Pirkanmaan maakuntamuseota pyydetään lausuntoa Tampereen Raholan kaupunginosassa, osoitteessa Nokiantie 50 sijaitsevan tontin rakennusten purkamislupahakemukseen. Maakuntamuseo on 24.10.2022 antanut kiinteistön omistajalle asiaa koskevan ennakkolausunnon (diar. 615/2022) sekä tehnyt lausunnon valmistelua varten kohteeseen 26.8.2022 maastotarkastuksen. Maakuntamuseon suosituksesta kiinteistöllä sijaitsevasta asuinrakennuksesta on teetetty kuntoselvitys (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 5.10.2022). Purkamislupahakemukseen liittyen maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tontin eteläreunalla kulkeva Nokiantie noudattelee viimeistään keskiajalla muodostunutta Laidetien (Ulvila-Huittinen-Tyrvää-Tampere-tien) tielinjaa, joka on ollut yksi maamme keskiaikaisista pääteistä. Tien varrelle on jo varhaisessa vaiheessa kehittynyt asutusta. Asutus on pääosin muodostunut ennen modernin kaupunkisuunnittelun aikakautta, sääntelemättä tai maanomistajan laatiman palstoitussuunnitelman pohjalta.

Nokiantie 50 on rakennusten muodon, julkisivujen tyylipiirteiden ja materiaalien perusteella rakennettu 1920-luvun alkupuolella, jolloin alue on vielä kuulunut Pohjois-Pirkkalaan. Rinteeseen alueen pääliikenneväylän varteen sijoitetun kookkaan hirsirunkoisen ja mansardikattoisen asuinrakennuksen kivijalassa on ollut liiketiloja ja pää- sekä vinttikerroksessa useita asuntoja. Asuinrakennusta on 1950-luvulla laajennettu itäpäästä autotalliosalla, jonka päälle on rakennettu suuri katettu terassi. Asuntojen ikkunat ja ylärinteen puoleinen sisäänkäyntikatos uusittu. Tontin pohjoisosaan on sijoitettu arviolta asuinrakennuksen kanssa samanikäinen talousrakennus, jossa ovat sijainneet ulkohuoneet sekä mahdollisesti myös muita ajalle tyypillisiä aputiloja, kuten puuvaja, sauna ja eläinsuoja.

Tontilla on voimassa vuonna 1954 hyväksytty asemakaava, jossa on osoitettu jonkin verran nykyistä rakennusta suurempi kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Lisäksi on määrätty, että asuinrakennukseen saa tehdä kerrosta kohti vain yhden alle 40 m2 huoneiston. Kaavasta puuttuvat mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) vaatimuksia, ja onkin katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Alueella on voimassa myös Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi. Asumisen aluetta koskevassa kaavamääräyksessä kuitenkin edellytetään, että alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin.

Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Nokiantie 50 on rajattu kuulumaan Raholan palstoittamalla sekä jälleenrakennuskaudella syntyneeseen pientaloalueeseen ja asuinrakennus todettu herkäksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi palstoitusajan rakennukseksi, joka tulisi säilyttää.

Myös Pirkanmaan maakuntamuseon arvion mukaan Nokiantie 50 rakennukset edustavat Raholan 1900-luvun alun palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa ja ovat muutoksista huolimatta vaivatta tunnistettavissa aikakautensa rakennuksiksi. Rakennuksilla on rakennusperinteisiä ja sosiaalihistoriallisia arvoja, sillä ne kertovat ajan rakentamisen, elämisen ja asumisen tavoista. Asuinrakennuksen kivijalan liiketiloista johtuen kohteella on myös taloushistoriallista arvoa. Lisäksi kohteella ja erityisesti sen asuinrakennuksella on näkyvän sijaintinsa vuoksi suurehko rooli kaupunkikuvassa ja historiallisen tielinjan maisemassa.

Maakuntamuseon 26.8.2022 tekemän maastotarkastuksen ja asuinrakennuksesta teetetyn kuntoselvityksen (Suonketo, 5.10.2022) perusteella voidaan todeta, että sekä asuin- että ulkorakennuksen kunnossapitoa on laiminlyöty pitkään. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää toimintaa erittäin moitittavana, sillä MRL:n 166 § mukaan Rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Talousrakennus ei ole sisältynyt Suonkedon kuntoselvitykseen. Maakuntamuseon maastotarkastuksen perusteella sen säästöbetoninen perustus on laajasti vaurioitunut, sen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole asuinrakennuksen veroiset, eikä sillä ole maisemallista merkitystä. Piharakennuksen purkamiselle ei ole estettä.

