Sami Grönlund pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa tontilla 837-15-4997-18 sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen vaikutuksesta rakennusoikeuteen perunkirjoitusta varten. Kyseessä on rautakautinen, pääosin viikinkiaikainen, polttokenttäkalmisto Veijankuja (mj.tunnus 837010022), jonka alueelta on saatu runsaasti arkeologisia löytöjä 1800-luvun lopulta lähtien. Kalmisto sijaitsee laajalla alueella Veijanmäenkadun molemmin puolin. Tampereen arkeologisen inventointiraportin (1994) ja Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan Veijanmäenkadun pohjoispuoleinen alue kuuluu rauhoitusluokkaan 1 (valtakunnallisesti merkittävä kohde, jonka säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa).

Kyseisen tontin lounaisosassa tehtiin v. 1986 arkeologisia koekaivauksia, joissa rautakautisen kalmiston todettiin ulottuvan tutkitulle alueelle. Muinaisjäännöksen koko laajuutta ja sitä, ulottuuko se myös tontin koillisosaan, ei ole selvitetty. Vuoden 1986 koekaivausten lisäksi kalmiston alueella tehtiin arkeologisia koekaivauksia vuonna 1988, inventointi v. 1993, tarkastuksia v. 1986, 1988, 1998 sekä arkeologinen valvonta v. 2004.

Alue, joka Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan kuuluu kiinteään muinaisjäännökseen, on merkitty oheiseen karttaotteeseen punaisella rasteroinnilla. Muinaismuistolain 1 §:n mukaan kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen ilman ko. lain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu suoja-alue, joka on tarpeen kohteen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 4 §). Muinaisjäännösrekisterin rajauksessa on vuoden 1986 kaivaustulosten lisäksi otettu huomioon myöhemmissä tutkimuksissa tehdyt havainnot ja tulkinnat kohteen merkityksestä, suoja-aluetarve sekä maaston topografia.

Alueella on voimassa asemakaava nro 6138 (vahvistettu 3.3.1986), jossa ko. tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen AO-3. Tontin lounaisosaan on merkitty sm-rajaus (muinaismuistoalue), joka on suppeampi kuin nykyinen muinaisjäännösrekisterin rajaus. Tontin keski- ja lounaisosaan on merkitty rakennusala, joka on osittain päällekkäinen sm-rajauksen kanssa. Asemakaavan merkinnät ko. tontin osalta ovat vanhentuneet ja ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Kaava ei ota huomioon muinaisjäännöksen merkitystä 1.luokan kohteena ja sitä, että kohteen todellinen laajuus voi olla tunnettua suurempi.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun kannalta rakentaminen ko. tontille vuoden 1986 asemakaavan mukaisesti ei ole mahdollista. Rakentamismahdollisuuksien arviointi tontin koillisosassa, nykyisen muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella edellyttää kiinteän muinaisjäännöksen laajuuden selvittämistä koekaivauksin koko tontin laajuudella. Alustavan arvion mukaan muinaisjäännöksen säilymiselle tontin koillisosassa ei ole ollut yhtä hyviä edellytyksiä kuin muualla, koska se on ollut osana peltoa vielä 1960-luvulla. Kuitenkin tontin lounaisosassa todettu hyvin merkittävä ja hyvin säilynyt kiinteä muinaisjäännös tulee jatkossakin rajoittamaan tontin maankäyttöä voimakkaasti.

Myös rakennetun ympäristön suojelun osalta maakuntamuseo toteaa, että asemakaava ei ole ajan tasalla. Tontin lounaisosassa, muinaisjäännösalueella sijaitsee vanha talousrakennus (makasiini), jolla on kulttuurihistoriallista arvoa Takahuhdin kylän maaseutuvaiheen historian ilmentäjänä. Tontin uudisrakentamista suunniteltaessa tulisi olla lähtökohtana makasiinin säilyttäminen osana Veijanmäenkadun ympäristöä. Uuden asuinrakennuksen rakentamiseen tontin takaosaan ei rakennetun ympäristön osalta ole estettä.

Mikäli tontille haetaan rakennus- tai purkulupaa tai laaditaan uutta asemakaavaa, tulee suunnitelmista pyytää hyvissä ajoin lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lausunnossaan maakuntamuseo arvioi tarkemmin selvitysten tarpeen sekä vanhan rakennuksen suojelutarpeen.