Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Kämmenniemen yleissuunnitelman tarkoituksena on osana Pohjois-Tampereen strategista yleiskaavatyötä tutkia asemakaavoitusta varten taajaman mahdollisia laajenemisalueita ja niiden liittymistä nykyiseen rakenteeseen sekä Kämmenniemenkadun ja Aunessalmenkadun yleisilmeen kohentamista ja mahdollista lisärakentamista. Yleissuunnitelmaksi on laadittu kaksi luonnosta, VE 1 ”Veneily” ja VE 2 ”Ekoilu” (A-insinöörit 8.3.2019).

Suunnitelma-alueen eteläosa kuuluu Pirkanmaan maakuntakaavan yhteydessä määriteltyyn maakunnallisesti arvokkaaseen Uskalin-Paavolan-Kämmenniemen kulttuurimaisemaan, jolla on sekä maisemallisia että rakennuskulttuurisia arvoja. Maisemakuva perustuu pihapiirien ja rantapeltojen vuoropuheluun, jossa vanhat tilakeskukset ovat maiseman avainpaikoilla. Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen (2015) mukaan alueen vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Tämän toteutumiseksi tulee säilyttää viljelymaiseman yhteys tilakeskuksiin ja maisematilojen avoimuus. Uudisrakentamisen sijoittaminen ja rakentamistapa vaativat huolellista harkintaa, ja uusien rakennuspaikkojen tulee liittyä luontevasti jo oleviin pihapiireihin tai sijoittua maisemarakenteen reunoille.

Suunnittelma-alueen pohjoisosa, Kämmenniemen kaupunginosa, on Teiskon alueen keskus ja ainoa asemakaavoitettu alue. Aunessillan liikenteelliseen solmukohtaan syntynyt kaupallisten ja kunnallisten palveluiden sekä omakoti- ja rivitalovaltaisen asutuksen keskittymä kaavoitettiin 1960-luvun lopulla entisen Teiskon kunnan keskustaksi. Kämmenniemi edustaa mielenkiintoisella tavalla maaseutukeskuksen ja varhaisen aluerakentamisen ilmiöitä, ja sillä on rakennushistoriaan, asutushistoriaan ja maisemaan liittyviä arvoja. Kämmenniemen kaupunginosan rakennetusta ympäristöstä ei ole saatavilla tarkempia tietoja. Jotta yleissuunnitelman vaikutuksia rakennetun ympäristön arvoihin voidaan arvioida, Pirkanmaan maakuntamuseo esittää asianmukaisen rakennetun ympäristön selvityksen laatimista Kämmenniemen kaupunginosasta.

Suunnitelma-alueen pohjoisrajalla on Paarlahden vuonon ylittävä Aunessilta, joka ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö osana museosillat -teemakohdetta. Museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita. Vuonna 1899 valmistunut Aunessilta on Pohjoismaitten korkeimpia yksiaukkoisia graniittisiltoja. Aunessilta on historiallisesti, rakennusperinteisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde, jonka säilyminen ja asema kylän maamerkkinä on turvattava. Luonnoksessa VE 1 Aunessillan ympäristö on esitetty kehitettävänä kaupunkitilana (satama) lisäämällä nykyisen asiointilaiturin palveluita vierasvenesatamaksi.  Kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen säilymiseksi maakuntamuseo pitää suositeltavana Aunessillan lähialueen säilymistä puistomaisena virkistysalueena ja veneilypalveluiden keskittämistä samassa vaihtoehdossa esitettyihin järviaktiviteettikeskukseen ja torin alueelle.

Pirkanmaan maakuntakaavaa varten tehtyjen inventointien mukaan suunnitelma-alueella on maakunnallisesti merkittäviä vanhoja tilakeskuksia ja huviloita. Mikkolan vanha kantatila Kovasinnokantiellä ja Perttulan ryhmäkylästä säilynyt tilakeskus Perttulanniemen tuntumassa ovat Uskalin-Paavolan-Kämmenniemen kulttuurimaiseman rakennuskulttuurin ydinalueita, samoin kuin Väliniemen huvila, joka kuuluu lisäksi maakunnallisesti merkittävään rakennuskulttuurikohteeseen Aitolahden ja Teiskon rantahuvilat, jonka arvo perustuu arkkitehtuurin ohella huviloiden liittymiseen ympäröivään luontoon ja näkyvään asemaan maisemassa. Väliniemen jugendpiirteinen päärakennus on vuodelta 1907. Lisäksi suunnitelma-alueen pohjoisrajan tuntumassa on huviloiden teemakohteeseen kuuluva, vuonna 1912 valmistunut Neitsytniemi, joka edustaa monimuotoista jugendvaikutteista arkkitehtuuria maisemallisesti näkyvällä paikalla. Hyvin säilyneet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatila- ja huvilapihapiirit tulee huomioida kaavoituksessa siten, että rakennusten avoin yhteys peltoalueisiin ja vesistöön säilyy.

