Alue Kierikkalan-Vanajan-Laitilan-Kirkkojärven kulttuurimaisema

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  • Kunta:
    Hämeenkyrö
    Nimi:
    Kierikkalan-Vanajan-Laitilan-Kirkkojärven kulttuurimaisema
    Alueluokka:
    Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

Tekstitiedot

  • Kuvaus:
    1. Ahrolan pihapiiri

    2. Purtun pihapiiri

    3. Hämylän pihapiiri

    4. Kaupin pihapiiri

    5. Raipalan pihapiiri

    6. Patasen pihapiiri

    7. Lintolan pihapiiri ja huvila

    8. Teliniemen pihapiiri

    9. Ala-Keskisen pihapiiri

    10. Seurantalo

    11. Saavutus

    12. Vanhainkoti

    13. Raukolan pihapiiri

    14. Suutarlan pihapiiri

    15. Pylsyn pihapiiri

    16. Jutilan pihapiiri

    17. Mattilan pihapiiri

    18. Huvila

    19. Laitilan pihapiiri

    20. Tanssilava

    21. Soinilan huvila

    22. Ruusin pihapiiri

    23. Märrin pihapiiri

    24. Kyröspohjan kylä

    25. Antilan pihapiiri

    26. Munkin pihapiiri

    27. Töllinmäki

    28. Koulu

    29. Herttualan kylä

    30. Heinijärven kylä, Tättälä

    31. Kuuri

    32. Myllykolu

    33. Huupon pihapiiri

    [Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

    Kirkkojärven kulttuurimaisema. Kirkkojärven pohjoispäässä on säilynyt edustavasti hämeenkyröläistä kulttuurimaisemaa. Kirkonseudun ja Uskelan asutusmaisemien luoteispuolella avautuu Raipalan viljelyaukea, joka etelässä liittyy Kyröspohjan kylään ja Kalkunmäkeen.

    Kyröspohjan kylä. Kyröspohjan kylästä avautuu edustava maisema yli Kirkkojärven. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt Siparinmutkassa Franssilan, Mäkelän ja Kievarin tiloilla. Vanhan tien varrella sijaitseva Kievarin talo on toiminut viime vuosisadalla kestikievarina. Prentin päärakennus on vuosisadanvaihteen [1800-1900] tienoilta.

    Purtun tila ja Kalkunmäki. Kalkunmäen kylä on oletettavasti Hämeenkyrön vanhinta asutusmaisemaa. Purtun tilan omistajat tunnetaan vuodesta 1540. Vuonna 1644 se lahjoitettiin Turun akatemialle. Lehtevän puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta 1862, mutta sitä on laajennettu 1920. Hirsinen viljamakasiini on rakennettu 1800-luvun keskivaiheilla. Purtun ja Munkin talouskeskusten välisellä mäellä on vanhaa mäkitupa-asutusta.

    Heinijärven kulttuurimaisema. Heinijärven ympäristöt ovat keskeisintä sillanpääläistä maisemakuvaa. Täällä on F.E. Sillanpään nuoruudenkoti Töllinmäki. Hillun talo liittyy Nuorena nukkunut -teokseen. Raukola, Tättälä ja Hämylä esiintyvät niinikään Sillanpään tuotannossa.

    - Tättälän suuri päärakennus on vanhimmilta osin 1850-luvulta. Peruskorjausta on tehty vuosina 1979-80.

    - Hämylän päärakennus on vuodelta 1896.

    - Raukolan mailta löydetty rautakautinen kalmisto osoittaa asutuksen täällä olevan vanhaa.

    Töllinmäki, Heinijärvi. Sillanpään ollessa vielä kouluiässä hänen vanhempansa muuttivat pieneen Töllinmäen mökkiin, jossa tuleva kirjailija kirjoitti vuonna 1916 julkaistun esikoisromaaninsa Elämä ja aurinko. Viime vuosisadan lopulla rakennettu tupa on entisöity F.E. Sillanpää -seuran toimesta siihen asuun kuin se oli kirjailijamestarin nuoruudessa.

    Herttualan kylä. Herttualan kylä on perustettu keskiajan kuluessa. Kylän perinteinen rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin niin talonpoikaistaloineen kuin myös pienempine käsityöläis- ja itsellismökkeineen. Lähellä toisiaan sijaitsevat Kirmon ja Mikkolan talonpoikaispihat. Mikkolan punamullattu päärakennus on 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kirmon molemmat asuinrakennukset ovat 1800-luvulta. Tienristeyksen länsipuolella on tiivistä tupa-asutusta. Mielenkiintoinen on erityisesti vanha pyssysepän paja, jossa on yhä tallella vanhat työkalut. Herttualan kylä liittyy laajempaan Heinijärven kulttuurimaisemaan ja sillanpääläiseen maisemakuvaan.

    Myllykolu, Kierikkala. F.E. Sillanpään synnyinkoti Myllykolu sijaitsee Myllyojan varrella. Kirjailjan isä pystytti vuonna 1887 paikalle pienen pakarin, johon lisättiin myöhemmin pirtti. Asuinrakennuksen vieressä on pieni aitta ja paikkaan on siirretty vanha saunarakennus. Vuodesta 1962 Myllykolu on ollut museona. Myllykolun mökin vieressä on kesäteatterialue.

    Heikkilä, Kierikkala. Heikkilän tilan päärakennus edustaa viime vuosisadan [1800] talonpoikaista rakentamistapaa.

    Saavutus, Vanaja. F.E. Sillanpää rakennutti vuonna 1921 huvilan Kallioistenselän rantaan. Mansardikattoisen rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Bertel Strömmer.

    Kauppi, Vanaja. Kaupun tilan vanha päärakennus on vuodelta 1850. Tilalla on lisäksi suuri luhtiaitta.

    Laitila, Laitila. Laitilan nimismiestalo on syntynyt ehkä 1200-1300-lukujen taitteessa liikenteellisesti tärkeään paikkaan. Asutus paikalla saattaa olla rautakautista, sillä alueelta on löytynyt kalmisto. 1700-luvulla tila oli kruununvirkatalona ja vanha päärakennus on rakennettu 1730 annettujen virkatalosäädösten mukaisesti keskeissalityyppiseksi. Pihamaan toisella laidalla on uusi päärakennus 1950-luvulta. Pihalla on lisäksi pieni aitta.

    Sasi-Mahnala-Uskela maantie. Ilmeisesti osittian keskiaikaisperäinen maantie kulkee kauniiden viljelys- ja järvimaisemien läpi. Tien linjaus on vaihteleva. Ahrolan ja Myllylän välillä alkuperäinen tielinja on jäänyt kärrytieksi.

    [Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Tutkimushankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Avaa KULTTUURIMAISEMAT 2016: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, inventointi Hämeenkyrö
    Ikaalinen
    Juupajoki
    Kangasala
    Kihniö
    Lempäälä
    Nokia
    Orivesi
    Parkano
    Pirkkala
    Punkalaidun
    Pälkäne
    Ruovesi
    Tampere
    Urjala
    Valkeakoski
    Vesilahti
    Virrat
    Ylöjärvi
    Akaa
    Mänttä-Vilppula
    Sastamala
     
        01.01.2014 31.12.2016