Pirkkalan keskusta sijaitsee entisen Naistenmatkan kylän paikalla. Naistenmatkan kylässä oli 1500-luvulla viisi tilaa Kurikka, Kyösti, Ollila, Ollikka ja Suuppa. Ne sijaitsivat tiiviinä ryhmäkylänä Suupanmäen rinteessä, nykyisen keskustan tienoilla. Kylä hajaantui isojaon ja vuonna 1858 sattuneen tulipalon seurauksena. Paikalle jäi ainoastaan Suupan tila, jonka rakennukset rakennettiin tulipalon jälkeen uudelleen Suupanmäelle. Tilan ensimmäinen tunnettu isäntä oli Juho Suuppa vuonna 1552. Pysyvänä ratsutilana tila mainitaan vuodesta 1655 lähtien.

Nykyisen kuntakeskuksen syntyhetki oli vuonna 1921, jolloin Pirkkalan seurakunta jakautui Etelä- ja Pohjois-Pirkkalaksi (Nokia) ja syntyi uusi Etelä-Pirkkalan kunta. Kunta osti Suupan tilan Juho Nisulalta. Tilan päärakennuksesta tuli kunnantupa, jossa pidettiin ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous 1.2.1922. Rakennus palveli kunnanvirastona aina vuoteen 1964 asti, jolloin vanha talo purettiin uuden kunnantalon valmistuttua sen viereen.

Keskusta oli maaseutumainen aina 1950-luvun lopulle asti. Ensimmäinen kivitalo, kaksikerroksinen virkailijatalo (Koulutie 4) valmistui vuonna 1956. Lisää kivitaloja keskustaan saatiin heti 1960-luvun alussa, kun Suupantien varteen nousivat Tampereen Seudun Osuuskassan ja Tampereen Säästöpankin liiketalot. Jo mainittu uusi kunnantalo valmistui 1964 ja sen viereinen ns. NNKY:n 5-kerroksinen asuinkerrostalo vuonna 1965. Asuntotuotannon huippuvuosina 1972-75 rakennettiin mm. Suupankujan kerrostalot. (Ks. erilliset inventointilomakkeet: kunnanvirasto ja virkailijatalo s. 33 ja Suupankujan kerrostalot s. 40) Kirjaston rakennus ja kunnanviraston laajennus toteutuivat vuosina 1977-78.

Suupanmäen eteläpuolelle muodostui Pirkkalan koulukeskus, kun sinne rakennettiin vuonna 1968 yläasteen koulu, vuonna 1973 lukio ja vielä vuonna 1977 ala-asteen koulu. Koulukeskusta on sittemmin laajennettu useassa vaiheessa, viimeisen laajennuksen ja peruskorjauksen ollessa tätä selvitystä tehtäessä parhaillaan käynnissä. (Ks. erillinen inventointilomake koulukeskus s. 30) Koulukeskuksen viereen on urheilu ja pallokenttien lisäksi vuonna 1998 rakennettu Pirkkalan liikuntalo kaarihalleineen.

Liikerakentaminen vilkastui 1980-luvulla, jolloin keskustaan nousi viisi uutta liikerakennusta. Uusi, parhaillaan laajennettava terveveyskeskus valmistui vuonna 1984. 1990-luvun merkittävän rakennushanke oli uuden kirkon rakentaminen kuntakuskuksen välittömään läheisyyteen. (Ks. inventointilomake Pirkkalan uusi kirkko) 2000-luvun alussa järjestettiin kuntakeskuksen kehittämiseksi suunnitteluikilpailu, jonka tuloksia on hyödynnetty keskustan uusissa suunnitelmissa. Keskustaan on nousemassa sekä uusia liike- että asuinrakennuksia.

Kuntakeskuksen rakennetta ovat muovanneet voimakkaasti liikenteeseen liittyvät muutokset. Rajasalmen silta valmistui vuonna 1974 ja nykyisin Naistenmatkantienä tunnettu Tampere-Pirkkala maantie oikaistiin ja siirrettiin kulkemaan nykyiselle paikalleen Suupan ja Ollilan pohjoispuolitse vuonna 1977. Samana vuonna valmistui myös Tampere-Pirkkalan lentokenttä. Kuntakeskuksen ohittava Pyhäjärventie valmistui vuonna 1983 ja Lentoasemantie rakennettiin vuonna 1992. Parhaillaan on valmistumassa Pyhäjärventien muutos moottoritieksi.

Pirkkalan keskusta sijaitsee Naistenmatkan Suupassa, vanhan raitin varrella. Kuntakeskusta rajaa idästä Vähäjärvi ja etelässä Vähäjärven asuinalueelle johtava Ollikantie, lännessä Lentoasemantie ja pohjoisessa Naistenmatkantie.

Pirkkalan keskustalla on tyypillinen suomalainen maaseututaajaman ilme virastoineen ja marketeineen. Sen rakennuskanta edustaa sotien jälkeistä modernismia ja se on pääosin rakentunut 1960-70-luvuilla ja täydentynyt 1980-luvulla kunnan nopean väestönkasvun siivittämänä. Keskustassa ovat keskeiset kunnan toiminnot, hallinto, koulut, kirkko, terveydenhoito ja liiketoiminta

Keskustan voimakas uudistaminen ja täydentäminen on käynnissä. Muutosten yhteydessä tulisi pyrkiä säilyttämään olemassa olevan rakennuskannan arkkitehtoniset ominaispiirteet ja sopeuttaa uudisrakennukset niihin. Alueen rakennusinventointitiedot eivät ole vielä kattavat. Mahdolliset uudet maankäyttösuunnitelmat ja esimerkiksi purkulupa-asiat edellyttäisivät inventoinnin täydentämistä ja syventämistä. Keskusta rakennetun ympäristön moni-ilmeisyys ja ajalliset kerrostumat ovat sen keskeinen ominaispiirre, jonka tulisi säilyä myös tulevaisuudessa.

Asemakaavat, Pirkkalan kunta; rakennuslupapiirustukset, Pirkkalan kunta; Pitkin poikin Pirkkalaa, 1997; Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, 2002.

Asemakaavan vahvistamis pvm on mm. 19.8.1998 sekä lukuisia tämän jälkeen tehtyjä kaavamuutoksia.