Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Koulurakennus tontilla 7102-02 on valmistunut Hervannan lukioksi vuonna 1979. Hervannan lukio erikoistui 2000-luvulla Tampereen teknilliseksi lukioksi. Lukio-opetuksen siirryttyä toisaalle vuonna 2014 rakennus on toiminut väistötilana ja ollut viime vuodet tyhjillään.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck, joka tunnetaan useiden modernin aikakauden julkisten rakennusten suunnittelijana Tampereella. Elementtirakenteisen rakennuksen hahmo on pelkistetty ja siinä on konstruktivistisia piirteitä. Julkisivut perustuvat pystylinjaiseen rytmitykseen, jossa laatikkomaiset ikkunat, pesubetonipinnat ja värilasielementit vuorottelevat. Entinen lukiorakennus edustaa aikakaudelleen tyypillistä kouluarkkitehtuuria. Se on arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti samaa kokonaisuutta viereisen Pohjois-Hervannan koulun kanssa, joka myös on Schreckin suunnittelema. Koulurakennukset muodostavat Länsi-Hervannan kaupunkirakenteessa väljän, luonnonmuotoihin ja kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvan kampusmaisen alueen, joka yhdistyy maisemassa sekä Opiskelijankadun avaraan katunäkymään että urheilukentän ympäristön metsäpuistomaiseen maisemaan.
Tontille on laadittu 16.3.2015 hyväksytty asemakaava nro 8454, jossa koulurakennusta koskee merkintä KYY-3: "Liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saadaan sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja." Asemakaavassa ei ole kulttuuriympäristöön kohdistuvia suojelumerkintöjä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on asemakaavasta 8454 antamassaan (diar. 235/2014) lausunnossa todennut, että asemakaavaa varten laadittu kaupunkikuvaselvitys on asianmukainen ja että inventointi Tampereen 1970-luvun koulurakennuksista soveltuu tässä tapauksessa kaava-alueen rakennetun ympäristön selvitykseksi. Maakuntamuseo on lausunnossaan puoltanut sellaisia kaavaratkaisuja, joissa lukiorakennus säilyy osana tontin rakennuskantaa.
Maakuntamuseo toteaa, että purkamishanke ei vastaa asemakaavan 8454 selostuksessa esitettyjä tavoitteita, joihin kuuluu mahdollistaa koulurakennuksen käyttötarkoituksen muutos ja osoittaa alueelle täydennysrakentamista. Asemakaavaselostuksessa kaavan vaikutuksia on arvioitu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäytön näkökulmasta: "Asemakaava ei laajenna yhdyskuntarakennetta vaan täydentää sitä. Alue kytkeytyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Tontilla sijaitsevaa koulurakennusta ei pureta ja asemakaavalla mahdollistetaan palvelujen jatkuminen alueella --."
Kohteesta on ollut maakuntamuseon käytettävissä seuraavat kuntoselvitysaineistot: Kuntoarvio 30.9.2015 (Raksystems insinööritoimisto Oy) sekä Sisäilmaan liittyvien riskitekijöiden tarkastelua 7.3.2018 (Dimen Oy, Työnumero 1019921). Jälkimmäisessä mainitaan käytössä olleena asiakirjana myös Hervannan lukion kuntotutkimus 13.11.2009 (Tampereen teknillinen yliopisto. Talonrakennustekniikka. Tutkimusselostus Nro TRT/1808/2009). Aistinvaraisesti tehdyssä kuntoarviossa suositellaan mm. vesikatteen uusimista ja ulkoseinäelementtien kuntotutkimusta sekä todetaan talotekniikka osin ikääntyneeksi. Sisäilman riskitekijöiden tarkastelussa on käytetty aistien lisäksi pintakosteusmittaria, kohonneita kosteusarvoja on todettu laajasti alapohjassa ja pistemäisesti välikatossa vuotojäljen kohdalla. Vesikatetta on paikkailtu, mutta käytettävissä olevien tietojen perusteella aiempien vuotojen mahdollisesti aiheuttamia vaurioita yläpohjan rakenteissa ja eristeissä ei ole tutkittu tai korjattu. Myös ikkunoiden alapuolisissa seinärakenteissa on havaittu kosteusvaurioita ja mikrobiperäistä hajua. Muina mahdollisina sisäilmahaittoina on mainittu avoimet mineraalivillalähteet sekä kosteuden vaurioittaman muovimaton kemialliset päästöt. Yhteenvetona voidaan todeta, että koulurakennuksen merkittävimmät toimenpidetarpeet kohdistuvat vesikattoon alusrakenteineen, alapohjaan sekä seinärakenteisiin ensimmäisen kerroksen ikkunoiden alapuolella.
Edellä kuvatun perusteella maakuntamuseo toteaa, että entisen Hervannan lukion rakennuksen purkaminen ei täysin vastaa voimassa olevan asemakaavan tavoitteita, vaikka olisikin sen määräysten mukaista. Ottaen huomioon esiin tuodut rakennuksen tekniset ongelmat ja sisäilmahaitat, pitää maakuntamuseo purkamista kuitenkin mahdollisena, vaikkakin valitettavana. Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa lisäksi tuoda esille, että tulevissa modernin aikakauden rakennusperintöä koskevissa hankkeissa huomioidaan kestävällä tavalla myös elementtitekniikan aikaisen rakennusperinnön ja arkkitehtuurin asema kerroksellisessa ympäristössä ja hyvinvointivaltion historiaan liittyvän julkisen rakentamisen merkitys kaupunkirakenteessa.
Rakennuksen arkkitehtonisten, kulttuurihistoriallisten ja toiminnallisten piirteiden taltioimiseksi maakuntamuseo esittää rakennushistoriallisen dokumentoinnin laatimista. Dokumentoinnin tulee syventää mainittua 1970-luvun koulujen selvitystä ja käsittää rakennuksen julkisivut, sisätilat ja piha-alue.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Koulurakennus tontilla 7102-02 on valmistunut Hervannan lukioksi vuonna 1979. Hervannan lukio erikoistui 2000-luvulla Tampereen teknilliseksi lukioksi. Lukio-opetuksen siirryttyä toisaalle vuonna 2014 rakennus on toiminut väistötilana ja ollut viime vuodet tyhjillään.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck, joka tunnetaan useiden modernin aikakauden julkisten rakennusten suunnittelijana Tampereella. Elementtirakenteisen rakennuksen hahmo on pelkistetty ja siinä on konstruktivistisia piirteitä. Julkisivut perustuvat pystylinjaiseen rytmitykseen, jossa laatikkomaiset ikkunat, pesubetonipinnat ja värilasielementit vuorottelevat. Entinen lukiorakennus edustaa aikakaudelleen tyypillistä kouluarkkitehtuuria. Se on arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti samaa kokonaisuutta viereisen Pohjois-Hervannan koulun kanssa, joka myös on Schreckin suunnittelema. Koulurakennukset muodostavat Länsi-Hervannan kaupunkirakenteessa väljän, luonnonmuotoihin ja kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvan kampusmaisen alueen, joka yhdistyy maisemassa sekä Opiskelijankadun avaraan katunäkymään että urheilukentän ympäristön metsäpuistomaiseen maisemaan.
Tontille on laadittu 16.3.2015 hyväksytty asemakaava nro 8454, jossa koulurakennusta koskee merkintä KYY-3: "Liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saadaan sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja." Asemakaavassa ei ole kulttuuriympäristöön kohdistuvia suojelumerkintöjä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on asemakaavasta 8454 antamassaan (diar. 235/2014) lausunnossa todennut, että asemakaavaa varten laadittu kaupunkikuvaselvitys on asianmukainen ja että inventointi Tampereen 1970-luvun koulurakennuksista soveltuu tässä tapauksessa kaava-alueen rakennetun ympäristön selvitykseksi. Maakuntamuseo on lausunnossaan puoltanut sellaisia kaavaratkaisuja, joissa lukiorakennus säilyy osana tontin rakennuskantaa.
