Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa. Lausunnoissa diar. 351/2020, 361/2020 ja 362/2020 vaadittu arkeologinen lisäselvitys on tehty vuonna 2017 (Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventointi 2017/Pirkanmaan maakuntamuseo). Täydennysinventointi on riittävä, eikä lisäselvitystarvetta ole. Kaavoihin tulee tehdä vielä alle kirjattuja muutoksia. Kohteet, joihin tulee muutoksia, on merkitty myös taulukkoon (liite 1).
Pohjan kyläyleiskaava
Kaava-alueelta tunnetaan kolme muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä, kivikautinen asuinpaikka Sippolanmäki (mj.rek.nro 1000009322 ), historiallinen myllynpaikka Vuoto Mäkelä (mj.rek.nro1000032039) ja Koulunmäki-niminen hiilimiilu (mj.rek.nro 1000024369). Vuoto-Mäkelä ja Koulunmäki on merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti sm-kohdemerkinnöillä. Sippolanmäki on merkitty kaavakarttaan merkinnällä sm-1. Merkintä tulee muuttaa muotoon sm ja merkintä sm-1 tulee poistaa kaavamerkinnöistä. Kohteet tulee varustaa numeroilla, jotka viittaavat kaavaselostukseen lisättävään luetteloon kaava-alueen arkeologisista suojelukohteista (Selvitys suunnittelualueen oloista, luku 2.2.8. Maisema ja kulttuuriympäristö).
Sippolanmäen kivikautinen asuinpaikka todettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventoinnissa 2017/Pirkanmaan maakuntamuseotiedot, s. 12. Kohteelle ja sen länsipuolella on merkitty kaavassa AT-varaus. Muinaisjäännös sijaitsee nykyisin pellolla ja rakentamattomassa metsämaastossa. Kiinteän muinaisjäännöksen luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty (1 §), eikä muinaisjäännöksen alueelle saa kaavassa osoittaa sellaista uutta maankäyttöä, joka merkitsisi muinaisjäännöksen kajoamista tai muita lain 1 §:ssä kiellettyjä toimia. Tästä syystä ja koska uudisrakentaminen lisää tässä kohdassa muinaisjäännöksen vahingoittumis- ja tuhoutumisriskiä, AT -aluevarauksen eteläosaa tulee vielä muuttaa kauemmaksi muinaisjäännöksestä.
Vuoto Mäkelän myllynpaikan kiinteä muinaisjäännös sijaitsee alueella, jonka päämaankäyttö yleiskaavassa on MA. Sen sijaan Koulunmäen hiilimiilun muinaisjäännöskohteen alueelle osoitetaan päämaankäytöksi uusi erillispientalojen AP-1 -alue. Muinaisjäännös sijaitsee nykyisin rakentamattomassa metsämaastossa. Kiinteän muinaisjäännöksen luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty (1 §), eikä muinaisjäännöksen alueelle saa kaavassa osoittaa sellaista uutta maankäyttöä, joka merkitsisi muinaisjäännöksen kajoamista tai muita lain 1 §:ssä kiellettyjä toimia. Tästä syystä ja koska uudisrakentaminen lisää tässä kohdassa muinaisjäännöksen vahingoittumis- ja tuhoutumisriskiä, AP-1 -aluevarauksen lounaisosaa tulee vielä muuttaa. Kaavaan merkitty viereinen VL-alueen päämaankäyttötarkoitusta osoittava merkintä turvaa paremmin metsäisessä ympäristössä sijaitsevan elinkeinohistoriallisen kohteen säilymisen ehjänä ja ymmärrettävänä.
Kaavaluonnokseen on merkitty muinaisesineen löytöpaikkaa sm-1 kohdemerkinnällä Koivisto (mj.rek.nro 1000009321). Kyseessä on rautakautisen soljen löytöpaikka. Kohde tarkastettiin täydennysinventoinnissa ja todettiin irtolöytöpaikaksi, jota ei tule merkitä kaavaan (Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventointi 2017/Pirkanmaan maakuntamuseo, s. 14 ).
