Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta valokuitukaapelointihankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut hanketta koskien lausunnot diar. 513/2023 ja diar. 695/2023, jotka käsittelivät kiinteiden muinaisjäännösten Paksula 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 837010036) ja Rimminlahti (837010051) alueella ja läheisyydessä sijaitsevien linjanosien koekaivaustarvetta ja tehtyjen koekaivausten tuloksen vaikutusta kaapelointihankkeeseen. Tutustuttuaan sille nyt toimitettuun uuteen Paksula 1:tä koskevaan suunnitelma-aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Lausunnossaan diar. 695/2023 maakuntamuseo totesi, että Rimminlahden kiinteän muinaisjäännöksen kohdalla ei koekaivauksessa (Heilu Oy 2023) löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ja näin ollen kaapelointityö on mahdollista toteuttaa Rimminlahdentien länsilaitaan esitetyn mukaisesti. Myös niillä alueilla kohteen Paksula 1 alueella, josta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei saatu, on valokuitukaapeli asennettavissa suunnitelman mukaisesti Rimminlahdentien ja Myyrysniementien varteen eikä asentaminen vaadi arkeologisia jatkotutkimuksia. Osalla Paksula 1:n alueelle suunnitellulla maakaapelilinjauksella havaittiin kuitenkin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mikä vaikuttaa hankkeen toteutettavuuteen tällä kohtaa. Uudessa valokuitukaapelointisuunnitelmassa esitetään kaapeloinnin toteuttamiseksi tälle kohtaa kahta vaihtoehtoa.

Kaapelointihankkeen kannalta ensisijaisessa vaihtoehto 1:ssä valokuitukaapeli asennettaisiin suuntaporaamalla niiltä osin kuin suunniteltu linjaus kulkee koekaivauksessa 2023 tehtyjen ja kiinteää muinaisjäännöstä käsittäneiden koekuoppien 9-10 ja 17-19 kohdalla. Havaittuun kiinteään muinaisjäännökseen noudatettaisiin varoetäisyyttä aloittamalla poraus koekuopan 11 kohdalta ja nousemalla pintaan koekuopan 21 kohdalla. Suuntaporauksen aloitus- ja lopetuskaivannot olisivat pituudeltaan 2 m, leveydeltään 0,4 m ja syvyydeltään 0,7 m, ja ne sijoitettaisiin suunnitellulle ja koekaivetulle linjaukselle, tiealueelle, tien reunaan.

Toissijaisessa vaihtoehto 2:ssä ElmoNet hakisi Museovirastosta kohteelle kajoamislupaa valokuitukaapelin sijoittamiseksi suunnitelman mukaisesti kiinteän muinaisjäännöksen Paksula 1 alueelle. Valokuitukaapeli asennettaisiin aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti auraamalla Myyrysniementien varteen niiltä osin kuin se on mahdollista. Muinaisjäännöstä käsittäneiden koekuoppien 9-10 ja 17-19 väliselle alueelle kaapeli asennettaisiin väliaikaisesti tien sivuun ja jätettäisiin ilmaan esim. pukkien avulla talven ajaksi. Tämä mahdollistaisi kuitukaapelin käyttöönoton jo ennen kajoamislupahakemuksen käsittelyä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty ensisijainen vaihtoehto 1 on parempi kiinteän muinaisjäännöksen suojelun näkökulmasta ja näin ollen suositeltavampi tapa toteuttaa valokuitukaapelointi kohteen Paksula 1 alueella. Suuntaporaus tulee aloittaa koekaivauksessa 2023 tehdyn koekuopan nro 11 kohdalta ja porausta jatkaa vähintään koekuopan 21 kohdalle saakka. Suuntaporauksen aloitus- ja lopetuskaivannot tulee sijoittaa tiealueelle, tien reunaan (ei metsän puolelle) ja niiden kaivuutyö tulee tehdä arkeologin valvonnassa. 

Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun arkeologitoimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsäätöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Mikäli VE 1:n liittyvä kaivutyö haluttaisiin tehdä talviaikaan, tulee riittävistä arkeologisista havainnointiolosuhteista huolehtia poistamalla mahdollinen lumi kaivettavalta kohdalta etukäteen, huolehtimalla riittävistä valaistusolosuhteista esim. keinovalaistuksen avulla sekä käyttämällä mahdollisen roudan sulattamiseksi esim. routamattoja. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön. 

Myös vaihtoehto 2 on arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta mahdollinen, joskaan ei suositeltava. Tällöin VE 2:ssa valokuitukaapeli on sijoitettava maan pinnalle vuoden 2023 koekaivauksessa tehtyjen koekuoppien 11 - 21 välisellä alueella. Kaapelin asentaminen maanpinnalle tulee tehdä niin, maanpinta säilyy rikkoutumattomana muinaisjäännösalueella. Pirkanmaan maakuntamuseolle tulee ilmoittaa kaapelin asentamisajankohdasta hyvissä ajoin etukäteen, jotta maakuntamuseo voi halutessaan valvoa asennustyön toteuttamista maan päällisen kaapelilinjauksen osalta. Maakuntamuseo huomauttaa, että kajoamislupahakemuksen käsittelee Museovirasto, ja lupapäätös voi olla myönteinen tai kielteinen.

