Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti syyskuussa 2011 maanrakennustyön valvonnan Akaassa (ent. Kylmäkoski) Tipurintien varressa, kylätontin viereen asennettujen kolmen valaistuspylvään paikalla. Työn tilaaja oli Akaan kaupunki. Työn (4 päivää) kustannukset olivat 943 e + alv. Kenttätyöt suoritti FM Tiina Vasko 8.9.2011. Töiden valvojana toimi Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, FM Vadim Adel.

Alueella oli suoritettu marraskuussa 2008 arkeologinen inventointi koskien Tipurin asuntoalueen asemakaavan laajennusta. Tuolloin määriteltiin muinaisjäännösalue Tipurin vanhalle kylätontille.

Kurisniemen eli Tipurin kylästä nykyisellä Kylmäkoskella on ensimmäinen asiakirjamaininta vuodelta 1508. Tipuri on suuren osan historiastaan ollut yksinäistalo eli yksitaloinen kylä, mutta oli jaettuna kahtia vuosina 1734-1862. Vanhimpia karttoja, joissa nähdään Tipurin kylän alue ovat Ruotsin valtionarkistossa säilytettävä E. P. Florinin Akaan pitäjän kartta vuodelta 1750 sekä Ruotsin sota-arkistossa säilytettävät Finska Rekognosceringsverket-kokoelman sotilastopografiset kartat. Isonjaon kartta Tipurin kylästä on mitattu peltojen ja niittyjen osalta vuonna 1772, metsät 1784 ja isonjaon on toimittanut vuonna 1806 maanmittari P. G. Herkepaeus. Kylmäkoskea on aiemmin inventoinut Tampereen museoiden toimesta Timo Jussila vuonna 1996. Tipurin aluetta ei tuolloin inventoitu.

Kylätontilla sijaitsee Vanhan Tipurin tila ja alue on säästynyt voimakkaalta uudisrakentamiselta. Tontin eteläpuolinen alue, jossa sijaitsi toinen talo vuosina 1734-1862, on sen sijaan tuhoutunut myöhemmissä rakennustöissä. Alueelle on rakennettu omakotitaloja. Kylätontilla on rannan puolella myös suuri maakellari. Vuodelta 1734 on erillinen maininta Tipurin talon kellarista; kyseessä voi olla sama kellari.

-Kylmäkoski. Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi. Tiina Jäkärä 2008. Pirkanmaan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

-Kylmäkosken Tipurin maisemahistoriallinen selvitys. Jyrki Lehtinen 2008. Kylmäkosken kunta.

Konekaivuun valvonta.

Nyt valvottu alue käsittää Tipurintien mutkan Vanhan Tipurin tilan kohdalla. Alueelle asennettiin kaikkiaan 3 valaistuspylvästä. Pylväiden 2032 ja 2033 paikat olivat aivan muinaisjäännösalueen reunalla. Pylväs 2032 sijaitsi Vanhan Tipurin tilan navetan kulmalla. Ainakin metrin syvyyteen paikalla oli selvästi modernia täyttömaata, jossa oli tiiltä, kiveä ja muovia. Tämän kerroksen alta alkoi multamaa. Pylvään 2033 haruskuopassa näkyi vanhemman, aikanaan Tipurin tilan pihan poikki kulkeneen tien kerroksia. Molempien noin puolen metrin syvyydestä esiin tulleiden sorakerrosten paksuus oli n. 15 cm. Niiden alta alkoi savimaa. Nykyisin tie viereiselle uimarannalle kulkee Tipurin kivinavetan takaa. Pylvään 2034 paikka poikkesi hiukan alkuperäisestä suunnitelmasta. Kuopassa oli pelkkää savista multamaata.

Kartalla esitettyihin kohtiin kaivettiin ensin valaistuspylväiden harusten paikat noin ja sen jälkeen varsinaiset pylvään paikat 1,7 metrin syvyyteen. Työ toteutettiin aikataulun mukaan eikä mitään sitä estävää havaittu.

Kylmäkoski. Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi. Tiina Jäkärä 2008. Pirkanmaan maakuntamuseo/Kulttuuriympäristöyksikkö.

-Kylmäkosken Tipurin maisemahistoriallinen selvitys. Jyrki Lehtinen 2008. Kylmäkosken kunta.

Ei löytöjä.