Kaavaselostukseen tulee lisätä kulttuuriympäristöä koskeviin selvityksiin vuoden 2016 arkeologisen inventoinnin lisäksi vuonna 2012 tehty Pohjan Koulunmäen asemakaava-alueen inventointi, johon osa alueen arkeologisten kohteiden tiedoista perustuu (Heiskanen & Luoto). Arkeologiset suojelukohteet tulee ottaa huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa, ja tältä osin täydentää kaava-aineistoa.
Kuhmalahden ranta-osayleiskaava
Kaava-alueen arkeologista perintöä koskevat tiedot perustuvat vuoden 2016 kulttuuriympäristöselvityksen arkeologisen inventoinnin lisäksi vuonna 2007 Kuhmalahti Rantaosayleiskaava-alueidenmuinaisjäännösinventointi/Mikroliitti ja 2009 tehtyihin arkeologisiin inventointeihin sekä vuonna 2014 tehtyyn Kangasalan-Sahalahden-Kuhmalahden siirtoviemärilinjan arkeologiseen inventointiin vuodelta 2014 ja Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventointi 2017/Pirkanmaan maakuntamuseo. Selvitykset tulee lisätä kaavaselostukseen.
Kaava-alueelta tunnetaan useita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niitä ja muita alla tarkemmin tarkasteltavia arkeologisia suojelukohteita koskeva numeroitu luettelo tulee liittää kaavaselostukseen. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan SM-aluevarauksena tai sm-kohdemerkinnällä. Kiinteää muinaisjäännöstä osoittavan merkinnän selitys on Muinaismuistoalue tai Muinaismuistokohde. Muutoin asianmukaiseen määräysosaan tulee vielä lisätä. Kohteen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta.
Karttalehti 1
Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty pääosin oikein kaavakartalle. Rutasaaren kärki- nimisen merkittävän lapinraunion (mj.rek.nro 289010001, sijaitsee karttalehdellä 1) merkintätapa on ensisijaisesti SM-aluevaraus. Mittakaavallisista syistä kohde on merkitty pistekatkoviivalla, mikä on tässä tapauksessa hyväksyttävä, koska kohteen tulee erottua selkeästi kaavakartalla. Perkiö-nimisen keittokuopan (nro 1000009332, karttalehti 1) kohdemerkintä on kaavakartalla epäselvä ja se tulee korjata. Vuoden 2016 kulttuuriympäristöselvityksen arkeologisen inventoinnissa löytynyt kohde nro 9, Pentojärven saari, s. 27 on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 1000032030). Kohde tulee merkitä kaavakarttaan kiinteänä muinaisjäännöksenä turkoosilla sm-merkinnällä.
Myös Koivusaaren esihistoriallisen asuinpaikan SM-aluevarauksen merkintä vaatii selkeyttämistä.
Markkula ja Seppälä ovat irtolöytökohteita, joita ei merkitä kaavaan eli näiden kohteiden sm-1 merkinnät tulee poistaa. Muuten karttalehden merkinnät ovat asianmukaiset.
Karttalehti 2
Vähä-Annila, Mäki-Tulokas ja Ahola ovat irtolöytökohteita, joita ei merkitä kaavaan eli niiden sm-1 merkinnät tulee poistaa, muuten karttalehden merkinnät ovat asianmukaiset.
Karttalehti 3
Alueella sijaitseva Pajulahti (Pajulahti) -niminen kylätontti on kaksiosainen, osittain rakennettu, osaksi autioitunut. Sen autioitunut osa-alue merkitään kaavaan kiinteänä muinaisjäännöksenä (sm). Käytössä oleva muinaisjäännökseksi todettu osa kylätontista merkitään sm-2 -aluevarauksena, jonka selitys ja määräys ovat Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista isommista kaivutöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Kaavaselostukseen tulee lisätä sm-2 -merkinnällä varustettua kylätontin osa-aluetta koskien, että muinaismuistolaki ei pääsääntöisesti aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan edellyttää uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Kohteen rajaus on merkitty liitekarttaan (liite 2).
