Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue käsittää vuonna 1976 Suomen Työväen Säästöpankin toimitaloksi rakennetun nykyisen asuin- ja liikerakennuksen kiinteistön. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kosti Kuronen, jonka tunnetuin suunnittelutyö ovat Helsingin Kaivopiha ja siihen liittyvät liikerakennukset Citytalo ja Hansatalo. Kaavahankkeen tavoitteena on korvata nykyinen rakennus uudisrakennuksella. Maakuntamuseo on antanut lausunnot asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 109/2018) sekä luonnoksesta (DIAR: 482/2018). Lausunnoissaan maakuntamuseo on tuonut esiin STS:n pankkirakennuksen erityiset kulttuurihistorialliset arvot. Rakennus on aikansa omaleimaisen elementtiarkkitehtuurin edustaja ja maakuntamuseo katsoi, että paras lähtökohta asemakaavalle olisi ratkaisu, jossa nykyinen rakennus säilytettäisiin. Maakuntamuseo on pitänyt erittäin valitettavana, että alueelle on suunniteltu nykyisen rakennuksen purkamiseen johtavaa kaavaratkaisua. Maakuntamuseo kuitenkin totesi aiemmissa lausunnoissaan, että laaditun rakennetun ympäristön selvityksen (Itsenäisyydenkatu 7-9, Suomen Työväen Säästöpankin toimitalo, rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2013) mukaan STS:n rakennuksen arvot eivät ole niin merkittäviä, että kaavahanke olisi kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdoton. Lisäksi maakuntamuseo on lausunnoissaan korostanut kaava-alueen kaupunkikuvallisesti keskeistä asemaa. Kaavaehdotus on ollut aiemmin nähtävillä vuodenvaihteessa 2020, mutta silloin maakuntamuseo ei antanut luonnosvaiheen jälkeen kulttuuriympäristön arvojen osalta samankaltaisena pysyneestä hankkeesta lausuntoa.

Asemakaavaprosessi on ollut pitkä, ja esimerkiksi sitä varten laaditun rakennetun ympäristön selvityksen valmistumisesta on kulunut jo 10 vuotta. Tänä aikana yleinen tietoisuus niin rakennusten kunnostamiseen ja purkamiseen liittyvästä hiilijalanjäljestä kuin myös modernin rakennusperinnön arvoista ovat lisääntyneet. Esimerkiksi modernien liikerakennusten ensimmäinen suomalainen teemainventointi Kun Helsinkiin rakennettiin city - Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset (Helsingin kaupungin museo, 2014) valmistui vasta STS:n rakennetun ympäristön selvityksen jälkeen. Kaavaprosessin aikana syntyneet tiedot ja muuttuneet asenteet ovat näkyneet hankkeesta viime aikoina käydyssä julkisessa keskustelussa. Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemmissa lausunnoissaan esiin tuomansa kannan ja toteaa, että STS:n pankkirakennuksen purkamiseen johtava hanke on kulttuuriympäristön arvojen osalta erittäin valitettava. STS:n rakennus edustaa rakentamisajalleen poikkeuksellisen monimuotoista suunnittelua, ja se on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä hyvin. Maakuntamuseo toteaa, että erityisesti kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteiden mukaisesti ensisijainen kaavaratkaisu olisi vielä tutkia STS:n pankkirakennuksen säilyttämismahdollisuuksia. Toissijaisena vaihtoehtona voidaan pitää hyväksyttävänä nyt esitettyä kaavaratkaisua, sillä rakennuksella ei kaavaprosessissa ole todettu niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että sen suojelu olisi niiden perusteella ehdottoman välttämätöntä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alue käsittää vuonna 1976 Suomen Työväen Säästöpankin toimitaloksi rakennetun nykyisen asuin- ja liikerakennuksen kiinteistön. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kosti Kuronen, jonka tunnetuin suunnittelutyö ovat Helsingin Kaivopiha ja siihen liittyvät liikerakennukset Citytalo ja Hansatalo. Kaavahankkeen tavoitteena on korvata nykyinen rakennus uudisrakennuksella. Maakuntamuseo on antanut lausunnot asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 109/2018) sekä luonnoksesta (DIAR: 482/2018). Lausunnoissaan maakuntamuseo on tuonut esiin STS:n pankkirakennuksen erityiset kulttuurihistorialliset arvot. Rakennus on aikansa omaleimaisen elementtiarkkitehtuurin edustaja ja maakuntamuseo katsoi, että paras lähtökohta asemakaavalle olisi ratkaisu, jossa nykyinen rakennus säilytettäisiin. Maakuntamuseo on pitänyt erittäin valitettavana, että alueelle on suunniteltu nykyisen rakennuksen purkamiseen johtavaa kaavaratkaisua. Maakuntamuseo kuitenkin totesi aiemmissa lausunnoissaan, että laaditun rakennetun ympäristön selvityksen (Itsenäisyydenkatu 7-9, Suomen Työväen Säästöpankin toimitalo, rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2013) mukaan STS:n rakennuksen arvot eivät ole niin merkittäviä, että kaavahanke olisi kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdoton. Lisäksi maakuntamuseo on lausunnoissaan korostanut kaava-alueen kaupunkikuvallisesti keskeistä asemaa. Kaavaehdotus on ollut aiemmin nähtävillä vuodenvaihteessa 2020, mutta silloin maakuntamuseo ei antanut luonnosvaiheen jälkeen kulttuuriympäristön arvojen osalta samankaltaisena pysyneestä hankkeesta lausuntoa.

Asemakaavaprosessi on ollut pitkä, ja esimerkiksi sitä varten laaditun rakennetun ympäristön selvityksen valmistumisesta on kulunut jo 10 vuotta. Tänä aikana yleinen tietoisuus niin rakennusten kunnostamiseen ja purkamiseen liittyvästä hiilijalanjäljestä kuin myös modernin rakennusperinnön arvoista ovat lisääntyneet. Esimerkiksi modernien liikerakennusten ensimmäinen suomalainen teemainventointi Kun Helsinkiin rakennettiin city - Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset (Helsingin kaupungin museo, 2014) valmistui vasta STS:n rakennetun ympäristön selvityksen jälkeen. Kaavaprosessin aikana syntyneet tiedot ja muuttuneet asenteet ovat näkyneet hankkeesta viime aikoina käydyssä julkisessa keskustelussa. Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa aiemmissa lausunnoissaan esiin tuomansa kannan ja toteaa, että STS:n pankkirakennuksen purkamiseen johtava hanke on kulttuuriympäristön arvojen osalta erittäin valitettava. STS:n rakennus edustaa rakentamisajalleen poikkeuksellisen monimuotoista suunnittelua, ja se on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä hyvin. Maakuntamuseo toteaa, että erityisesti kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteiden mukaisesti ensisijainen kaavaratkaisu olisi vielä tutkia STS:n pankkirakennuksen säilyttämismahdollisuuksia. Toissijaisena vaihtoehtona voidaan pitää hyväksyttävänä nyt esitettyä kaavaratkaisua, sillä rakennuksella ei kaavaprosessissa ole todettu niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että sen suojelu olisi niiden perusteella ehdottoman välttämätöntä.