Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tehtailija Rafael Haarla rakennutti Haarlan palatsina tunnetun rakennuksen asunnokseen vuonna 1925. Klassismia edustava rakennus on Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema, ja se sijaitsee näkyvällä paikalla Koskipuistoa vastapäätä. Erityisesti rakennuksen Hatanpään valtatien puoleinen pääjulkisivu pylväineen, päätykolmioineen ja Richard Rautalinin veistämine kissapatsaineen on vaikuttava. Rakennuksen mataluudesta, avoimesta sijoittelusta ja aumakaton jyrkkyydestä johtuen myös katon lappeet ovat keskeinen osa rakennuksen arkkitehtuuria.

Tontilla on voimassa vuonna 1966 hyväksytty asemakaava, joka ei ole ajan ta-salla rakennuksen suojelutilanteen osalta. Kohteen arvo yleisellä tasolla on kui-tenkin tunnistettu mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998

-julkaisussa, ja se on osa keskustan osayleiskaavaa varten laaditun Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksen Hatanpään valtatien arvokasta ympäristöä. Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus kulkee Hatanpään valta-tien myötäisesti, jolloin Haaralan palatsi on myös osa valtakunnallista arvoaluetta reunustavaa rakennuskantaa. Hatanpään valtatien on todettu Tampereen ullakkorakentamista käsittelevässä selvityksessä olevan kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on keskeinen merkitys kaupunginosan kaupunkirakenteessa. Selvityksen mukaan näillä alueilla ullakkorakentaminen vaatii erityistä huolellisuutta ja korkeaa laatutasoa. Haarlan palatsista ei valitettavasti ole laadittu tarkempaa selvitystä, esim. rakennushistoriaselvitystä, jossa rakennuksen historia sekä arvokkaat ominaispiirteet ja muutoskestävyys olisi määritelty.

Hankkeen tavoitteena on kunnostaa Haarlan palatsin katto, ja kunnostustyön yhteydessä on herännyt suunnitelma katemateriaalin muuttamisesta kuparipelliksi. Rakennuksessa on tällä hetkellä ilmeisesti alkuperäinen savitiilikate, jota on paikkailtu mm. betonitiilellä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että paras ratkaisu kohteen arkkitehtonisten arvojen säilyttämiseksi on vaurioituneen katteen uusiminen / kunnostaminen alkuperäistä vastaavalla materiaalilla. Näin ollen maakuntamuseo suosittelee, että katemateriaalia ei vaihdettaisi.

Lisäksi hankkeen tavoitteena on avata uusia ikkuna-aukkoja rakennuksen ulla-kolle, joka ollaan ottamassa asuinkäyttöön. Ullakolla on tällä hetkellä lunetteja Pellavatehtaankadun ja pohjoisen puoleisilla lappeilla, mutta ei kaupunkikuvassa näkyvillä Verkatehtaankadun ja Hatanpään valtatien puoleisilla lappeilla, joille nyt haluttaisiin avata alkuperäisiä lunetteja vastaavat ikkunat. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen alkuperäisissä suunnitelmissa kaupunkikuvallisesti merkittävät kattolappeet on jätetty aukottomiksi, mikä mm. korostaa pääsisäänkäyntiä ja sen pylväs- ja päätykolmiosommitelmaa. Etenkin pääjulkisivuun uusien aukotusten lisääminen luontevasti on haasteellista rakennuksen pienuuden ja korostetun sisäänkäyntiaiheen laajuuden vuoksi. Maakuntamuseo ei kuitenkaan pidä pienten, sirojen, alkuperäisiä lunetteja vastaavien aukkojen avaamista umpinaisille lappeille täysin mahdottomana. Maakuntamuseo toteaa, että lunetti-ikkunoiden toteuttaminen niin että ne olisivat mahdollisimman hyvin alkuperäisiä vastaavat ja lisäksi eristävyydeltään riittävät on haasteellista, mutta se on edellytys hankkeen arkkitehtoniselle ja kaupunkikuvalliselle onnistumiselle.