Jaakola ja Kailasaari ovat irtolöytökohteita, joita ei merkitä kaavaan eli näiden sm-1 merkinnät tulee poistaa.
Lamminjärven kiviraunio on suojeltava arkeologinen kohde, joka merkintä on s. Tiedot kohteesta löytyy raportista Kuhmalahti Rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2007/Mikroliitti s. 19. Kohde on nyt merkitty kaavakarttaan sm 1- merkinnällä, joka on poistettava. Merkintä ei pakollinen
Karttalehti 4
Joensuun kivikautinen asuinpaikka (mj.rek.nro 1000032044) on merkitty kaavakarttaan sm-pistekatkoviivalla (k). Kyseessä on hyvin säilynyt merkittävä kivikautinen asuinpaikka, joka tulee merkitä turkoosilla SM-aluevarauksella.
Kailasaari on irtolöytökohde, jota ei merkitä kaavaan eli sen sm-1 merkintä tulee poistaa.
Yleistä
Kaavaselostuksen luvussa 2.2.9. on syytä lyhyesti luonnehtia kaava-alueen muinaisjäännöskantaa ja tuoda esille merkittävinä kohteina esimerkiksi Rutasaaren kärjen lapinraunio, edellä mainittu kivikautinen asuinpaikka ja lisäksi Pirkanmaalla harvinainen muinaisjäännöskohde Kuhmajärvi pellavaliko. Kysessä on uusi kohdetyyppi (mj.rek.nro 1000032034 ). Sen sijainti vesialueella on syytä mainita kaavaselostuksessa. Suojelukohteet tulee huomioida kaavan vaikutusten arviointia koskevassa luvussa.
Osa kaava-alueella sijaitsevista arkeologisista kohteista luokitellaan muiksi kulttuuriperintökohteiksi eivätkä ne ole muinaismuistolain rauhoittamia. Muut kulttuuriperintökohteet voidaan merkitä yleiskaavaan esimerkiksi kohdemerkinnällä kp tai s, jonka selitys ja määräys ovat Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.
Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava
Arkeologisia kohteita koskevat selvitykset ovat arkeologiset inventoinnit vuonna 2007, 2009 ja 2016, jotka tulee ilmetä kaavaselostuksesta. Kaava-alueella sijaitsee kolme muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä: Sarviniemen esihistoriallinen asuinpaikka (mj.rek.nro 1000009327), Kuhmalahden vanha kirkonpaikka ja autioitunut osa Iso-Pento -nimisestä historiallisesta kylätontista. Näistä Sarviniemi on merkitty kaavaan asianmukaisella tavalla sm-kohdemerkinnällä. Vastaavalla kohdemerkinnällä tulee osoittaa Kuhmalahden vanha kirkonpaikka. Kohdemerkinnän selitys korjataan muotoon Muinaismuistokohde. Muutoin asianmukaiseen määräysosaan tulee vielä lisätä Kohteen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Kuhmalahden vanha kirkonpaikka on merkitty liitekarttaan punaisella pisteellä ja autioitunut osa Iso-Pento -nimisen historiallisen kylätontin sijainti ja laajuus on merkitty liitekarttaan punaisella rasteroinnilla (liite 2).
Iso-Pennon kylätontin edelleen käytössä oleva osa-alue merkitään sm-2 -kohdemerkinnällä tai pistekatkoviivalla, jonka selitys ja määräysosa ovat Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista isommista kaivutöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Lisäksi kaavaselostukseen tulee vaikutusten arviointia koskevaan lukuun lisätä Iso-Pennon käytössä olevaa, kiinteäksi muinaisjäännökseksi todettua osa-aluetta koskien, että muinaismuistolaki ei pääsääntöisesti aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan edellyttää uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Iso-Pennon kylätontin edelleen käytössä oleva osa-alue on sijainti ja laajuus on merkitty liitekarttaan sinisellä rasteroinnilla (liite 2).
