arkkitehtoninen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Selkeen kartano

- varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, Selkeen kartanon pihapiiri

- kartanon päärakennuksen virkatalon mallipiirustusten arkkitehtuuri ja puutarha

- kuvastaa seudun vaurasta säätyläiskulttuuria

- 1600-luvun läänitysten ja kruununvirkatalon historia

- ympäröivä peltomaisema säilynyt

- näkyvällä paikalla

(Kulttuurimaisemat 2016. Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet/Pirkanmaan liitto)

Selkeen kartano määrättiin 1680-luvulla Porin jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. 1780-luvulla ryhdyttiin rakentamaan virkataloon uutta päärakennusta Kustaa III:n 12.2.1786 vahvistamien sotilasvirkatalojen mallipiirustusten mukaan. Erik Palmstedtin suunnittelema everstin virkatalo oli kaksikerroksinen ja siinä oli nähtävissä jo uusklassismin arkkitehtuurin vaikutus.

Pohjakaava oli niin ikään vapautunut perinteisestä karoliinisesta huonejaosta. Rakennuksen molemmissa kerroksissa oli suuret päätysalit. Keittiö ja muut taloustila oli sijoitettu piharakennukseen.

Maataloushallituksen arkkitehdin Jalmari Peltosen suunnittelema korjaus vuonna 1934 noudattaa pääpiirteissään Palmstedtin piirustusta. Pohjakaavan kehityshistorian kannalta merkittävät päätysalit on jaettu sekundaareilla väliseinillä toimistohuoneiksi, muilta osin huonejako on säilynyt alkuperäistä vastaavana. 1979 tehdyn korjauksen yhteydessä sisätilat on levytetty uudelleen, mutta levytysten alla on dokumentoitavissa interiöörien alkuperäiset värisävyt ja rakenteelliset yksityiskohdat.

Selkeen päärakennus ja Maksamaan Tottesund ovat ainoa 1786 mallipiirustusten mukaan rakennetut everstin virkatalot maassamme. Selkeen arkkitehtuurihistoriallinen merkitys on huomattava sisätiloissa tapahtuneista muutoksista huolimatta. Maamme arkkitehtuurihistoriaa luonnehdittaessa Selkee mainitaan varhaisena uusklassismin edustajana ja esimerkkinä 1700-luvulla tapahtuneesta asumistason ja pohjakaavan kehityksestä.

Vuodesta 1933 lähtien kartanoa viljeltiin valtion tilana ja vuonna 1944 sinne perustettiin laidunkoetila.

(lähde: Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 25.3.2022)