Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseon lausunto perustuu 7.12.2021 toimitettuihin suunnitelmiin, joiden mukaan Tornimäenkadun varteen olisi tarkoitus rakentaa kolme, eri vaihtoehdoissa hiukan erilailla massoiteltua pistetaloa. Näiden uusien kerrostalojen korkeudet olisivat 5-7 tai 6-7 kerrosta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Hanke-alueelta ja sen läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alue on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Mikäli alueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia, maakuntamuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos tällaisen hankkeen yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai maakuopista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.

Tornimäenkatu kuuluu Ruotulan maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella on voimassa Ruotulan alkuperäinen asemakaava vuodelta 1961. Kyseinen kaava on kulttuuriympäristön arvojen osalta vanhentunut. Voimassa olevassa Kantakaupungin yleiskaava 2040:ssä Ruotulan arvoalue on osoitettu kaavamerkinnällä, jota koskee seuraava kaavamääräys: "Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde -. Aikakautensa edustava alue, alueen osa tai kohde, jossa rakennuskanta ja/tai korttelirakenne ympäristöineen on säilynyt. Aluetta ja kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti." Merkinnän kuvauksen mukaan: "Merkinnällä on osoitettu yleispiirteisesti maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Rajaukset perustuvat maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja EHYT-hankkeen inventointeihin. Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä v. 2016. EHYT-hankkeessa (inventointi 2010-11) tutkittiin 1940-80-lukujen keskustan ulkopuolisten lähiöiden rakentamista ja ympäristöä. EHYT-hankkeessa osa asuinalueista arvotettiin aikakauden edustavaksi asuinalueiksi, joissa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet. Alueet ovat myös arkkitehtonisesti arvokkaita kokonaisuuksia. Osa näistä alueista on osoitettu kartalla kaupunkikuvallisesti huomioitaviksi alueiksi. Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulisi edistää ja turvata rakennusperinnön ja maiseman arvojen säilymistä. Alueilla täydennysrakentaminen on mahdollista ja niillä suojelun toteuttamistapa tulisi ratkaista asemakaavoituksella. Täydennysrakentamisessa tulisi huomioida, että uudisrakentaminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan ja että kaupunkikuvaa voidaan myös parantaa. Kulttuuriympäristöt voivat muodostaa identiteetin kannalta keskeisiä laatu- ja vetovoimatekijöitä. Kaavamääräyksessä mainitut ominaispiirteet liittyvät esimerkiksi julkisivumateriaaliin, kattokaltevuuteen, julkisivuaukotukseen ja rakennuksen ulokkeisiin. Kaavamääräyksessä mainittu identiteetti liittyy olemassa oleviin rakennuksiin, kaupungin kehityshistoriaan ja ympäristöön."

Suunniteltu hanke sijoittuu Tornimäenkatu 12-18:n alueelle, jossa tällä hetkellä sijaitsee Ruotulan ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvia, maastoon sopeutuvia tiiliomakotitaloja. Ruotulan arvoja on tutkittu osana Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvitystä (Pöyry Environment, 2010). Selvityksen mukaan Tornimäenkadun omakotitalot kuuluvat arvoiltaan punaisen teeman alueeseen, eli ne ovat "[a]ikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus." Selvityksen toimenpidesuosituksen mukaan "[a]rkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyttämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenneratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille."

Tornimäenkadun omakotitalot rajaavat Ruotulan keskellä sijaitsevan Jaakonmäenpuiston pohjoisreunaa. Matalat ja vehreillä tonteilla sijaitsevat, maastoon sopeutetut pientalot jatkavat maisemassa puiston vehreyttä. Kaartuvan Tornimäenkadun toisessa päässä, Jaakonmäenpuistosta katsoen omakotitalojen takana, sijaitsee mäki, jonne on samaan aikaan omakotitalojen kanssa rakennettu pistekerrostalojen ryhmä. Ratkaisu on osa Ruotulan alkuperäistä, Aaro Alapeuson suunnittelmaa asemakaavaa, ja yksi Ruotulan ominaispiirteistä. Pistetaloja ympäröivä puusto pehmentää niiden maisemallista vaikutusta. Tällä perusratkaisulla on paitsi kaupunkikuvallista, myös kulttuurihistoriallista arvoa osana alueen suunnitteluhistoriaa ja kaavoituksen korkeaa laatua.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Ruotulan maakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi aluerakennetta ei tule muuttaa. Kerrostalojen rakentaminen omakotitalon tilalle muuttaisi alueen alkuperäisiä suunnitteluratkaisuja ja kaupunkikuvaa aivan arvoalueen ytimessä. Kuten Ruotulan aluetta koskevassa selvityksessä todetaan, alueella on erityisiä arvoja, jotka ovat arkoja muutoksille. Alue on suojeltu yleiskaavan merkinnällä, jonka kuvauksessa todetaan, että alueella tulee edistää ja turvata rakennusperinnön ja maiseman arvojen säilymistä ja että uudisrakentaminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan. Suunniteltu hanke ei täytä näitä kriteereitä, joten Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla hankkeen jatkamista.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Maakuntamuseon lausunto perustuu 7.12.2021 toimitettuihin suunnitelmiin, joiden mukaan Tornimäenkadun varteen olisi tarkoitus rakentaa kolme, eri vaihtoehdoissa hiukan erilailla massoiteltua pistetaloa. Näiden uusien kerrostalojen korkeudet olisivat 5-7 tai 6-7 kerrosta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Hanke-alueelta ja sen läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alue on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Mikäli alueelle suunnitellaan maankäytön muutoksia, maakuntamuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos tällaisen hankkeen yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai maakuopista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.

Tornimäenkatu kuuluu Ruotulan maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella on voimassa Ruotulan alkuperäinen asemakaava vuodelta 1961. Kyseinen kaava on kulttuuriympäristön arvojen osalta vanhentunut. Voimassa olevassa Kantakaupungin yleiskaava 2040:ssä Ruotulan arvoalue on osoitettu kaavamerkinnällä, jota koskee seuraava kaavamääräys: "Maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde -. Aikakautensa edustava alue, alueen osa tai kohde, jossa rakennuskanta ja/tai korttelirakenne ympäristöineen on säilynyt. Aluetta ja kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti." Merkinnän kuvauksen mukaan: "Merkinnällä on osoitettu yleispiirteisesti maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Rajaukset perustuvat maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja EHYT-hankkeen inventointeihin. Maakuntakaavaa varten on tehty selvitys maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä v. 2016. EHYT-hankkeessa (inventointi 2010-11) tutkittiin 1940-80-lukujen keskustan ulkopuolisten lähiöiden rakentamista ja ympäristöä. EHYT-hankkeessa osa asuinalueista arvotettiin aikakauden edustavaksi asuinalueiksi, joissa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet. Alueet ovat myös arkkitehtonisesti arvokkaita kokonaisuuksia. Osa näistä alueista on osoitettu kartalla kaupunkikuvallisesti huomioitaviksi alueiksi. Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulisi edistää ja turvata rakennusperinnön ja maiseman arvojen säilymistä. Alueilla täydennysrakentaminen on mahdollista ja niillä suojelun toteuttamistapa tulisi ratkaista asemakaavoituksella. Täydennysrakentamisessa tulisi huomioida, että uudisrakentaminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan ja että kaupunkikuvaa voidaan myös parantaa. Kulttuuriympäristöt voivat muodostaa identiteetin kannalta keskeisiä laatu- ja vetovoimatekijöitä. Kaavamääräyksessä mainitut ominaispiirteet liittyvät esimerkiksi julkisivumateriaaliin, kattokaltevuuteen, julkisivuaukotukseen ja rakennuksen ulokkeisiin. Kaavamääräyksessä mainittu identiteetti liittyy olemassa oleviin rakennuksiin, kaupungin kehityshistoriaan ja ympäristöön."

Suunniteltu hanke sijoittuu Tornimäenkatu 12-18:n alueelle, jossa tällä hetkellä sijaitsee Ruotulan ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvia, maastoon sopeutuvia tiiliomakotitaloja. Ruotulan arvoja on tutkittu osana Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvitystä (Pöyry Environment, 2010). Selvityksen mukaan Tornimäenkadun omakotitalot kuuluvat arvoiltaan punaisen teeman alueeseen, eli ne ovat "[a]ikakauden edustava asuinalue tai alueen osa, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta on säilynyt. Arkkitehtonisesti arvokas kokonaisuus." Selvityksen toimenpidesuosituksen mukaan "[a]rkkitehtonisesti arvokkailla alueilla tulisi pyrkiä säilyttämään korttelirakenne, viherympäristö ja rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet. Virheelliset rakenneratkaisut pyritään korjaamaan siten, että rakennusten arkkitehtoniset arvot säilyvät. Alueet ovat arkoja muutoksille."

Tornimäenkadun omakotitalot rajaavat Ruotulan keskellä sijaitsevan Jaakonmäenpuiston pohjoisreunaa. Matalat ja vehreillä tonteilla sijaitsevat, maastoon sopeutetut pientalot jatkavat maisemassa puiston vehreyttä. Kaartuvan Tornimäenkadun toisessa päässä, Jaakonmäenpuistosta katsoen omakotitalojen takana, sijaitsee mäki, jonne on samaan aikaan omakotitalojen kanssa rakennettu pistekerrostalojen ryhmä. Ratkaisu on osa Ruotulan alkuperäistä, Aaro Alapeuson suunnittelmaa asemakaavaa, ja yksi Ruotulan ominaispiirteistä. Pistetaloja ympäröivä puusto pehmentää niiden maisemallista vaikutusta. Tällä perusratkaisulla on paitsi kaupunkikuvallista, myös kulttuurihistoriallista arvoa osana alueen suunnitteluhistoriaa ja kaavoituksen korkeaa laatua.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Ruotulan maakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi aluerakennetta ei tule muuttaa. Kerrostalojen rakentaminen omakotitalon tilalle muuttaisi alueen alkuperäisiä suunnitteluratkaisuja ja kaupunkikuvaa aivan arvoalueen ytimessä. Kuten Ruotulan aluetta koskevassa selvityksessä todetaan, alueella on erityisiä arvoja, jotka ovat arkoja muutoksille. Alue on suojeltu yleiskaavan merkinnällä, jonka kuvauksessa todetaan, että alueella tulee edistää ja turvata rakennusperinnön ja maiseman arvojen säilymistä ja että uudisrakentaminen tulee sovittaa kaupunkikuvaan. Suunniteltu hanke ei täytä näitä kriteereitä, joten Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla hankkeen jatkamista.