Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Maa-aineksen ottoalue sijoittuu Vesilahden kirkonkylän kaakkoispuolelle, peltomaiseman keskellä olevan laajan ja mäkisen metsäalueen keskiosiin. Kiviaineksen ottoalue on osa laajaa, Pyhäjärven eteläosan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisemat. Ottoalueella tai sen lähiympäristössä ei ole rakennettua ympäristöä. Ottoalueen lounaispuolelle, Valkkistentien maisemaan jää peltomaiseman reunassa oleva Yli-Uotilan tilakeskus, joka mainitaan aluetta koskevassa rakennetun ympäristön selvityksessä, Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventointi (2011).

Maa-aineksen ottoalue sijoittuu erilleen edellä mainittujen kulttuuriympäristöjen arvoista. Ottoalueen ympärille jää metsäinen suojavyöhyke, joka on leveydeltään vähimmilläänkin noin 150 metriä. Vaikutuksia ympäristön maatalouden kulttuurimaisemiin tai arvoihin ei ole. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. 

Suunnitellun maa-aineksenottoalueen kaakkoisosassa sijaitsee lain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Hailianmäen (mj-tunnus 1000042260) rajamerkki. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohteen sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteä muinaisjäännös tulee ottaa huomioon maa-aineksen ottoa suunniteltaessa niin, ettei se vaarannu.  Kohteen ympärille tulee varata riittävä suojavyöhyke, josta tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Kiinteä muinaisjäännös tulee huomioida myös hankkeen vaikutustenarvioinnissa.

Hailianmäen rajamerkki on löydetty Mikroliitti Oy:n vuonna 2014 tekemän Koskenkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventoinnissa. Osayleiskaavatasoinen inventointi ei kata kokonaan nyt käsillä olevaa hankealuetta. Lisäksi muutama sata metriä hankealueen itäpuolelta, metsämaastosta, on kesällä 2020 löydetty metallinetsinharrastuksen yhteydessä kolme rautakautista esinettä. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että alueelta löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Edellä mainituista syistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellulla maa-aineksen ottoalueella tulisi tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko siellä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Tarkkuusinventoinnissa tulee käyttää apuna metallinetsintä. Lisätietoja em. esinelöydöistä ja ohjeita inventoinnin tekemiseen saa tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.

Maa-aineksen ottoalue sijoittuu Vesilahden kirkonkylän kaakkoispuolelle, peltomaiseman keskellä olevan laajan ja mäkisen metsäalueen keskiosiin. Kiviaineksen ottoalue on osa laajaa, Pyhäjärven eteläosan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, Vesilahden kulttuurimaisemat. Ottoalueella tai sen lähiympäristössä ei ole rakennettua ympäristöä. Ottoalueen lounaispuolelle, Valkkistentien maisemaan jää peltomaiseman reunassa oleva Yli-Uotilan tilakeskus, joka mainitaan aluetta koskevassa rakennetun ympäristön selvityksessä, Vesilahden Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen rakennusinventointi (2011).

Maa-aineksen ottoalue sijoittuu erilleen edellä mainittujen kulttuuriympäristöjen arvoista. Ottoalueen ympärille jää metsäinen suojavyöhyke, joka on leveydeltään vähimmilläänkin noin 150 metriä. Vaikutuksia ympäristön maatalouden kulttuurimaisemiin tai arvoihin ei ole. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. 

Suunnitellun maa-aineksenottoalueen kaakkoisosassa sijaitsee lain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Hailianmäen (mj-tunnus 1000042260) rajamerkki. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohteen sijainti käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteä muinaisjäännös tulee ottaa huomioon maa-aineksen ottoa suunniteltaessa niin, ettei se vaarannu.  Kohteen ympärille tulee varata riittävä suojavyöhyke, josta tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Kiinteä muinaisjäännös tulee huomioida myös hankkeen vaikutustenarvioinnissa.

Hailianmäen rajamerkki on löydetty Mikroliitti Oy:n vuonna 2014 tekemän Koskenkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventoinnissa. Osayleiskaavatasoinen inventointi ei kata kokonaan nyt käsillä olevaa hankealuetta. Lisäksi muutama sata metriä hankealueen itäpuolelta, metsämaastosta, on kesällä 2020 löydetty metallinetsinharrastuksen yhteydessä kolme rautakautista esinettä. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että alueelta löytyisi vielä tuntemattomia esihistoriallisia tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Edellä mainituista syistä johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitellulla maa-aineksen ottoalueella tulisi tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko siellä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Tarkkuusinventoinnissa tulee käyttää apuna metallinetsintä. Lisätietoja em. esinelöydöistä ja ohjeita inventoinnin tekemiseen saa tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa.