ja laatoitettu liuskekivillä. Lisäksi rakennuksen takana on laaja kestopuuterassi, joka on osittain katettu erillisellä puurakenteisella katoksella. Kasvillisuutena puutarhatontilla on mänty, koivuja, jalokuusi, hevoskastanja, lehtikuusi, omenapuu, alppiruusu, norjanangervoja, syyshortensia, hanhikkeja, villiviiniä, marjapensaita ja perennoja. Lisäksi alapihalla on vanha betonista valettu vesiallas. Kasvillisuus ja tontin pinnat ovat terassilaudoitusta ja katosta lukuun ottamatta pääosin alkuperäiset.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti lähellä Ansakadun reunaa. Lisäksi tontilla on 1990-luvulla rakennettu autokatos ja varastorakennus. Tallin julkisivut ovat valkoiseksi maalattua pystylaudoitusta ja kate tummaa tiilijäljitelmäpeltiä.

Kiinteistössä sijaitsevan asuinrakennuksen on suunnitellut Veijo Vuorinen, joka on vastannut yhteensä 5 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistö on säilynyt alkuperäisillä omistajillaan. Eläkkeelle jäänyt Ahti Pelttari oli ammatiltaan työjohtaja ja työskenteli pitkään Tampellassa.

Kiinteistöllä on oma tontti.

Kohteen lähiympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja. Itäpuolella on Ansakadun ja Sopulinkadun välinen luonnontilainen metsäalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Hilkka Pelttari.