2. Purtun pihapiiri

3. Hämylän pihapiiri

4. Kaupin pihapiiri

5. Raipalan pihapiiri

6. Patasen pihapiiri

7. Lintolan pihapiiri ja huvila

8. Teliniemen pihapiiri

9. Ala-Keskisen pihapiiri

10. Seurantalo

11. Saavutus

12. Vanhainkoti

13. Raukolan pihapiiri

14. Suutarlan pihapiiri

15. Pylsyn pihapiiri

16. Jutilan pihapiiri

17. Mattilan pihapiiri

18. Huvila

19. Laitilan pihapiiri

20. Tanssilava

21. Soinilan huvila

22. Ruusin pihapiiri

23. Märrin pihapiiri

24. Kyröspohjan kylä

25. Antilan pihapiiri

26. Munkin pihapiiri

27. Töllinmäki

28. Koulu

29. Herttualan kylä

30. Heinijärven kylä, Tättälä

31. Kuuri

32. Myllykolu

33. Huupon pihapiiri

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Kirkkojärven kulttuurimaisema. Kirkkojärven pohjoispäässä on säilynyt edustavasti hämeenkyröläistä kulttuurimaisemaa. Kirkonseudun ja Uskelan asutusmaisemien luoteispuolella avautuu Raipalan viljelyaukea, joka etelässä liittyy Kyröspohjan kylään ja Kalkunmäkeen.

Kyröspohjan kylä. Kyröspohjan kylästä avautuu edustava maisema yli Kirkkojärven. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt Siparinmutkassa Franssilan, Mäkelän ja Kievarin tiloilla. Vanhan tien varrella sijaitseva Kievarin talo on toiminut viime vuosisadalla kestikievarina. Prentin päärakennus on vuosisadanvaihteen [1800-1900] tienoilta.

Purtun tila ja Kalkunmäki. Kalkunmäen kylä on oletettavasti Hämeenkyrön vanhinta asutusmaisemaa. Purtun tilan omistajat tunnetaan vuodesta 1540. Vuonna 1644 se lahjoitettiin Turun akatemialle. Lehtevän puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta 1862, mutta sitä on laajennettu 1920. Hirsinen viljamakasiini on rakennettu 1800-luvun keskivaiheilla. Purtun ja Munkin talouskeskusten välisellä mäellä on vanhaa mäkitupa-asutusta.

Heinijärven kulttuurimaisema. Heinijärven ympäristöt ovat keskeisintä sillanpääläistä maisemakuvaa. Täällä on F.E. Sillanpään nuoruudenkoti Töllinmäki. Hillun talo liittyy Nuorena nukkunut -teokseen. Raukola, Tättälä ja Hämylä esiintyvät niinikään Sillanpään tuotannossa.

- Tättälän suuri päärakennus on vanhimmilta osin 1850-luvulta. Peruskorjausta on tehty vuosina 1979-80.

- Hämylän päärakennus on vuodelta 1896.

- Raukolan mailta löydetty rautakautinen kalmisto osoittaa asutuksen täällä olevan vanhaa.

Töllinmäki, Heinijärvi. Sillanpään ollessa vielä kouluiässä hänen vanhempansa muuttivat pieneen Töllinmäen mökkiin, jossa tuleva kirjailija kirjoitti vuonna 1916 julkaistun esikoisromaaninsa Elämä ja aurinko. Viime vuosisadan lopulla rakennettu tupa on entisöity F.E. Sillanpää -seuran toimesta siihen asuun kuin se oli kirjailijamestarin nuoruudessa.

Herttualan kylä. Herttualan kylä on perustettu keskiajan kuluessa. Kylän perinteinen rakennuskanta on säilynyt poikkeuksellisen hyvin niin talonpoikaistaloineen kuin myös pienempine käsityöläis- ja itsellismökkeineen. Lähellä toisiaan sijaitsevat Kirmon ja Mikkolan talonpoikaispihat. Mikkolan punamullattu päärakennus on 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kirmon molemmat asuinrakennukset ovat 1800-luvulta. Tienristeyksen länsipuolella on tiivistä tupa-asutusta. Mielenkiintoinen on erityisesti vanha pyssysepän paja, jossa on yhä tallella vanhat työkalut. Herttualan kylä liittyy laajempaan Heinijärven kulttuurimaisemaan ja sillanpääläiseen maisemakuvaan.

Myllykolu, Kierikkala. F.E. Sillanpään synnyinkoti Myllykolu sijaitsee Myllyojan varrella. Kirjailjan isä pystytti vuonna 1887 paikalle pienen pakarin, johon lisättiin myöhemmin pirtti. Asuinrakennuksen vieressä on pieni aitta ja paikkaan on siirretty vanha saunarakennus. Vuodesta 1962 Myllykolu on ollut museona. Myllykolun mökin vieressä on kesäteatterialue.

Heikkilä, Kierikkala. Heikkilän tilan päärakennus edustaa viime vuosisadan [1800] talonpoikaista rakentamistapaa.

Saavutus, Vanaja. F.E. Sillanpää rakennutti vuonna 1921 huvilan Kallioistenselän rantaan. Mansardikattoisen rakennuksen on piirtänyt arkkitehti Bertel Strömmer.

Kauppi, Vanaja. Kaupun tilan vanha päärakennus on vuodelta 1850. Tilalla on lisäksi suuri luhtiaitta.

Laitila, Laitila. Laitilan nimismiestalo on syntynyt ehkä 1200-1300-lukujen taitteessa liikenteellisesti tärkeään paikkaan. Asutus paikalla saattaa olla rautakautista, sillä alueelta on löytynyt kalmisto. 1700-luvulla tila oli kruununvirkatalona ja vanha päärakennus on rakennettu 1730 annettujen virkatalosäädösten mukaisesti keskeissalityyppiseksi. Pihamaan toisella laidalla on uusi päärakennus 1950-luvulta. Pihalla on lisäksi pieni aitta.

Sasi-Mahnala-Uskela maantie. Ilmeisesti osittian keskiaikaisperäinen maantie kulkee kauniiden viljelys- ja järvimaisemien läpi. Tien linjaus on vaihteleva. Ahrolan ja Myllylän välillä alkuperäinen tielinja on jäänyt kärrytieksi.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]