 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta valokuitukaapelointihankkeesta. Maakuntamuseo on aiemmin antanut hanketta koskien lausunnot diar. 513/2023 ja diar. 695/2023, jotka käsittelivät kiinteiden muinaisjäännösten Paksula 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 837010036) ja Rimminlahti (837010051) alueella ja läheisyydessä sijaitsevien linjanosien koekaivaustarvetta ja tehtyjen koekaivausten tuloksen vaikutusta kaapelointihankkeeseen. Tutustuttuaan sille nyt toimitettuun uuteen Paksula 1:tä koskevaan suunnitelma-aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Lausunnossaan diar. 695/2023 maakuntamuseo totesi, että Rimminlahden kiinteän muinaisjäännöksen kohdalla ei koekaivauksessa (Heilu Oy 2023) löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ja näin ollen kaapelointityö on mahdollista toteuttaa Rimminlahdentien länsilaitaan esitetyn mukaisesti. Myös niillä alueilla kohteen Paksula 1 alueella, josta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei saatu, on valokuitukaapeli asennettavissa suunnitelman mukaisesti Rimminlahdentien ja Myyrysniementien varteen eikä asentaminen vaadi arkeologisia jatkotutkimuksia. Osalla Paksula 1:n alueelle suunnitellulla maakaapelilinjauksella havaittiin kuitenkin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, mikä vaikuttaa hankkeen toteutettavuuteen tällä kohtaa. Uudessa valokuitukaapelointisuunnitelmassa esitetään kaapeloinnin toteuttamiseksi tälle kohtaa kahta vaihtoehtoa.

Kaapelointihankkeen kannalta ensisijaisessa vaihtoehto 1:ssä valokuitukaapeli asennettaisiin suuntaporaamalla niiltä osin kuin suunniteltu linjaus kulkee koekaivauksessa 2023 tehtyjen ja kiinteää muinaisjäännöstä käsittäneiden koekuoppien 9-10 ja 17-19 kohdalla. Havaittuun kiinteään muinaisjäännökseen noudatettaisiin varoetäisyyttä aloittamalla poraus koekuopan 11 kohdalta ja nousemalla pintaan koekuopan 21 kohdalla. Suuntaporauksen aloitus- ja lopetuskaivannot olisivat pituudeltaan 2 m, leveydeltään 0,4 m ja syvyydeltään 0,7 m, ja ne sijoitettaisiin suunnitellulle ja koekaivetulle linjaukselle, tiealueelle, tien reunaan.

Toissijaisessa vaihtoehto 2:ssä ElmoNet hakisi Museovirastosta kohteelle kajoamislupaa valokuitukaapelin sijoittamiseksi suunnitelman mukaisesti kiinteän muinaisjäännöksen Paksula 1 alueelle. Valokuitukaapeli asennettaisiin aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti auraamalla Myyrysniementien varteen niiltä osin kuin se on mahdollista. Muinaisjäännöstä käsittäneiden koekuoppien 9-10 ja 17-19 väliselle alueelle kaapeli asennettaisiin väliaikaisesti tien sivuun ja jätettäisiin ilmaan esim. pukkien avulla talven ajaksi. Tämä mahdollistaisi kuitukaapelin käyttöönoton jo ennen kajoamislupahakemuksen käsittelyä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että esitetty ensisijainen vaihtoehto 1 on parempi kiinteän muinaisjäännöksen suojelun näkökulmasta ja näin ollen suositeltavampi tapa toteuttaa valokuitukaapelointi kohteen Paksula 1 alueella. Suuntaporaus tulee aloittaa koekaivauksessa 2023 tehdyn koekuopan nro 11 kohdalta ja porausta jatkaa vähintään koekuopan 21 kohdalle saakka. Suuntaporauksen aloitus- ja lopetuskaivannot tulee sijoittaa tiealueelle, tien reunaan (ei metsän puolelle) ja niiden kaivuutyö tulee tehdä arkeologin valvonnassa. 

Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun arkeologitoimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsäätöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Mikäli VE 1:n liittyvä kaivutyö haluttaisiin tehdä talviaikaan, tulee riittävistä arkeologisista havainnointiolosuhteista huolehtia poistamalla mahdollinen lumi kaivettavalta kohdalta etukäteen, huolehtimalla riittävistä valaistusolosuhteista esim. keinovalaistuksen avulla sekä käyttämällä mahdollisen roudan sulattamiseksi esim. routamattoja. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön. 

Myös vaihtoehto 2 on arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta mahdollinen, joskaan ei suositeltava. Tällöin VE 2:ssa valokuitukaapeli on sijoitettava maan pinnalle vuoden 2023 koekaivauksessa tehtyjen koekuoppien 11 - 21 välisellä alueella. Kaapelin asentaminen maanpinnalle tulee tehdä niin, maanpinta säilyy rikkoutumattomana muinaisjäännösalueella. Pirkanmaan maakuntamuseolle tulee ilmoittaa kaapelin asentamisajankohdasta hyvissä ajoin etukäteen, jotta maakuntamuseo voi halutessaan valvoa asennustyön toteuttamista maan päällisen kaapelilinjauksen osalta. Maakuntamuseo huomauttaa, että kajoamislupahakemuksen käsittelee Museovirasto, ja lupapäätös voi olla myönteinen tai kielteinen.