Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun asiaan. Tampereen Santalahden kaupunginosassa sijaitseva As Oy Villa Enqvist harkitsee ilmalämpöpumppujen asentamista rakennukseen ja toivoo suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Pirkanmaan maakuntamuseon asiantuntijalausuntoa. Erityisesti lausunnossa toivotaan otettavan kantaa rakennuksen suojeluun, laitteiden mahdolliseen sijoitukseen sekä vaikutuksiin painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja asuntojen sisäilmaan. Maakuntamuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Villa Enqvist on todettu kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaaksi vuonna 2000 laaditussa Santalahden rakennusinventoinnissa (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä). Selvityksen mukaan Johan Waldemar Enqvistin rakennuttama asuinrakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Enqvist oli kauppias, tehtailija ja konsuli. Hän omisti mm. vuonna 1875 Santalahteen perustamansa Enqvistin sahalaitoksen sekä myöhemmin Särkänniemen alueella toimineen sahan. Villa Enqvist toimi 1930-luvulle asti Enqvistin suvun kotina, sitten pitkään vuokratalona ja nykyisin asunto-osakeyhtiönä. Rakennuksessa on säilynyt nähtävillä 1800-luvun lopun rakentamiselle tyypillisiä tyylipiirteitä, mistä johtuen sillä on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa. Huvilan maisemallinen merkitys on heikentynyt alueen uudisrakentamisen myötä.
Villa Enqvist, sen piharakennus sekä pihan kivipenkereet on suojeltu vuonna 2015 vahvistetussa Santalahden asemakaavassa. Asuinrakennusta koskee kaavassa suojelumääräys sr-19, joka kuuluu: ”Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslupaviranomaisen luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun.”
As Oy:n antamien tietojen ja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien mukaan rinteeseen sijoitetussa asuintalossa on kymmenen asuntoa, joista kaksi sijaitsee tiilirakenteisessa pohjakerroksessa, viisi toisessa kerroksessa ja kolme ylimmässä kerroksessa. Kahdessa asunnossa on sisäänkäyntiterassi, kolmessa oma parveke ja lisäksi talossa on yksi yleinen parveke. Ilmanvaihto on painovoimainen ja tulisijoja on yhteensä 15 kappaletta.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennukseen on mahdollista asentaa ilmalämpöpumppuja, mikäli ne voidaan sijoittaa mahdollisimman huomaamattomasti, eikä niillä aiheuteta oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun. Näin ollen laitteita ei tule kiinnittää julkisivuihin, vaan ne tulee sijoittaa jalustalle maahan seinän vierelle, terassille tai parvekkeelle. Lisäksi maahan rakennuksen yhdelle sivulle tulee sijoittaa enintään kolme laitetta. Lausunnon liitteessä 1. on esitetty Villa Enqvistin mahdollisia ilmalämpöpumppujen ulkoyksikköjen sijoituspaikkoja.
Ulkoyksiköiden sijoittamisessa tulee luonnollisesti noudattaa myös Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksessä teknisten laitteiden kiinnityksestä annettuja ohjeita, joista tässä tapauksessa tärkeimpiä ovat seuraavat: Huomioidaan melu- ja tärinähaitta sekä ilmanpuhalluksen aiheuttama haitta, putkistot käsitellään julkisivun väriin, parvekkeelle asennettavat ulkoyksiköt sijoitetaan kaiteen yläreunan alapuolelle ja näkyviin jäävät laitteet verhoillaan julkisivun sävyisellä säleiköllä.
Lisäksi tulee kiinnittää huomiota runkoon ja julkisivulaudoitukseen tulevien läpivientien toteutukseen ja tiivistämiseen, jotta ne tehdään mahdollisimman pienin vaurioin ja rakennukseen soveltuvin materiaalein. Niin ikään tulee kiinnittää huomiota ulkoyksiköiden tuottamien lauhdevesien keräämiseen tai ohjaamiseen, jotta vettä ei valu rakennuksen julkisivuille, perustuksiin tai pihan kulkuväylälle, missä vesi etenkin jäätyessään aiheuttaa ongelmia.
Ilmalämpöpumpulla ei ole suoraa vaikutusta painovoimaiseen ilmanvaihtoon, sillä laite ei siirrä ilmaa ulkoseinän läpi, vaan ainoastaan kierrättää sisäilmaa samalla suodattaen sekä lämmittäen tai jäähdyttäen sitä. Luonnollinen ilmanvaihto toimii parhaiten sisälämpötilan ollessa ulkolämpötilaa korkeampi, joten huoneiden jäähdyttäminen hellejaksoilla heikentää painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa entisestään. Tilannetta on mahdollista parantaa poistohormin yläpäähän asennettavalla tuulituulettimella, joka varmistaa ilmavirran oikean suunnan useimmissa sääolosuhteissa.