Asuinrakennuksen osalta Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on sama kuin vuonna 2022 annetussa ennakkolausunnossa. Asuinrakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee rakennuksen hirsirunkoisen osan kunnostamista perinteisin menetelmin. Toisin kuin purkamislupahakemuksessa todetaan, asuinrakennus ei ole purkukuntoinen, vaan se on yhä kunnostettavissa kohtuullisin, joskin melko laajoin toimin. Vakavimmin vaurioitunut 1950-luvun laajennusosa on mahdollista purkaa ja asuinrakennusta laajentaa voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusalan puitteissa.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa purkuluvan myöntämistä, vaan katsoo, että pääosin alkuperäiset ominaispiirteensä säilyttäneen, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan Nokiantie 50 asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin MRL:n 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että Raholan omaleimaisuuden säilymisen kannalta on keskeistä, että alueen vanhin kerrostuma ei vähin erin häviä uudisrakentamisen tieltä, ja että em. yleiskaavoitusta varten laaditussa selvityksessä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavat tulisi ajantasaistaa, jotta alueiden arvot olisi mahdollista turvata.

Mikäli tontin rakennuksille kuitenkin myönnetään purkamislupa, tulisi uudisrakentaminen suunnitella huolellisesti rinteeseen ja alueen kaupunkikuvaan sovittaen. Tähän ohjaa myös edellä mainittu Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet -selvitys, jossa todetaan rakennusten pienimittakaavaisuuden säilymisen olevan erityisen tärkeää alueen arvojen säilymiselle. Lisäksi sekä uudis- että korjausrakentamisessa suositellaan käytettäväksi perinteisiä rakennusmateriaaleja, kuten puuta, tiiltä ja rappausta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Purkamislupapäätös pyydetään viipymättä toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Pirkanmaan maakuntamuseota pyydetään lausuntoa Tampereen Raholan kaupunginosassa, osoitteessa Nokiantie 50 sijaitsevan tontin rakennusten purkamislupahakemukseen. Maakuntamuseo on 24.10.2022 antanut kiinteistön omistajalle asiaa koskevan ennakkolausunnon (diar. 615/2022) sekä tehnyt lausunnon valmistelua varten kohteeseen 26.8.2022 maastotarkastuksen. Maakuntamuseon suosituksesta kiinteistöllä sijaitsevasta asuinrakennuksesta on teetetty kuntoselvitys (Rakennusinsinööritoimisto Jommi Suonketo, 5.10.2022). Purkamislupahakemukseen liittyen maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tontin eteläreunalla kulkeva Nokiantie noudattelee viimeistään keskiajalla muodostunutta Laidetien (Ulvila-Huittinen-Tyrvää-Tampere-tien) tielinjaa, joka on ollut yksi maamme keskiaikaisista pääteistä. Tien varrelle on jo varhaisessa vaiheessa kehittynyt asutusta. Asutus on pääosin muodostunut ennen modernin kaupunkisuunnittelun aikakautta, sääntelemättä tai maanomistajan laatiman palstoitussuunnitelman pohjalta.

Nokiantie 50 on rakennusten muodon, julkisivujen tyylipiirteiden ja materiaalien perusteella rakennettu 1920-luvun alkupuolella, jolloin alue on vielä kuulunut Pohjois-Pirkkalaan. Rinteeseen alueen pääliikenneväylän varteen sijoitetun kookkaan hirsirunkoisen ja mansardikattoisen asuinrakennuksen kivijalassa on ollut liiketiloja ja pää- sekä vinttikerroksessa useita asuntoja. Asuinrakennusta on 1950-luvulla laajennettu itäpäästä autotalliosalla, jonka päälle on rakennettu suuri katettu terassi. Asuntojen ikkunat ja ylärinteen puoleinen sisäänkäyntikatos uusittu. Tontin pohjoisosaan on sijoitettu arviolta asuinrakennuksen kanssa samanikäinen talousrakennus, jossa ovat sijainneet ulkohuoneet sekä mahdollisesti myös muita ajalle tyypillisiä aputiloja, kuten puuvaja, sauna ja eläinsuoja.

Tontilla on voimassa vuonna 1954 hyväksytty asemakaava, jossa on osoitettu jonkin verran nykyistä rakennusta suurempi kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Lisäksi on määrätty, että asuinrakennukseen saa tehdä kerrosta kohti vain yhden alle 40 m2 huoneiston. Kaavasta puuttuvat mm. kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava ei täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) vaatimuksia, ja onkin katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Alueella on voimassa myös Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 (hyväksytty 2020), jossa alue on merkitty asumisen alueeksi. Asumisen aluetta koskevassa kaavamääräyksessä kuitenkin edellytetään, että alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin.

Yleiskaavan laatimisen jälkeen on valmistunut selvitys Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella (Tampereen kaupunki, Asemakaavoitus, 2019). Siinä Nokiantie 50 on rajattu kuulumaan Raholan palstoittamalla sekä jälleenrakennuskaudella syntyneeseen pientaloalueeseen ja asuinrakennus todettu herkäksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi palstoitusajan rakennukseksi, joka tulisi säilyttää.

Myös Pirkanmaan maakuntamuseon arvion mukaan Nokiantie 50 rakennukset edustavat Raholan 1900-luvun alun palstoittamalla syntynyttä rakennuskantaa ja ovat muutoksista huolimatta vaivatta tunnistettavissa aikakautensa rakennuksiksi. Rakennuksilla on rakennusperinteisiä ja sosiaalihistoriallisia arvoja, sillä ne kertovat ajan rakentamisen, elämisen ja asumisen tavoista. Asuinrakennuksen kivijalan liiketiloista johtuen kohteella on myös taloushistoriallista arvoa. Lisäksi kohteella ja erityisesti sen asuinrakennuksella on näkyvän sijaintinsa vuoksi suurehko rooli kaupunkikuvassa ja historiallisen tielinjan maisemassa.

Maakuntamuseon 26.8.2022 tekemän maastotarkastuksen ja asuinrakennuksesta teetetyn kuntoselvityksen (Suonketo, 5.10.2022) perusteella voidaan todeta, että sekä asuin- että ulkorakennuksen kunnossapitoa on laiminlyöty pitkään. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää toimintaa erittäin moitittavana, sillä MRL:n 166 § mukaan Rakennukset ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Talousrakennus ei ole sisältynyt Suonkedon kuntoselvitykseen. Maakuntamuseon maastotarkastuksen perusteella sen säästöbetoninen perustus on laajasti vaurioitunut, sen kulttuurihistorialliset arvot eivät ole asuinrakennuksen veroiset, eikä sillä ole maisemallista merkitystä. Piharakennuksen purkamiselle ei ole estettä.

Asuinrakennuksen osalta Pirkanmaan maakuntamuseon kanta on sama kuin vuonna 2022 annetussa ennakkolausunnossa. Asuinrakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee rakennuksen hirsirunkoisen osan kunnostamista perinteisin menetelmin. Toisin kuin purkamislupahakemuksessa todetaan, asuinrakennus ei ole purkukuntoinen, vaan se on yhä kunnostettavissa kohtuullisin, joskin melko laajoin toimin. Vakavimmin vaurioitunut 1950-luvun laajennusosa on mahdollista purkaa ja asuinrakennusta laajentaa voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusalan puitteissa.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa purkuluvan myöntämistä, vaan katsoo, että pääosin alkuperäiset ominaispiirteensä säilyttäneen, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan Nokiantie 50 asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi mitä ilmeisimmin MRL:n 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että Raholan omaleimaisuuden säilymisen kannalta on keskeistä, että alueen vanhin kerrostuma ei vähin erin häviä uudisrakentamisen tieltä, ja että em. yleiskaavoitusta varten laaditussa selvityksessä arvokkaiksi todettujen alueiden asemakaavat tulisi ajantasaistaa, jotta alueiden arvot olisi mahdollista turvata.

Mikäli tontin rakennuksille kuitenkin myönnetään purkamislupa, tulisi uudisrakentaminen suunnitella huolellisesti rinteeseen ja alueen kaupunkikuvaan sovittaen. Tähän ohjaa myös edellä mainittu Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet -selvitys, jossa todetaan rakennusten pienimittakaavaisuuden säilymisen olevan erityisen tärkeää alueen arvojen säilymiselle. Lisäksi sekä uudis- että korjausrakentamisessa suositellaan käytettäväksi perinteisiä rakennusmateriaaleja, kuten puuta, tiiltä ja rappausta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Purkamislupapäätös pyydetään viipymättä toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.