Kansakoulunlisä-nimisellä tontilla ovat: 1. koulurakennus (1939), 2. sauna/ent. koulun keittiö (1900-luvun alkupuoli), 3. autotalli (2003) ja 4. pieni varastorakennus. Koulurakennus on maisemallisesti keskeisellä paikalla kylän nauhamaisen raitin varrella. Itäpuolella on laaja peltoaukea. Koulurakennuksen ulkoasu on säilynyt erittäin hyvin, lukuun ottamatta ulko-oven ja kuistin muutoksia. Rakennukset ovat osa laajaa Heinälahden itäpuolen agraarimaisema -arvoaluetta. Päärakennuksen ympärillä on vanha kuusi, koivuja, syreeniä sekä omena- ja luumupuu. Länsipuolella on pallokenttä ja kuusimetsää. Etelä- ja pohjoispuolella on peltoaukea. Itäpuolella on 1950-luvulla rakennetun koulun piha.

1. Koulurakennus n. 9 x 22 metriä on rakennettu laastilla saumatuista lohkokivistä tehdylle kivijalalle. Kivijalka ja rakennuksen itäpuolella olevat kivirakenteiset portaat ovat erittäin siistiä ja täsmällistä työtä. Hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Ikkunat ovat alkuperäiset ristikarmilliset, pääosin 6-ruutuiset. luokkahuoneissa 8-ruutuiset ja länsipuolella yksi 9-ruutuinen. ikkunat ovat kunnostettu nykyisen omistajan aikana. Vuorilaudat ovat yksinkertaiset, valkoiseksi maalatut. Satulakatto on katettu tiilikuvioidulla profiilipellillä nykyisen omistajan aikana. Rakennuksen pohjoispäädyssä on kivijalalla pieni, lautaverhoiltu ja satulakattoinen suojakatos, josta on käynti pieneen kellariin. Ulko-ovi on aikakaudelle tyypillinen vinopaneloitu. Väri on vaalean vihreä. Oven yläpuolella on lunetti-ikkuna. Sisäänkäynti rakennukseen on itäsivun keskellä. Portaat ovat kivirakenteiset. Ovea suojaa pieni pulpettikattoinen avokuisti. Ovi ja sitä ympäröivä panelointi on 1900-luvun loppupuolelta. Alkujaan ovia on ilmeisesti kaksi. Sisätilat ovat muuttuneet käytön mukaan. Rakennus on ollut koulu-, kirjasto-, yritys- ja asuinkäytössä. Vinttitilat ovat rakennettu asuinkäyttöön 2000-luvulla. Pieneen kellaritilaan on sijoitettu öljypoltin.

2. Muistitiedon mukaan rakennus on ollut ensimmäisen 1900-luvun alussa rakennetun koulun keittolarakennuksena. Pieni hirsirakennus, n. 4 x 6 m. on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Alimmat hirret ovat korvattu 2000-luvun remontissa harkoilla. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuoraamaton ja punaiseksi maalattu. Nurkkia suojaavat laudat ovat valkoiseksi maalatut. Vintinpäädyt ovat punaiseksi maalattua peiterimaa. Ikkunat ovat valkoiset ja 2-ruutuiset. Satulakatto on katettu tiilikuvioidulla profiilipellillä. Etelä- ja itäpuolelle on rakennettu 2000-luvulla valkoisen aidan rajaama terassi. Nykyisin rakennus on muutettu saunaksi. Piippu on purettu.

4. Pieni varastorakennus on toiminut alun perin Pyynikin minigolf-kentän kioskina.

Koulun tontti on erotettu Jussilan tilasta vuonna 1903. Tontin koko oli tällöin 1 hehtaaria. Ensimmäinen kansakoulurakennus valmistui vuonna 1904.

Nykyinen koulurakennus valmistui alakansakouluksi vuonna 1939. Koulutoiminnan jälkeen rakennuksessa oli kirjasto, jota seurasi kelloalan yritys. Nykyisen omistajan aikana rakennus on ollut asuinkäytössä. Entinen koulun keittolarakennus on samalla tontilla alakansakoulun kanssa. Viereisellä tontilla oleva kansakoulurakennus on 1950-luvulta. Koulurakennukset ja alakansakoulun länsipuolella oleva kenttä muodostavat kokonaisuuden. Koulukäytön jälkeen rakennukset ovat erotettu omille tonteille.

Asuinrakennuksen ympärillä on vanha kuusi, koivuja, syreeniä, omena- ja luumupuu. Länsipuolella on pallokenttä ja kuusimetsää. Etelä- ja pohjoispuolella on peltoaukea. Itäpuolella on 1950-luvulla rakennetun koulun piha.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006