Mainittujen vanhojen tilakeskusten ympäristöön suunnitellaan alueen koillis- ja eteläosiin (Mikkolanniemi, Perttulanniemi) uutta tai kehitettävää katuyhteyttä sekä uusia asuinalueita ja/tai taajamarakenteen laajentumisalueita. Historiallisen maaseutuasutuksen maisemakuvan säilymiseksi maakuntamuseo ei pidä suositeltavana taajamarakenteen laajentumisalueiden tai uusien katuyhteyksien luomista vanhojen tilakeskusten rakennuspaikkojen ja rannan väliselle peltovyöhykkeelle. Tieyhteyksinä tulisi kehittää olemassa olevaa kylätiestöä. Vanhasta kylärakenteesta viestivä Perttulan tilakeskuksen ympäristö on syytä säilyttää ehyenä maisemallisena kokonaisuutena, jossa avoin peltoaukea kehystää asutusta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että osalla yleissuunnitelma-aluetta tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Sepänmaa & Poutiainen, Mikroliitti Oy 2018) todettiin nykyisen Perttulan tilakeskuksen alueella mahdollinen muinaisjäännös, Kämmenniemen historiallinen kylänpaikka. Varhaisin maininta kylästä on 1540, jolloin siellä oli kolme taloa. Inventointiraportin mukaan kylätontin rakentamattomilla osilla voi olla säilyneenä kylän varhaisempiin vaiheisiin liittyviä rakenteita tai kulttuurikerroksia, ja kohde on mahdollinen muinaisjäännös. Kohteen suojelustatuksen ja kaavamerkinnän selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia asemakaavoitusvaiheessa. Kämmenniemen historiallinen kylänpaikka on kuitenkin otettava huomioon jo nyt alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kohde on mainittava yleissuunnitelman lähtötiedoissa, lisäksi maakuntamuseo suosittelee kohteen merkitsemistä myös yleissuunnitelmakartalle.  Lisäarvoa asuinpaikalle tuo hyvin säilynyt historiallinen maisema ja ympäristö, jonka avulla asuinpaikan suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin on edelleen hahmotettavissa. Kohteen luonteen huomioon ottaen ja sen ymmärrettävyyden säilymisen kannalta tulisikin historiallisen kylänpaikan lähellä sijaitsevat peltoalueet säilyttää rakentamattomina.

Arkeologisessa inventoinnissa havaittiin myös toinen kohde, Heposuonlahden historiallinen louhos. Kohde on muu kulttuuriperintökohde, joka on huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kohde on mainittava yleissuunnitelman lähtötiedoissa, ja sen merkitseminen myös yleissuunnitelmakartalle on suotavaa. Lähtötiedoissa tulee mainita myös historiallinen Messukylä - Teisko - Ruovesi -tielinja, joka suunnitelma-alueella noudattelee pääosin nykyisen Kämmenniemenkadun linjausta. Kämmenniemenkadun kaakkoisosassa historiallinen tielinjaus vaikuttaa isojakokartan (Pelander 1795) perusteella eroavan modernin tien linjauksesta, mutta linjauspoikkeama sijoittuu yleissuunnitelma-alueen ulkopuolelle joskin aivan sen välittömään läheisyyteen (liitekartta 1). Mikäli tälle alueelle suunnitellaan jatkossa muuttuvaa maankäyttöä, tulee historiallisen tielinjan sijainti alueella selvittää tarkemmin.

Asemakaavan valmisteluaineisto ja siihen liittyvät selvitykset tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Kämmenniemen yleissuunnitelman tarkoituksena on osana Pohjois-Tampereen strategista yleiskaavatyötä tutkia asemakaavoitusta varten taajaman mahdollisia laajenemisalueita ja niiden liittymistä nykyiseen rakenteeseen sekä Kämmenniemenkadun ja Aunessalmenkadun yleisilmeen kohentamista ja mahdollista lisärakentamista. Yleissuunnitelmaksi on laadittu kaksi luonnosta, VE 1 ”Veneily” ja VE 2 ”Ekoilu” (A-insinöörit 8.3.2019).

Suunnitelma-alueen eteläosa kuuluu Pirkanmaan maakuntakaavan yhteydessä määriteltyyn maakunnallisesti arvokkaaseen Uskalin-Paavolan-Kämmenniemen kulttuurimaisemaan, jolla on sekä maisemallisia että rakennuskulttuurisia arvoja. Maisemakuva perustuu pihapiirien ja rantapeltojen vuoropuheluun, jossa vanhat tilakeskukset ovat maiseman avainpaikoilla. Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksen (2015) mukaan alueen vanhan kulttuurimaiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää. Tämän toteutumiseksi tulee säilyttää viljelymaiseman yhteys tilakeskuksiin ja maisematilojen avoimuus. Uudisrakentamisen sijoittaminen ja rakentamistapa vaativat huolellista harkintaa, ja uusien rakennuspaikkojen tulee liittyä luontevasti jo oleviin pihapiireihin tai sijoittua maisemarakenteen reunoille.

Suunnittelma-alueen pohjoisosa, Kämmenniemen kaupunginosa, on Teiskon alueen keskus ja ainoa asemakaavoitettu alue. Aunessillan liikenteelliseen solmukohtaan syntynyt kaupallisten ja kunnallisten palveluiden sekä omakoti- ja rivitalovaltaisen asutuksen keskittymä kaavoitettiin 1960-luvun lopulla entisen Teiskon kunnan keskustaksi. Kämmenniemi edustaa mielenkiintoisella tavalla maaseutukeskuksen ja varhaisen aluerakentamisen ilmiöitä, ja sillä on rakennushistoriaan, asutushistoriaan ja maisemaan liittyviä arvoja. Kämmenniemen kaupunginosan rakennetusta ympäristöstä ei ole saatavilla tarkempia tietoja. Jotta yleissuunnitelman vaikutuksia rakennetun ympäristön arvoihin voidaan arvioida, Pirkanmaan maakuntamuseo esittää asianmukaisen rakennetun ympäristön selvityksen laatimista Kämmenniemen kaupunginosasta.

Suunnitelma-alueen pohjoisrajalla on Paarlahden vuonon ylittävä Aunessilta, joka ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö osana museosillat -teemakohdetta. Museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita. Vuonna 1899 valmistunut Aunessilta on Pohjoismaitten korkeimpia yksiaukkoisia graniittisiltoja. Aunessilta on historiallisesti, rakennusperinteisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde, jonka säilyminen ja asema kylän maamerkkinä on turvattava. Luonnoksessa VE 1 Aunessillan ympäristö on esitetty kehitettävänä kaupunkitilana (satama) lisäämällä nykyisen asiointilaiturin palveluita vierasvenesatamaksi. Kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen säilymiseksi maakuntamuseo pitää suositeltavana Aunessillan lähialueen säilymistä puistomaisena virkistysalueena ja veneilypalveluiden keskittämistä samassa vaihtoehdossa esitettyihin järviaktiviteettikeskukseen ja torin alueelle.

Pirkanmaan maakuntakaavaa varten tehtyjen inventointien mukaan suunnitelma-alueella on maakunnallisesti merkittäviä vanhoja tilakeskuksia ja huviloita. Mikkolan vanha kantatila Kovasinnokantiellä ja Perttulan ryhmäkylästä säilynyt tilakeskus Perttulanniemen tuntumassa ovat Uskalin-Paavolan-Kämmenniemen kulttuurimaiseman rakennuskulttuurin ydinalueita, samoin kuin Väliniemen huvila, joka kuuluu lisäksi maakunnallisesti merkittävään rakennuskulttuurikohteeseen Aitolahden ja Teiskon rantahuvilat, jonka arvo perustuu arkkitehtuurin ohella huviloiden liittymiseen ympäröivään luontoon ja näkyvään asemaan maisemassa. Väliniemen jugendpiirteinen päärakennus on vuodelta 1907. Lisäksi suunnitelma-alueen pohjoisrajan tuntumassa on huviloiden teemakohteeseen kuuluva, vuonna 1912 valmistunut Neitsytniemi, joka edustaa monimuotoista jugendvaikutteista arkkitehtuuria maisemallisesti näkyvällä paikalla. Hyvin säilyneet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatila- ja huvilapihapiirit tulee huomioida kaavoituksessa siten, että rakennusten avoin yhteys peltoalueisiin ja vesistöön säilyy.

Mainittujen vanhojen tilakeskusten ympäristöön suunnitellaan alueen koillis- ja eteläosiin (Mikkolanniemi, Perttulanniemi) uutta tai kehitettävää katuyhteyttä sekä uusia asuinalueita ja/tai taajamarakenteen laajentumisalueita. Historiallisen maaseutuasutuksen maisemakuvan säilymiseksi maakuntamuseo ei pidä suositeltavana taajamarakenteen laajentumisalueiden tai uusien katuyhteyksien luomista vanhojen tilakeskusten rakennuspaikkojen ja rannan väliselle peltovyöhykkeelle. Tieyhteyksinä tulisi kehittää olemassa olevaa kylätiestöä. Vanhasta kylärakenteesta viestivä Perttulan tilakeskuksen ympäristö on syytä säilyttää ehyenä maisemallisena kokonaisuutena, jossa avoin peltoaukea kehystää asutusta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että osalla yleissuunnitelma-aluetta tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Sepänmaa & Poutiainen, Mikroliitti Oy 2018) todettiin nykyisen Perttulan tilakeskuksen alueella mahdollinen muinaisjäännös, Kämmenniemen historiallinen kylänpaikka. Varhaisin maininta kylästä on 1540, jolloin siellä oli kolme taloa. Inventointiraportin mukaan kylätontin rakentamattomilla osilla voi olla säilyneenä kylän varhaisempiin vaiheisiin liittyviä rakenteita tai kulttuurikerroksia, ja kohde on mahdollinen muinaisjäännös. Kohteen suojelustatuksen ja kaavamerkinnän selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia asemakaavoitusvaiheessa. Kämmenniemen historiallinen kylänpaikka on kuitenkin otettava huomioon jo nyt alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kohde on mainittava yleissuunnitelman lähtötiedoissa, lisäksi maakuntamuseo suosittelee kohteen merkitsemistä myös yleissuunnitelmakartalle. Lisäarvoa asuinpaikalle tuo hyvin säilynyt historiallinen maisema ja ympäristö, jonka avulla asuinpaikan suhde vanhoihin elinkeinoihin ja kulkureitteihin on edelleen hahmotettavissa. Kohteen luonteen huomioon ottaen ja sen ymmärrettävyyden säilymisen kannalta tulisikin historiallisen kylänpaikan lähellä sijaitsevat peltoalueet säilyttää rakentamattomina.

Arkeologisessa inventoinnissa havaittiin myös toinen kohde, Heposuonlahden historiallinen louhos. Kohde on muu kulttuuriperintökohde, joka on huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kohde on mainittava yleissuunnitelman lähtötiedoissa, ja sen merkitseminen myös yleissuunnitelmakartalle on suotavaa. Lähtötiedoissa tulee mainita myös historiallinen Messukylä - Teisko - Ruovesi -tielinja, joka suunnitelma-alueella noudattelee pääosin nykyisen Kämmenniemenkadun linjausta. Kämmenniemenkadun kaakkoisosassa historiallinen tielinjaus vaikuttaa isojakokartan (Pelander 1795) perusteella eroavan modernin tien linjauksesta, mutta linjauspoikkeama sijoittuu yleissuunnitelma-alueen ulkopuolelle joskin aivan sen välittömään läheisyyteen (liitekartta 1). Mikäli tälle alueelle suunnitellaan jatkossa muuttuvaa maankäyttöä, tulee historiallisen tielinjan sijainti alueella selvittää tarkemmin.

Asemakaavan valmisteluaineisto ja siihen liittyvät selvitykset tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.