Maakuntamuseo toteaa, että purkamishanke ei vastaa asemakaavan 8454 selostuksessa esitettyjä tavoitteita, joihin kuuluu mahdollistaa koulurakennuksen käyttötarkoituksen muutos ja osoittaa alueelle täydennysrakentamista. Asemakaavaselostuksessa kaavan vaikutuksia on arvioitu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäytön näkökulmasta: "Asemakaava ei laajenna yhdyskuntarakennetta vaan täydentää sitä. Alue kytkeytyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Tontilla sijaitsevaa koulurakennusta ei pureta ja asemakaavalla mahdollistetaan palvelujen jatkuminen alueella --."
Kohteesta on ollut maakuntamuseon käytettävissä seuraavat kuntoselvitysaineistot: Kuntoarvio 30.9.2015 (Raksystems insinööritoimisto Oy) sekä Sisäilmaan liittyvien riskitekijöiden tarkastelua 7.3.2018 (Dimen Oy, Työnumero 1019921). Jälkimmäisessä mainitaan käytössä olleena asiakirjana myös Hervannan lukion kuntotutkimus 13.11.2009 (Tampereen teknillinen yliopisto. Talonrakennustekniikka. Tutkimusselostus Nro TRT/1808/2009). Aistinvaraisesti tehdyssä kuntoarviossa suositellaan mm. vesikatteen uusimista ja ulkoseinäelementtien kuntotutkimusta sekä todetaan talotekniikka osin ikääntyneeksi. Sisäilman riskitekijöiden tarkastelussa on käytetty aistien lisäksi pintakosteusmittaria, kohonneita kosteusarvoja on todettu laajasti alapohjassa ja pistemäisesti välikatossa vuotojäljen kohdalla. Vesikatetta on paikkailtu, mutta käytettävissä olevien tietojen perusteella aiempien vuotojen mahdollisesti aiheuttamia vaurioita yläpohjan rakenteissa ja eristeissä ei ole tutkittu tai korjattu. Myös ikkunoiden alapuolisissa seinärakenteissa on havaittu kosteusvaurioita ja mikrobiperäistä hajua. Muina mahdollisina sisäilmahaittoina on mainittu avoimet mineraalivillalähteet sekä kosteuden vaurioittaman muovimaton kemialliset päästöt. Yhteenvetona voidaan todeta, että koulurakennuksen merkittävimmät toimenpidetarpeet kohdistuvat vesikattoon alusrakenteineen, alapohjaan sekä seinärakenteisiin ensimmäisen kerroksen ikkunoiden alapuolella.
Edellä kuvatun perusteella maakuntamuseo toteaa, että entisen Hervannan lukion rakennuksen purkaminen ei täysin vastaa voimassa olevan asemakaavan tavoitteita, vaikka olisikin sen määräysten mukaista. Ottaen huomioon esiin tuodut rakennuksen tekniset ongelmat ja sisäilmahaitat, pitää maakuntamuseo purkamista kuitenkin mahdollisena, vaikkakin valitettavana. Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa lisäksi tuoda esille, että tulevissa modernin aikakauden rakennusperintöä koskevissa hankkeissa huomioidaan kestävällä tavalla myös elementtitekniikan aikaisen rakennusperinnön ja arkkitehtuurin asema kerroksellisessa ympäristössä ja hyvinvointivaltion historiaan liittyvän julkisen rakentamisen merkitys kaupunkirakenteessa.
Rakennuksen arkkitehtonisten, kulttuurihistoriallisten ja toiminnallisten piirteiden taltioimiseksi maakuntamuseo esittää rakennushistoriallisen dokumentoinnin laatimista. Dokumentoinnin tulee syventää mainittua 1970-luvun koulujen selvitystä ja käsittää rakennuksen julkisivut, sisätilat ja piha-alue.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa