Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Poikkeuslupaa haetaan uuden asuinrakennuksen rakentamiselle Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosaan, osoitteeseen Mäkikatu 48. Lupa käsitellään poikkeamisena, koska alueen suojelupainotteisen asemakaavan laadinta on kesken ja alue on rakennuskiellossa.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueella on merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Mäkikatu 48 on osa valtakunnallisesti merkittävää Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyä Pirkanmaan harjumaisemien maisema-aluetta (Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Ely-keskus, 2014). Arvoalueet on merkitty voimassa oleviin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan sekä Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040. Arvojen säilyminen on huomioitava kaikessa alueen maankäytössä.
Pitkään rakentamattomana olleelle tontille, Mäkikadun ja Pulterinkadun kulmaukseen sijoittuva uudisrakennus vaikuttaa noudattavan alueelle laadittua rakennustapaohjetta sekä asemakaavaehdotusta. Se on noppamainen, kaksikerroksinen, kellarillinen, satulakattoinen ja julkisivuiltaan puuverhoiltu. Havainnemateriaali on varsin viitteellistä, minkä vuoksi rakennuksen ympäristöön ja katukuvaan soveltumista on vaikea arvioida. Lisäksi rakennus sijoittuu alueelle epätyypillisesti tontin keskiosaan, lähemmäs sen takareunaa, jolloin piha aukeaa suoraan kaduille. Paremmin alueen rakentamisentapaan sopisi, jos rakennus olisi sijoitettu lähemmäs katulinjaa, kuten valtaosa Mäkikadun varren taloista. Ratkaisu on kuitenkin hyväksyttävissä.
Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että vuosina 1915-1917 Pispalaan rakennettiin laaja linnoitusjärjestelmä, jonka jäännökset ovat suojeltuja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lähimmät tunnetut linnoitukset ovat sijainneet noin 40 m ko. rakennuspaikasta etelälounaaseen, mutta todennäköisesti niitä on ollut myös lähempänä, n. 20 m tontista etelään (muinaisjäännösrekisterin kohde 1000036676). Kaikkien maan alla säilyneiden linnoituslaitteiden sijainti ei ole tiedossa. Tämän vuoksi lupapäätökseen on yhtenä ehtona kirjattava, että mikäli rakennustöiden yhteydessä maapohjaa kaivettaessa tavataan mahdollisia linnoitusten jäännöksiä, kuten betoni- tai hirsirakenteita, tulee työt pysäyttää ja ilmoittaa havainnoista viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon (MML 14 §).
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa näillä ehdoin poikkeusluvan myöntämistä.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Poikkeuslupaa haetaan uuden asuinrakennuksen rakentamiselle Tampereen Ylä-Pispalan kaupunginosaan, osoitteeseen Mäkikatu 48. Lupa käsitellään poikkeamisena, koska alueen suojelupainotteisen asemakaavan laadinta on kesken ja alue on rakennuskiellossa.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että alueella on merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Mäkikatu 48 on osa valtakunnallisesti merkittävää Pispalanrinteen rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-inventointi, Museovirasto, 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyä Pirkanmaan harjumaisemien maisema-aluetta (Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Ely-keskus, 2014). Arvoalueet on merkitty voimassa oleviin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan sekä Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040. Arvojen säilyminen on huomioitava kaikessa alueen maankäytössä.
Pitkään rakentamattomana olleelle tontille, Mäkikadun ja Pulterinkadun kulmaukseen sijoittuva uudisrakennus vaikuttaa noudattavan alueelle laadittua rakennustapaohjetta sekä asemakaavaehdotusta. Se on noppamainen, kaksikerroksinen, kellarillinen, satulakattoinen ja julkisivuiltaan puuverhoiltu. Havainnemateriaali on varsin viitteellistä, minkä vuoksi rakennuksen ympäristöön ja katukuvaan soveltumista on vaikea arvioida. Lisäksi rakennus sijoittuu alueelle epätyypillisesti tontin keskiosaan, lähemmäs sen takareunaa, jolloin piha aukeaa suoraan kaduille. Paremmin alueen rakentamisentapaan sopisi, jos rakennus olisi sijoitettu lähemmäs katulinjaa, kuten valtaosa Mäkikadun varren taloista. Ratkaisu on kuitenkin hyväksyttävissä.
Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että vuosina 1915-1917 Pispalaan rakennettiin laaja linnoitusjärjestelmä, jonka jäännökset ovat suojeltuja kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lähimmät tunnetut linnoitukset ovat sijainneet noin 40 m ko. rakennuspaikasta etelälounaaseen, mutta todennäköisesti niitä on ollut myös lähempänä, n. 20 m tontista etelään (muinaisjäännösrekisterin kohde 1000036676). Kaikkien maan alla säilyneiden linnoituslaitteiden sijainti ei ole tiedossa. Tämän vuoksi lupapäätökseen on yhtenä ehtona kirjattava, että mikäli rakennustöiden yhteydessä maapohjaa kaivettaessa tavataan mahdollisia linnoitusten jäännöksiä, kuten betoni- tai hirsirakenteita, tulee työt pysäyttää ja ilmoittaa havainnoista viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon (MML 14 §).
Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa näillä ehdoin poikkeusluvan myöntämistä.
Jaa
Facebookissa