Muut kaava-alueella sijaitsevat arkeologiset suojelukohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia muinaismuistoja. Näitä ovat, ja Haapalahden kalliokirjoitukset. Kaavaluonnokseen kohteet on merkitty sm-1 -muinaismuistokohteina, mikä merkintä tulee muuttaa. Muut suojeltavat kohteet voidaan merkitä yleiskaavaan esimerkiksi kohdemerkinnällä kp tai s, jonka selitys ja määräys ovat suojeltava arkeologinen kohde. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Iso-Pento 2, historiallinen asuinpaikka on merkitty liitekarttaan purppuranpunaisella rasteroinnilla
Kaavaselostusta tulee täydentää lisäämällä suunnittelualueen oloja koskevaan lukuun (2.2.8. Maisema ja kulttuuriympäristö) numeroitu luettelo arkeologisista suojelukohteista ja varustaa kaavakartalla kohdemerkinnät vastaavilla numeroilla. Vaikutusten arviointia koskevassa luvussa tulee ottaa huomioon alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden suojelun näkökohdat.
Kaavamerkintöjä ja muita edellä kerrottuja asioita voidaan tarvittaessa käsitellä vielä työneuvottelussa maakuntamuseon ja kaavoittajan kesken. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kaavan laatija voi tarvittaessa ottaa Pirkanmaan maakuntamuseoon yhteyttä kaavaan merkittävien arkeologisten kohteiden luokittelusta. Asiaa museossa hoitaa tutkija Kreetta Lesell (040 763 1841).
Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa. Lausunnoissa diar. 351/2020, 361/2020 ja 362/2020 vaadittu arkeologinen lisäselvitys on tehty vuonna 2017 (Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventointi 2017/Pirkanmaan maakuntamuseo). Täydennysinventointi on riittävä, eikä lisäselvitystarvetta ole. Kaavoihin tulee tehdä vielä alle kirjattuja muutoksia. Kohteet, joihin tulee muutoksia, on merkitty myös taulukkoon (liite 1).
Pohjan kyläyleiskaava
Kaava-alueelta tunnetaan kolme muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä, kivikautinen asuinpaikka Sippolanmäki (mj.rek.nro 1000009322 ), historiallinen myllynpaikka Vuoto Mäkelä (mj.rek.nro1000032039) ja Koulunmäki-niminen hiilimiilu (mj.rek.nro 1000024369). Vuoto-Mäkelä ja Koulunmäki on merkitty kaavakarttaan asianmukaisesti sm-kohdemerkinnöillä. Sippolanmäki on merkitty kaavakarttaan merkinnällä sm-1. Merkintä tulee muuttaa muotoon sm ja merkintä sm-1 tulee poistaa kaavamerkinnöistä. Kohteet tulee varustaa numeroilla, jotka viittaavat kaavaselostukseen lisättävään luetteloon kaava-alueen arkeologisista suojelukohteista (Selvitys suunnittelualueen oloista, luku 2.2.8. Maisema ja kulttuuriympäristö).
Sippolanmäen kivikautinen asuinpaikka todettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventoinnissa 2017/Pirkanmaan maakuntamuseotiedot, s. 12. Kohteelle ja sen länsipuolella on merkitty kaavassa AT-varaus. Muinaisjäännös sijaitsee nykyisin pellolla ja rakentamattomassa metsämaastossa. Kiinteän muinaisjäännöksen luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty (1 §), eikä muinaisjäännöksen alueelle saa kaavassa osoittaa sellaista uutta maankäyttöä, joka merkitsisi muinaisjäännöksen kajoamista tai muita lain 1 §:ssä kiellettyjä toimia. Tästä syystä ja koska uudisrakentaminen lisää tässä kohdassa muinaisjäännöksen vahingoittumis- ja tuhoutumisriskiä, AT -aluevarauksen eteläosaa tulee vielä muuttaa kauemmaksi muinaisjäännöksestä.
Vuoto Mäkelän myllynpaikan kiinteä muinaisjäännös sijaitsee alueella, jonka päämaankäyttö yleiskaavassa on MA. Sen sijaan Koulunmäen hiilimiilun muinaisjäännöskohteen alueelle osoitetaan päämaankäytöksi uusi erillispientalojen AP-1 -alue. Muinaisjäännös sijaitsee nykyisin rakentamattomassa metsämaastossa. Kiinteän muinaisjäännöksen luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty (1 §), eikä muinaisjäännöksen alueelle saa kaavassa osoittaa sellaista uutta maankäyttöä, joka merkitsisi muinaisjäännöksen kajoamista tai muita lain 1 §:ssä kiellettyjä toimia. Tästä syystä ja koska uudisrakentaminen lisää tässä kohdassa muinaisjäännöksen vahingoittumis- ja tuhoutumisriskiä, AP-1 -aluevarauksen lounaisosaa tulee vielä muuttaa. Kaavaan merkitty viereinen VL-alueen päämaankäyttötarkoitusta osoittava merkintä turvaa paremmin metsäisessä ympäristössä sijaitsevan elinkeinohistoriallisen kohteen säilymisen ehjänä ja ymmärrettävänä.
Kaavaluonnokseen on merkitty muinaisesineen löytöpaikkaa sm-1 kohdemerkinnällä Koivisto (mj.rek.nro 1000009321). Kyseessä on rautakautisen soljen löytöpaikka. Kohde tarkastettiin täydennysinventoinnissa ja todettiin irtolöytöpaikaksi, jota ei tule merkitä kaavaan (Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventointi 2017/Pirkanmaan maakuntamuseo, s. 14 ).
Kaavaselostukseen tulee lisätä kulttuuriympäristöä koskeviin selvityksiin vuoden 2016 arkeologisen inventoinnin lisäksi vuonna 2012 tehty Pohjan Koulunmäen asemakaava-alueen inventointi, johon osa alueen arkeologisten kohteiden tiedoista perustuu (Heiskanen & Luoto). Arkeologiset suojelukohteet tulee ottaa huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa, ja tältä osin täydentää kaava-aineistoa.
Kuhmalahden ranta-osayleiskaava
Kaava-alueen arkeologista perintöä koskevat tiedot perustuvat vuoden 2016 kulttuuriympäristöselvityksen arkeologisen inventoinnin lisäksi vuonna 2007 Kuhmalahti Rantaosayleiskaava-alueidenmuinaisjäännösinventointi/Mikroliitti ja 2009 tehtyihin arkeologisiin inventointeihin sekä vuonna 2014 tehtyyn Kangasalan-Sahalahden-Kuhmalahden siirtoviemärilinjan arkeologiseen inventointiin vuodelta 2014 ja Kangasala Kuhmalahden rantaosayleiskaavan, kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen arkeologinen täydennysinventointi 2017/Pirkanmaan maakuntamuseo. Selvitykset tulee lisätä kaavaselostukseen.
Kaava-alueelta tunnetaan useita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niitä ja muita alla tarkemmin tarkasteltavia arkeologisia suojelukohteita koskeva numeroitu luettelo tulee liittää kaavaselostukseen. Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavaan SM-aluevarauksena tai sm-kohdemerkinnällä. Kiinteää muinaisjäännöstä osoittavan merkinnän selitys on Muinaismuistoalue tai Muinaismuistokohde. Muutoin asianmukaiseen määräysosaan tulee vielä lisätä. Kohteen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta.
Karttalehti 1
Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty pääosin oikein kaavakartalle. Rutasaaren kärki- nimisen merkittävän lapinraunion (mj.rek.nro 289010001, sijaitsee karttalehdellä 1) merkintätapa on ensisijaisesti SM-aluevaraus. Mittakaavallisista syistä kohde on merkitty pistekatkoviivalla, mikä on tässä tapauksessa hyväksyttävä, koska kohteen tulee erottua selkeästi kaavakartalla. Perkiö-nimisen keittokuopan (nro 1000009332, karttalehti 1) kohdemerkintä on kaavakartalla epäselvä ja se tulee korjata. Vuoden 2016 kulttuuriympäristöselvityksen arkeologisen inventoinnissa löytynyt kohde nro 9, Pentojärven saari, s. 27 on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro 1000032030). Kohde tulee merkitä kaavakarttaan kiinteänä muinaisjäännöksenä turkoosilla sm-merkinnällä.
Myös Koivusaaren esihistoriallisen asuinpaikan SM-aluevarauksen merkintä vaatii selkeyttämistä.
Markkula ja Seppälä ovat irtolöytökohteita, joita ei merkitä kaavaan eli näiden kohteiden sm-1 merkinnät tulee poistaa. Muuten karttalehden merkinnät ovat asianmukaiset.
Karttalehti 2
Vähä-Annila, Mäki-Tulokas ja Ahola ovat irtolöytökohteita, joita ei merkitä kaavaan eli niiden sm-1 merkinnät tulee poistaa, muuten karttalehden merkinnät ovat asianmukaiset.
Karttalehti 3
Alueella sijaitseva Pajulahti (Pajulahti) -niminen kylätontti on kaksiosainen, osittain rakennettu, osaksi autioitunut. Sen autioitunut osa-alue merkitään kaavaan kiinteänä muinaisjäännöksenä (sm). Käytössä oleva muinaisjäännökseksi todettu osa kylätontista merkitään sm-2 -aluevarauksena, jonka selitys ja määräys ovat Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista isommista kaivutöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Kaavaselostukseen tulee lisätä sm-2 -merkinnällä varustettua kylätontin osa-aluetta koskien, että muinaismuistolaki ei pääsääntöisesti aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan edellyttää uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Kohteen rajaus on merkitty liitekarttaan (liite 2).
Jaakola ja Kailasaari ovat irtolöytökohteita, joita ei merkitä kaavaan eli näiden sm-1 merkinnät tulee poistaa.
Lamminjärven kiviraunio on suojeltava arkeologinen kohde, joka merkintä on s. Tiedot kohteesta löytyy raportista Kuhmalahti Rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2007/Mikroliitti s. 19. Kohde on nyt merkitty kaavakarttaan sm 1- merkinnällä, joka on poistettava. Merkintä ei pakollinen
Karttalehti 4
Joensuun kivikautinen asuinpaikka (mj.rek.nro 1000032044) on merkitty kaavakarttaan sm-pistekatkoviivalla (k). Kyseessä on hyvin säilynyt merkittävä kivikautinen asuinpaikka, joka tulee merkitä turkoosilla SM-aluevarauksella.
Kailasaari on irtolöytökohde, jota ei merkitä kaavaan eli sen sm-1 merkintä tulee poistaa.
Yleistä
Kaavaselostuksen luvussa 2.2.9. on syytä lyhyesti luonnehtia kaava-alueen muinaisjäännöskantaa ja tuoda esille merkittävinä kohteina esimerkiksi Rutasaaren kärjen lapinraunio, edellä mainittu kivikautinen asuinpaikka ja lisäksi Pirkanmaalla harvinainen muinaisjäännöskohde Kuhmajärvi pellavaliko. Kysessä on uusi kohdetyyppi (mj.rek.nro 1000032034 ). Sen sijainti vesialueella on syytä mainita kaavaselostuksessa. Suojelukohteet tulee huomioida kaavan vaikutusten arviointia koskevassa luvussa.
Osa kaava-alueella sijaitsevista arkeologisista kohteista luokitellaan muiksi kulttuuriperintökohteiksi eivätkä ne ole muinaismuistolain rauhoittamia. Muut kulttuuriperintökohteet voidaan merkitä yleiskaavaan esimerkiksi kohdemerkinnällä kp tai s, jonka selitys ja määräys ovat Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet ja jäännökset on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa.
Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava
Arkeologisia kohteita koskevat selvitykset ovat arkeologiset inventoinnit vuonna 2007, 2009 ja 2016, jotka tulee ilmetä kaavaselostuksesta. Kaava-alueella sijaitsee kolme muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä: Sarviniemen esihistoriallinen asuinpaikka (mj.rek.nro 1000009327), Kuhmalahden vanha kirkonpaikka ja autioitunut osa Iso-Pento -nimisestä historiallisesta kylätontista. Näistä Sarviniemi on merkitty kaavaan asianmukaisella tavalla sm-kohdemerkinnällä. Vastaavalla kohdemerkinnällä tulee osoittaa Kuhmalahden vanha kirkonpaikka. Kohdemerkinnän selitys korjataan muotoon Muinaismuistokohde. Muutoin asianmukaiseen määräysosaan tulee vielä lisätä Kohteen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Kuhmalahden vanha kirkonpaikka on merkitty liitekarttaan punaisella pisteellä ja autioitunut osa Iso-Pento -nimisen historiallisen kylätontin sijainti ja laajuus on merkitty liitekarttaan punaisella rasteroinnilla (liite 2).
Iso-Pennon kylätontin edelleen käytössä oleva osa-alue merkitään sm-2 -kohdemerkinnällä tai pistekatkoviivalla, jonka selitys ja määräysosa ovat Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista isommista kaivutöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Lisäksi kaavaselostukseen tulee vaikutusten arviointia koskevaan lukuun lisätä Iso-Pennon käytössä olevaa, kiinteäksi muinaisjäännökseksi todettua osa-aluetta koskien, että muinaismuistolaki ei pääsääntöisesti aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan edellyttää uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Iso-Pennon kylätontin edelleen käytössä oleva osa-alue on sijainti ja laajuus on merkitty liitekarttaan sinisellä rasteroinnilla (liite 2).
Muut kaava-alueella sijaitsevat arkeologiset suojelukohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia muinaismuistoja. Näitä ovat, ja Haapalahden kalliokirjoitukset. Kaavaluonnokseen kohteet on merkitty sm-1 -muinaismuistokohteina, mikä merkintä tulee muuttaa. Muut suojeltavat kohteet voidaan merkitä yleiskaavaan esimerkiksi kohdemerkinnällä kp tai s, jonka selitys ja määräys ovat suojeltava arkeologinen kohde. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Iso-Pento 2, historiallinen asuinpaikka on merkitty liitekarttaan purppuranpunaisella rasteroinnilla
Kaavaselostusta tulee täydentää lisäämällä suunnittelualueen oloja koskevaan lukuun (2.2.8. Maisema ja kulttuuriympäristö) numeroitu luettelo arkeologisista suojelukohteista ja varustaa kaavakartalla kohdemerkinnät vastaavilla numeroilla. Vaikutusten arviointia koskevassa luvussa tulee ottaa huomioon alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden suojelun näkökohdat.
Kaavamerkintöjä ja muita edellä kerrottuja asioita voidaan tarvittaessa käsitellä vielä työneuvottelussa maakuntamuseon ja kaavoittajan kesken. Kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kaavan laatija voi tarvittaessa ottaa Pirkanmaan maakuntamuseoon yhteyttä kaavaan merkittävien arkeologisten kohteiden luokittelusta. Asiaa museossa hoitaa tutkija Kreetta Lesell (040 763 1841).
Jaa
Facebookissa