Sisäyksikön sijoituspaikkaa mietittäessä on hyvä huomioida, että jotkut kokevat ilmalämpöpumpun sisäyksikön hurinan ja puhalluksen epämiellyttäviksi. Lisäksi on syytä tiedostaa, että laitteen viilennys- ja lämmityskyky perustuvat ilman kiertämiseen huoneissa. Vanhassa talossa huoneet voivat olla pienehköjä, mutta korkeita, väliovet tai oviaukot matalia tai pohjaratkaisu sokkeloinen, jolloin lämmitettävä tai jäähdytettävä ilma ei pääse leviämään rakennuksessa optimaalisesti ja laitteen teho voi jäädä odotettua heikommaksi.
Julkisuudessa esillä ollut huoli ilmalämpöpumppujen aiheuttamista kosteusvaurioista liittyy jäähdyttämiseen. Huoneistoa voimakkaasti ilmalämpöpumpulla viilennettäessä ulko- ja sisäilman väliset lämpötilan ja ilmankosteuden erot kasvavat. Erot pyrkivät tasaantumaan, jolloin lämpöä ja kosteutta siirtyy ulkoa rakenteen läpi kohti viileitä sisätiloja. Tuolloin kosteus saattaa tiivistyä seinärakenteessa olevan tiiviimmän kerroksen, kuten höyrynsulun, ulkopintaan. Vanhoissa hirsirakennuksissa höyrynsulkua ei alkujaan ole ollut, mutta sellainen on voitu peruskorjauksen yhteydessä lisätä. Huolellisesti suunniteltuna, asennettuna ja jäähdytysominaisuutta kohtuudella käyttäen ilmalämpöpumpun ei pitäisi aiheuttaa rakennukselle kosteusongelmia.
Koska kyseessä on suojeltu rakennus, tulee ilmalämpöpumppujen asennukselle Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti hakea rakennusvalvonnasta toimenpidelupa. Pirkanmaan maakuntamuseo pyytää, että ilmalämpöpumppujen asennusta koskevat lopulliset suunnitelmat toimitetaan myös maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun asiaan. Tampereen Santalahden kaupunginosassa sijaitseva As Oy Villa Enqvist harkitsee ilmalämpöpumppujen asentamista rakennukseen ja toivoo suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Pirkanmaan maakuntamuseon asiantuntijalausuntoa. Erityisesti lausunnossa toivotaan otettavan kantaa rakennuksen suojeluun, laitteiden mahdolliseen sijoitukseen sekä vaikutuksiin painovoimaiseen ilmanvaihtoon ja asuntojen sisäilmaan. Maakuntamuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Villa Enqvist on todettu kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti arvokkaaksi vuonna 2000 laaditussa Santalahden rakennusinventoinnissa (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä). Selvityksen mukaan Johan Waldemar Enqvistin rakennuttama asuinrakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Enqvist oli kauppias, tehtailija ja konsuli. Hän omisti mm. vuonna 1875 Santalahteen perustamansa Enqvistin sahalaitoksen sekä myöhemmin Särkänniemen alueella toimineen sahan. Villa Enqvist toimi 1930-luvulle asti Enqvistin suvun kotina, sitten pitkään vuokratalona ja nykyisin asunto-osakeyhtiönä. Rakennuksessa on säilynyt nähtävillä 1800-luvun lopun rakentamiselle tyypillisiä tyylipiirteitä, mistä johtuen sillä on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa. Huvilan maisemallinen merkitys on heikentynyt alueen uudisrakentamisen myötä.
Villa Enqvist, sen piharakennus sekä pihan kivipenkereet on suojeltu vuonna 2015 vahvistetussa Santalahden asemakaavassa. Asuinrakennusta koskee kaavassa suojelumääräys sr-19, joka kuuluu: ”Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslupaviranomaisen luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun.”
As Oy:n antamien tietojen ja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien mukaan rinteeseen sijoitetussa asuintalossa on kymmenen asuntoa, joista kaksi sijaitsee tiilirakenteisessa pohjakerroksessa, viisi toisessa kerroksessa ja kolme ylimmässä kerroksessa. Kahdessa asunnossa on sisäänkäyntiterassi, kolmessa oma parveke ja lisäksi talossa on yksi yleinen parveke. Ilmanvaihto on painovoimainen ja tulisijoja on yhteensä 15 kappaletta.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennukseen on mahdollista asentaa ilmalämpöpumppuja, mikäli ne voidaan sijoittaa mahdollisimman huomaamattomasti, eikä niillä aiheuteta oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun. Näin ollen laitteita ei tule kiinnittää julkisivuihin, vaan ne tulee sijoittaa jalustalle maahan seinän vierelle, terassille tai parvekkeelle. Lisäksi maahan rakennuksen yhdelle sivulle tulee sijoittaa enintään kolme laitetta. Lausunnon liitteessä 1. on esitetty Villa Enqvistin mahdollisia ilmalämpöpumppujen ulkoyksikköjen sijoituspaikkoja.
Ulkoyksiköiden sijoittamisessa tulee luonnollisesti noudattaa myös Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksessä teknisten laitteiden kiinnityksestä annettuja ohjeita, joista tässä tapauksessa tärkeimpiä ovat seuraavat: Huomioidaan melu- ja tärinähaitta sekä ilmanpuhalluksen aiheuttama haitta, putkistot käsitellään julkisivun väriin, parvekkeelle asennettavat ulkoyksiköt sijoitetaan kaiteen yläreunan alapuolelle ja näkyviin jäävät laitteet verhoillaan julkisivun sävyisellä säleiköllä.
Lisäksi tulee kiinnittää huomiota runkoon ja julkisivulaudoitukseen tulevien läpivientien toteutukseen ja tiivistämiseen, jotta ne tehdään mahdollisimman pienin vaurioin ja rakennukseen soveltuvin materiaalein. Niin ikään tulee kiinnittää huomiota ulkoyksiköiden tuottamien lauhdevesien keräämiseen tai ohjaamiseen, jotta vettä ei valu rakennuksen julkisivuille, perustuksiin tai pihan kulkuväylälle, missä vesi etenkin jäätyessään aiheuttaa ongelmia.
Ilmalämpöpumpulla ei ole suoraa vaikutusta painovoimaiseen ilmanvaihtoon, sillä laite ei siirrä ilmaa ulkoseinän läpi, vaan ainoastaan kierrättää sisäilmaa samalla suodattaen sekä lämmittäen tai jäähdyttäen sitä. Luonnollinen ilmanvaihto toimii parhaiten sisälämpötilan ollessa ulkolämpötilaa korkeampi, joten huoneiden jäähdyttäminen hellejaksoilla heikentää painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa entisestään. Tilannetta on mahdollista parantaa poistohormin yläpäähän asennettavalla tuulituulettimella, joka varmistaa ilmavirran oikean suunnan useimmissa sääolosuhteissa.
Sisäyksikön sijoituspaikkaa mietittäessä on hyvä huomioida, että jotkut kokevat ilmalämpöpumpun sisäyksikön hurinan ja puhalluksen epämiellyttäviksi. Lisäksi on syytä tiedostaa, että laitteen viilennys- ja lämmityskyky perustuvat ilman kiertämiseen huoneissa. Vanhassa talossa huoneet voivat olla pienehköjä, mutta korkeita, väliovet tai oviaukot matalia tai pohjaratkaisu sokkeloinen, jolloin lämmitettävä tai jäähdytettävä ilma ei pääse leviämään rakennuksessa optimaalisesti ja laitteen teho voi jäädä odotettua heikommaksi.
Julkisuudessa esillä ollut huoli ilmalämpöpumppujen aiheuttamista kosteusvaurioista liittyy jäähdyttämiseen. Huoneistoa voimakkaasti ilmalämpöpumpulla viilennettäessä ulko- ja sisäilman väliset lämpötilan ja ilmankosteuden erot kasvavat. Erot pyrkivät tasaantumaan, jolloin lämpöä ja kosteutta siirtyy ulkoa rakenteen läpi kohti viileitä sisätiloja. Tuolloin kosteus saattaa tiivistyä seinärakenteessa olevan tiiviimmän kerroksen, kuten höyrynsulun, ulkopintaan. Vanhoissa hirsirakennuksissa höyrynsulkua ei alkujaan ole ollut, mutta sellainen on voitu peruskorjauksen yhteydessä lisätä. Huolellisesti suunniteltuna, asennettuna ja jäähdytysominaisuutta kohtuudella käyttäen ilmalämpöpumpun ei pitäisi aiheuttaa rakennukselle kosteusongelmia.
Koska kyseessä on suojeltu rakennus, tulee ilmalämpöpumppujen asennukselle Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti hakea rakennusvalvonnasta toimenpidelupa. Pirkanmaan maakuntamuseo pyytää, että ilmalämpöpumppujen asennusta koskevat lopulliset suunnitelmat toimitetaan myös maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa