Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asi-asta. Puuseppien talo on valmistunut 1911, ja se on ainoa puu-Amurista säily-nyt, yhä asuinkäytössä oleva rakennus. Puuseppien taloon on suunnitteilla hanke, jossa kylmät ullakkotilat otettaisiin osaksi asuinhuoneistoja. Hanke edel-lyttää asemakaavamuutosta. Nyt esillä on eri vaihtoehtoja ullakkotilojen osalta, joita maakuntamuseo kommentoi ensisijassa julkisivuihin puhkottavan uuden ikkuna-aukotuksen osalta.

Puuseppientalosta on laadittu asianmukainen rakennetun ympäristön inven-tointi, joka soveltuu asemakaavan valmisteluun ja julkisivumuutoksiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Selvityksen mukaan Puuseppientalon asuinraken-nuksella on merkittävää rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista ar-voa. Rakennus mm. edustaa kertovalla tavalla 1900-luvun alun puutaloarkkiteh-tuuria ja on säilynyt erinomaisesti rakennusmuodoltaan ja yksityiskohdiltaan. Rakennus sijaitsee lähiympäristössään näkyvällä paikalla johtuen alueen uu-demman rakennuskannan väljyydestä ja Puuseppientalon asuinrakenuksen si-joittumisesta kulmatontille, kiinni katualueeseen. Puuseppien talo on osa Pir-kanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 -selvityksessä todettua Pirkankadun länsipään maakunnallisesti arvokasta ra-kennettua ympäristöä. Kohde on myös huomioitu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998

-julkaisussa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Puuseppien talon ullakkorakenta-misvaihtoehtoihin ja toteaa, että asuinrakennuksen kattomuotoa ei tule muuttaa. Maakuntamuseo katsoo, että vaihtoehto ”katteen uusiminen” ei ole hyväksyttä-vissä. Katujulkisivujen osalta maakuntamuseo katsoo, että muutossuunnitelmis-ta vaihtoehto ”Lunetti-ikkunat” tukee parhaiten rakennuksen kulttuurihistoriallis-ten arvojen säilymistä. Pihan puolella ikkuna-aukot voisivat olla suuremmat. Pi-ha-alueen katujulkisivuista poikkeava luonne ja erilaisten aukotusten, portai-den, kaiteiden ja katosten määrittämä julkisivu johtaa siihen, että kattomuotoa myötäävä lapeikkuna on mahdollinen ratkaisu pihan puolelle, joskin lunetti-ikkunat olisivat kokonaisuuden kannalta yhdenmukaisin ja suositeltavin ratkai-su. Pihan puolen ikkunoista on järjestettävä myös vinttikerroksen hätäpoistumis-tiet. Mikäli ullakkorakentamishankkeeseen ryhdytään, katujulkisivujen puolelle tulevat muutokset tulee toteuttaa kerralla.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asi-asta. Puuseppien talo on valmistunut 1911, ja se on ainoa puu-Amurista säily-nyt, yhä asuinkäytössä oleva rakennus. Puuseppien taloon on suunnitteilla hanke, jossa kylmät ullakkotilat otettaisiin osaksi asuinhuoneistoja. Hanke edel-lyttää asemakaavamuutosta. Nyt esillä on eri vaihtoehtoja ullakkotilojen osalta, joita maakuntamuseo kommentoi ensisijassa julkisivuihin puhkottavan uuden ikkuna-aukotuksen osalta.Puuseppientalosta on laadittu asianmukainen rakennetun ympäristön inven-tointi, joka soveltuu asemakaavan valmisteluun ja julkisivumuutoksiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Selvityksen mukaan Puuseppientalon asuinraken-nuksella on merkittävää rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista ar-voa. Rakennus mm. edustaa kertovalla tavalla 1900-luvun alun puutaloarkkiteh-tuuria ja on säilynyt erinomaisesti rakennusmuodoltaan ja yksityiskohdiltaan. Rakennus sijaitsee lähiympäristössään näkyvällä paikalla johtuen alueen uu-demman rakennuskannan väljyydestä ja Puuseppientalon asuinrakenuksen si-joittumisesta kulmatontille, kiinni katualueeseen. Puuseppien talo on osa Pir-kanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 -selvityksessä todettua Pirkankadun länsipään maakunnallisesti arvokasta ra-kennettua ympäristöä. Kohde on myös huomioitu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998-julkaisussa.Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Puuseppien talon ullakkorakenta-misvaihtoehtoihin ja toteaa, että asuinrakennuksen kattomuotoa ei tule muuttaa. Maakuntamuseo katsoo, että vaihtoehto ”katteen uusiminen” ei ole hyväksyttä-vissä. Katujulkisivujen osalta maakuntamuseo katsoo, että muutossuunnitelmis-ta vaihtoehto ”Lunetti-ikkunat” tukee parhaiten rakennuksen kulttuurihistoriallis-ten arvojen säilymistä. Pihan puolella ikkuna-aukot voisivat olla suuremmat. Pi-ha-alueen katujulkisivuista poikkeava luonne ja erilaisten aukotusten, portai-den, kaiteiden ja katosten määrittämä julkisivu johtaa siihen, että kattomuotoa myötäävä lapeikkuna on mahdollinen ratkaisu pihan puolelle, joskin lunetti-ikkunat olisivat kokonaisuuden kannalta yhdenmukaisin ja suositeltavin ratkai-su. Pihan puolen ikkunoista on järjestettävä myös vinttikerroksen hätäpoistumis-tiet. Mikäli ullakkorakentamishankkeeseen ryhdytään, katujulkisivujen puolelle tulevat muutokset tulee toteuttaa kerralla.