Korpisaaren tontilla ovat 1. asuinrakennus (n. 1900) ja 2. talousrakennus (1950-l). Lisäksi pihaa suojaa korkea kuusiaita. Rakennukset ovat näkyvällä paikalla Rautatienkadun varrella. Tontilla on 1900-luvun alussa rakenettu asuinrakennus ja talousrakennus 1950-luvulta. Asuinrakennus on säilynyt materiaaleiltaan erittäin hyvin. Rakennuksen jugend-piirteitä omaava vuoraus, ikkunat ja kuisti ovat alkuperäisiä. Rakennus liittyy Viialan kartanoon. Asuin- ja talousrakennus ovat jääneet teollisuusalueen keskelle. Pohjoispuolella on peltikuorinen halli 1900-luvun loppupuolelta, länsipuolella on avointa hiekkakenttää ja Rautatienkatu. Eteläpuolella on teollisuusrakennus (1940-l/1980-l) ja avointa kenttää. Kaakkoispuolella on samalla mäenharjanteella toinen 1900-luvun alkupuolelta oleva asuinrakennus. Itäpuolella on autioitunut ja metsittynyt asuintontti ja sen takana teollisuushalleja.

Asuinrakennus, n. 10x15 metriä, on rakennettu lohkottujen kivipylväiden varaan. Pylväiden väli on lisäksi täytetty puhtaaksi muuratulla punatiilellä. Hirsi(?)runko on vuorattu kolmiosaisella vuorauksella, jossa alhaalla on rintapaneelina helmiponttipaneeli, sen yläpuolella seinäpaneeli on keilapontattua vaakalautaa, jonka yläpuolella on vielä listan erottama paanuvuoraus. Vuorauksen väri valkoinen, joka on paikoin kulunut pois. Maali on ollut ilmeisesti öljymaalia. Ikkunat ovat T-karmillieset, helat ja saranat 1900-luvun alkupuolelta. Ikkunoiden vuorilaudat ovat koristeelliset, konsoleita, puuleikkauksia. Satulakatto on katettu huovalla. (?) Länsipuolella on räystäästä lähtevä valokaappi, jossa on 3-ruutuinen pystyikkuna, kaappi tehty ilmeisesti 1950-luvulla. Rakennuksen itäpuolella on korkea satulakattoinen kuisti, joka on koristeltu samoin kuin runko. Ulko-oven yläpuolella oleva lippa on myöhempää lisäystä. Toinen kuisti on rakennuksen pohjoispäässä. Pulpettikattoisessa umpikuistissa on betonisokkeli, pysyjakoiset ikkunat. Portaat betonivalua, kaide rautaputkea. Paikalla on aikaisemmin ollut pienempi kuisti, nykyinen on todennäköisesti 1950-luvulta. Sisätiloissa on muutamia lämmmitysuuneja mm. pönttöuuneja, joihin on asennettu lämpövastukset.

Kiinteistörekisterin mukaan Siiri on lohkottu Viialan kartanosta vuonna 1924. Omistaksi merkittiin A Mattsonin perikunta.

Muistitiedon mukaan Siiri -nimisen tontin rakennukset kuuluivat osana Korpisaari -nimisellä kulkevaan tilaan, joka toimi Viialan kartanon alueella. Korpisaari omisti mm. kartanon talouspihan rakennuksia, jotka sijaitsivat Nahkatehtaan pohjoispuolella. Nykyisin talouspihan rakennukset ovat purettu. Kartanolla oli paikalla mm. suuri navetta ja riihi. Siirin asuinrakennuksessa asui pitkään Oskari Korpisaari. Talo ja tontti myytiin kunnalle 1970-luvulla. Kunta on käyttänyt taloa vuokra-asuntona.

Vuonna 1932 julkaistu maatilakirja ilmoittaa Viialan kartanon omistajaksi vuodesta 1927 Kalle E. Korpisaaren. Suomen kartanot -teos on vuodelta 1940 ja siinä Korpisaarta ei mainita kartanon omistajaluettelossa, vaan Viialan kartanon omistajaksi mainitaan Aaltosen nahkatehdas. Tämä voi selittyä sillä, että maatilakirja tarkastelee maatiloja ja kartanokirja enemmän kartanomiljöitä. Viialan kartanon maita lohkottiin ja tontitettiin voimakkaasti Hugo Sandbackan aikana 1921-1926. Lohkomisessa Itse kartanon yhteyteen jäi vain pieni tontti ja muutenkin tilakoko pieneni voimakkaasti. Ilmeisesti Korpisaari osti pääosan tilan maista, omistaen mm. kartanon talousrakennuksia, jotka jäivät radan länsipuolelle.

Asuin- ja talousrakennus ovat jääneet teollisuusalueen keskelle. Pienellä kumpareella olevat rakennukset ja pihaa suojaava korkea kuusiaita muodostavat kuitenkin oman suojaisan kokonaisuuden. Suojaisassa pihassa on omenapuita ja muutamia pensaita. Pohjoispuolella on peltikuorinen halli 1900-luvun loppupuolelta, länsipuolella on avointa hiekkakenttää ja Rautatienkatu. Eteläpuolella on teollisuusrakennus (1940-l/1980-l) ja avointa kenttää. Kaakkoispuolella on samalla mäenharjanteella toinen 1900-luvun alkupuolelta oleva asuinrakennus. Itäpuolella on autioitunut ja metsittynyt asuintontti ja sen takana teollisuushalleja.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006