Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereen Särkänniemessä sijaitsevaan entiseen delfinaarioon suunnitteilla olevista muutoksista. Alustavia viitesuunnitelmia on esitelty Pirkanmaan maakuntamuseolle työneuvottelussa 7.3.2024. Ennakkolausunnossa on toivottu tuotavan esiin kohteen suojelutilanne, kulttuurihistorialliset arvot sekä tulevassa peruskorjauksessa ja muutoksissa huomioitavat seikat. Lisäksi on pyydetty ottamaan kantaa alustavien viitesuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Delfinaario on sisältynyt vuonna 2018 alueen asemakaavanmuutoksen tueksi laadittuun selvitykseen Särkänniemen alueen rakennusinventointi (Selvitystyö Ahola). Suomen ainoalla delfinaariolla on selvityksessä todettu olevan kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Sen perusteella rakennuksen koko nykyiselle rakennusalalle on vuonna 2022 hyväksyttyyn asemakaavaan osoitettu suojelumerkintä (sr-55), jota koskeva kaavamääräys kuuluu: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto".
Peruskorjauksen ja tulevien muutosten suunnittelun taustaksi delfinaariosta on lisäksi laadittu erinomainen, asemakaavan selvitystä yksityiskohtaisempi rakennushistoriaselvitys (AFRY Buildings Finland Oy, 2024). Sen mukaan betonirakenteinen delfinaario on arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelema ja valmistunut vuonna 1985. Rakennus edustaa korkeatasoista betoniarkkitehtuuria, jossa lasia on käytetty kontrastina raskaalle betonille. Alkujaan siinä oli aula, näytössali ja näytösallas sekä aputiloina koti- ja karanteenialtaat, henkilökunnan tiloja ja tekniset tilat. Rakennusta laajennettiin vuonna 2007 arkkitehti Petri Pussisen suunnitelmin, jolloin mm. rakennettiin isompi kotiallas ja uusia teknisiä tiloja. Rakennuksen laajennuksella ei ole tunnistettu olevan erityisiä arkkitehtonisia tai muita arvoja, vaan sen on katsottu osin hävittäneen alkuperäistä veistoksellisuutta ja siten heikentäneen rakennuksen arvoja. Delfinaarion toiminta päättyi vuonna 2015, jonka jälkeen rakennus muutettiin SuperParkin sisäaktiviteettitilaksi.
Selvitysten perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että delfinaarion keskeiset ominaispiirteet, joiden vaalimista asemakaavan suojelumääräyksellä tavoitellaan, ovat seuraavat:
- Rakennuksen säilyminen delfinaarioksi tunnistettavana: julkisivun delfiinireliefi, pääsisäänkäynnin sijainti, aulan ja katsomotilan muoto ja ilme (historiallinen todistusarvo).
- Rakennuksen alkuperäisen osan runkomuoto, julkisivujen aukotus, pääfasadin lasijulkisivu, rikas betonin käyttö julkisivuissa, julkisivujen ja etenkin näytössalin voimakkaat, veistokselliset betonirakenteet (rakennustaiteelliset ja arkkitehtoniset arvot).
- Riippuva jännebetonikatto, joka on ensimmäinen tai yksi ensimmäisistä Suomessa (rakennustekniset arvot).
- Rakennuksen alkuperäisen osan hahmon ja viiston kattomuodon näkyminen Mustalahden satamaan ja Paasikivenkadulle sekä lasisen pääfasadin näkyminen Särkänniemen huvipuiston suuntaan (kaupunkikuvalliset arvot).
Suojelumerkintä koskee ensisijassa rakennuksen julkisivuja, mutta myös sisätiloissa olisi rakennushistoriallisten arvojen näkökulmasta tärkeää säilyttää joitain piirteitä. Sisätiloista selkeästi arvokkaimmat ovat näytössali ja siihen liittyvä aula, jotka myös muodostavat julkisivujen olennaisimman ja tunnistettavimman massan. Näiden tilojen muoto ja alkuperäiset pintamateriaalit, kuten aulan lattialaatoitus ja lautex-katto, tulisi säilyttää.
SuperParkin toiminta on päättynyt ja rakennukselle etsitään uutta käyttötarkoitusta. Haasteena ovat erityisesti rakennuksen lukuisat lattiatasot, pinta-alaltaan suuret delfinaarion toimintaan suunnitellut aputilat sekä allastilat. Alustavien viitesuunnitelmien mukaan delfinaarion v. 2007 rakennetut laajennusosat sekä alkuperäisen osan koti- ja karanteenialtaat käsittänyt osa purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin kookas uudisosa. Alkuperäisen osan aula ja katsomotilat sekä niiden kaupunkikuvallinen hahmo säilyisivät. Säilyviin aputiloihin ja uudisosaan tulisi rakennusosat yhdistävä aula, palvelutiloja, pukuhuoneita ja pesutiloja sekä monitoimihalli. Delfinaarion katsomoa voitaisiin käyttää mm. konserttien, teatteri- tai sirkusesitysten tilana. Sen yleisömäärä olisi noin 1000-1300 henkilöä. Monitoimihallissa olisi normaalisti käytössä kolme pelikenttää, jotka voitaisiin tarvittaessa yhdistää yhdeksi suureksi 12,5 m korkeaksi tapahtuma- tai urheiluhalliksi. Hallin yleisökapasiteetti aitioineen voisi urheilutapahtumassa olla noin 2500 henkilöä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty viitesuunnitelma voisi delfinaarion kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta olla mahdollinen. Rakennuksen v. 1985 rakennetut kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti, rakennusteknisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävimmät piirteet vaikuttaisivat pääosin säilyvän. Laajennus olisi julkisivuiltaan selvästi arkkitehtonisesti korkeatasoisempi ja laadukkaampi kuin nykyinen laajennusosa ja paremmin sovitettu delfinaarion alkuperäisen osan piirteisiin. Ratkaisu myös palauttaisi delfinaarion katsomotilalle enemmän alkuperäistä vastaavan käyttötarkoituksen ja mahdollistaisi rakennuksen monipuolisen käytön. Näiden toimenpiteiden voidaan katsoa sekä palauttavan arvoja että turvaavan rakennuksen käytön ja siten sen säilymisen.
Pirkanmaan maakuntamuseo jättää Tampereen kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan harkittavaksi, voidaanko esitetyt muutokset toteuttaa poikkeamisluvalla (asemakaavassa suojelluksi osoitetun rakennuksen osittainen purkaminen, poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä) vai vaatiiko asia asemakaavan muutoksen laatimisen. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennuksen arvojen säilyminen voitaisiin turvata molemmilla menettelytavoilla.
Mikäli mahdollista, maakuntamuseo toivoo suunnitelmia kuitenkin vielä muokattavan siten, että nyt ensimmäisen kerroksen pukuhuone tai varastotiloihin jäävät delfinaarion alkuperäisen osan kantavat betonirakenteet jäisivät paremmin näkyville. Paras ratkaisu olisi, jos rakenteet olisivat lasisen julkisivun läpi nähtävissä myös rakennuksen ulkopuolelta, ja toiseksi paras, mikäli ne voisivat olla nähtävissä keskeisessä yleisötilassa, kuten aulassa.
Delfinaarion mahdollisten tulevien muutosten tarkemmista suunnitelmista tulee viimeistään poikkeamis- tai rakennuslupavaiheessa pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Tampereen Särkänniemessä sijaitsevaan entiseen delfinaarioon suunnitteilla olevista muutoksista. Alustavia viitesuunnitelmia on esitelty Pirkanmaan maakuntamuseolle työneuvottelussa 7.3.2024. Ennakkolausunnossa on toivottu tuotavan esiin kohteen suojelutilanne, kulttuurihistorialliset arvot sekä tulevassa peruskorjauksessa ja muutoksissa huomioitavat seikat. Lisäksi on pyydetty ottamaan kantaa alustavien viitesuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Delfinaario on sisältynyt vuonna 2018 alueen asemakaavanmuutoksen tueksi laadittuun selvitykseen Särkänniemen alueen rakennusinventointi (Selvitystyö Ahola). Suomen ainoalla delfinaariolla on selvityksessä todettu olevan kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Sen perusteella rakennuksen koko nykyiselle rakennusalalle on vuonna 2022 hyväksyttyyn asemakaavaan osoitettu suojelumerkintä (sr-55), jota koskeva kaavamääräys kuuluu: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto".
Peruskorjauksen ja tulevien muutosten suunnittelun taustaksi delfinaariosta on lisäksi laadittu erinomainen, asemakaavan selvitystä yksityiskohtaisempi rakennushistoriaselvitys (AFRY Buildings Finland Oy, 2024). Sen mukaan betonirakenteinen delfinaario on arkkitehti Pekka Ilveskosken suunnittelema ja valmistunut vuonna 1985. Rakennus edustaa korkeatasoista betoniarkkitehtuuria, jossa lasia on käytetty kontrastina raskaalle betonille. Alkujaan siinä oli aula, näytössali ja näytösallas sekä aputiloina koti- ja karanteenialtaat, henkilökunnan tiloja ja tekniset tilat. Rakennusta laajennettiin vuonna 2007 arkkitehti Petri Pussisen suunnitelmin, jolloin mm. rakennettiin isompi kotiallas ja uusia teknisiä tiloja. Rakennuksen laajennuksella ei ole tunnistettu olevan erityisiä arkkitehtonisia tai muita arvoja, vaan sen on katsottu osin hävittäneen alkuperäistä veistoksellisuutta ja siten heikentäneen rakennuksen arvoja. Delfinaarion toiminta päättyi vuonna 2015, jonka jälkeen rakennus muutettiin SuperParkin sisäaktiviteettitilaksi.
Selvitysten perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että delfinaarion keskeiset ominaispiirteet, joiden vaalimista asemakaavan suojelumääräyksellä tavoitellaan, ovat seuraavat:
- Rakennuksen säilyminen delfinaarioksi tunnistettavana: julkisivun delfiinireliefi, pääsisäänkäynnin sijainti, aulan ja katsomotilan muoto ja ilme (historiallinen todistusarvo).
- Rakennuksen alkuperäisen osan runkomuoto, julkisivujen aukotus, pääfasadin lasijulkisivu, rikas betonin käyttö julkisivuissa, julkisivujen ja etenkin näytössalin voimakkaat, veistokselliset betonirakenteet (rakennustaiteelliset ja arkkitehtoniset arvot).
- Riippuva jännebetonikatto, joka on ensimmäinen tai yksi ensimmäisistä Suomessa (rakennustekniset arvot).
- Rakennuksen alkuperäisen osan hahmon ja viiston kattomuodon näkyminen Mustalahden satamaan ja Paasikivenkadulle sekä lasisen pääfasadin näkyminen Särkänniemen huvipuiston suuntaan (kaupunkikuvalliset arvot).
Suojelumerkintä koskee ensisijassa rakennuksen julkisivuja, mutta myös sisätiloissa olisi rakennushistoriallisten arvojen näkökulmasta tärkeää säilyttää joitain piirteitä. Sisätiloista selkeästi arvokkaimmat ovat näytössali ja siihen liittyvä aula, jotka myös muodostavat julkisivujen olennaisimman ja tunnistettavimman massan. Näiden tilojen muoto ja alkuperäiset pintamateriaalit, kuten aulan lattialaatoitus ja lautex-katto, tulisi säilyttää.
SuperParkin toiminta on päättynyt ja rakennukselle etsitään uutta käyttötarkoitusta. Haasteena ovat erityisesti rakennuksen lukuisat lattiatasot, pinta-alaltaan suuret delfinaarion toimintaan suunnitellut aputilat sekä allastilat. Alustavien viitesuunnitelmien mukaan delfinaarion v. 2007 rakennetut laajennusosat sekä alkuperäisen osan koti- ja karanteenialtaat käsittänyt osa purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin kookas uudisosa. Alkuperäisen osan aula ja katsomotilat sekä niiden kaupunkikuvallinen hahmo säilyisivät. Säilyviin aputiloihin ja uudisosaan tulisi rakennusosat yhdistävä aula, palvelutiloja, pukuhuoneita ja pesutiloja sekä monitoimihalli. Delfinaarion katsomoa voitaisiin käyttää mm. konserttien, teatteri- tai sirkusesitysten tilana. Sen yleisömäärä olisi noin 1000-1300 henkilöä. Monitoimihallissa olisi normaalisti käytössä kolme pelikenttää, jotka voitaisiin tarvittaessa yhdistää yhdeksi suureksi 12,5 m korkeaksi tapahtuma- tai urheiluhalliksi. Hallin yleisökapasiteetti aitioineen voisi urheilutapahtumassa olla noin 2500 henkilöä.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty viitesuunnitelma voisi delfinaarion kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta olla mahdollinen. Rakennuksen v. 1985 rakennetut kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti, rakennusteknisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävimmät piirteet vaikuttaisivat pääosin säilyvän. Laajennus olisi julkisivuiltaan selvästi arkkitehtonisesti korkeatasoisempi ja laadukkaampi kuin nykyinen laajennusosa ja paremmin sovitettu delfinaarion alkuperäisen osan piirteisiin. Ratkaisu myös palauttaisi delfinaarion katsomotilalle enemmän alkuperäistä vastaavan käyttötarkoituksen ja mahdollistaisi rakennuksen monipuolisen käytön. Näiden toimenpiteiden voidaan katsoa sekä palauttavan arvoja että turvaavan rakennuksen käytön ja siten sen säilymisen.
Pirkanmaan maakuntamuseo jättää Tampereen kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan harkittavaksi, voidaanko esitetyt muutokset toteuttaa poikkeamisluvalla (asemakaavassa suojelluksi osoitetun rakennuksen osittainen purkaminen, poikkeaminen asemakaavan suojelumääräyksestä) vai vaatiiko asia asemakaavan muutoksen laatimisen. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennuksen arvojen säilyminen voitaisiin turvata molemmilla menettelytavoilla.
Mikäli mahdollista, maakuntamuseo toivoo suunnitelmia kuitenkin vielä muokattavan siten, että nyt ensimmäisen kerroksen pukuhuone tai varastotiloihin jäävät delfinaarion alkuperäisen osan kantavat betonirakenteet jäisivät paremmin näkyville. Paras ratkaisu olisi, jos rakenteet olisivat lasisen julkisivun läpi nähtävissä myös rakennuksen ulkopuolelta, ja toiseksi paras, mikäli ne voisivat olla nähtävissä keskeisessä yleisötilassa, kuten aulassa.
Delfinaarion mahdollisten tulevien muutosten tarkemmista suunnitelmista tulee viimeistään poikkeamis- tai rakennuslupavaiheessa pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.
Jaa
Facebookissa