rakennusperinteinen

Rakennushistoriallinen arvo - rakennusperinteinen

Kohteen asuinrakennus on 1916 valmistunut hirsirunkoinen, paritalotyyppinen rakennus. Keskeiset alkuperäiset piirteet ovat hyvin säilyneet: kaksi sisäänkäyntiä, ikkunamallli ja -aukoitus, sokkelin paljas tiilipinta, kattomalli. Katon poikkipäädyt on lisätty todennäköisesti 1930-luvulla. Pihapiiri on täyteen rakennettu (patiot) ja moderni. Tontin lounaiskulmassa on perinteisen mallinen piharakennus, alkuperäinen tai sitä vastaava.

Historiallinen arvo - Sosiaalihistoria

Rakennuksessa on säilynyt Lapin alueelle tyypillinen asumismuoto, useita asuntoja yhdessä rakennuksessa. Edelleen (2013) kaksi erillistä asuntoa sisäänkäynteineen ja kaksi pihaa.

Kuusitien länsipuolella sijaitseva, neliön muotoinen tontti. Vuonna 1916 valmistunut hirsirunkoinen asuinrakennus sijaitsee tontin itäsivulla, pitkä sivu Kuusitielle päin. Tontin lounaiskulmassa on perinteisen mallinen piharakennus, jota ei ole inventoitu erikseen.

Kuusitie 4 asuinrakennus valmistui vuonna 1916. Vuoden 1916-17 Lapin alueen osoiteluettelossa talonomistajana mainitaan H. Varis. Käpylän kaupunginosakirjassa muistitieto, että Käpylä sai sähköt 1920-luvulla, urakoitsijana Variksen sähköliike Lapin puistokadulta (eli Kuusitie 4). Alkuperäisen rakennuksen asuinkerroksessa kaksi huoneen ja keittiön asuntoa. Vuonna 1939 yläkertaan kaksi hellahuonetta. Rakennuksen pohjoispääty peruskorjattiin 1986 (DI Kimmo Kallio) ja eteläpääty 1989 (arkkitehti Vuokko Panula-Ontto). Rakennuksen sisäänkäynnit siirretty päädyistä länsisivulle.

Alkuperäinen tontin luoteiskulmassa sijainnut piharakennus on purettu.Tontin lounaiskulmassa on perinteisen mallinen, satulakattoinen piharakennus.

Kuusitie kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti Teljontien ja Kantotien välissä. Tie sai nimensä sen varrella kasvaneista suurista kuusista. Kuusitien länsipuolen kolme rakennusta ovat 1910-luvulta, itäpuolen kaksi rakennusta 1930-luvun puolivälistä.

Kuusitie 4 tontti sijaitsee Kuusitien länsipuolella. Tonttia rajaa osin valkoiseksi maalattu lauta-aita, osin rima-aita. Asuinrakennuksen pohjoispuolella on jugend-tyyliset puupylväät, portti pihaan ja liuskekivetty polku. Eteläpuolella on jonka länsisivulla on kivipylväät, liuskekiveystä ja nurmikkoa. Länsipuolen piha on jaettu kahteen osaan eri asuntojen pihoiksi, välissä pergola näköesteenä. Eteläpuolta hallitsee lounaiskulman piharakennus. Nurmialue on tasainen ja pihan keskiosassa on kookas puupatio.Pohjoispuolella on samoin liuskekiveystä, tasainen nurmikko ja kookas patio, jota pergola kehystää. Pihan yleisilme on erittäin runsaasta rakentamisesta johtuen moderni.

Pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- piharakennuksen säilytys, alkuperäinen/vastaava

- aitamallin säilytys, jugend-tyyliset pylväät

-lisärakentamisen välttäminen

Asuinrakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- kahden sisäänkäynnin säilytys

- alkuperäisten ikkunoiden, ikkuna-aukoituksen ja -mallin säilytys

- kellarikerroksen paljaan tiilipinnan säilytys

- kattomallin ja saumapeltikatteen säilytys