Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Kaukajärven seurakuntatalo on rakennettu 1973 (Jaakko ja Antti Tähtinen), ja se on osa Kaukajärven lähiötä. Seurakuntatalo kuuluu alueen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen ja kytkeytyy Kaukajärven muihin julkisiin rakennuksiin viherverkon välityksellä. Lähiympäristön rakennuskantaa on täydennetty 2000-luvulla. Kaukajärven seurakuntatalosta on laadittu asianmukainen rakennetun ympäristön selvitys, jonka mukaan rakennus on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä varsin hyvin ja edustaa rakentamisajalleen tyypillistä seurakuntataloa. Rakennuksen pääjulkisivun puoli on kärsinyt täydennysrakentamisesta, ja rakennus on arkkitehtuuriltaan yksinkertainen ja arkinen, mikä liittyy osaltaan myös sen suunnittelun tavoitteisiin. Selvityksessä rakennuksen arvoiksi on nähty sen asema osana Kaukajärven lähiön vanhinta rakennuskantaa ja rooli oman aikansa julkisen rakentamisen esimerkkinä sekä sijoittuminen viheralueen yhteyteen. Kaukajärven lähiön arvoja on analysoitu Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvityksessä. Inventoinnin mukaan seurakuntatalo sijoittuu Kaukajärven kokonaisuuden ns. ”siniselle alueelle”, eli se on osa aikakaudelleen tyypillistä, korttelirakenteensa säilyttänyttä aluetta, jonka kaupunkirakenteella on arvoa. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään ja muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen.

Maakuntamuseo on antanut vuonna 2016 lausunnon (DIAR: 156/2016) Kaukajärven seurakuntatalon korvaamisesta uudisrakennuksella. Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että Kaukajärven seurakuntatalolla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Kaukajärven lähiön rakennuskantaa sekä aikakautensa seurakuntatalorakentamista. Maakuntamuseo katsoi, että suunnitelmat rakennuksen purkamiseksi ovat erittäin valitettavia, mutta että rakennuksen arvot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että sen purkaminen olisi täysin mahdotonta. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa.

Maakuntamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että rakennuspaikka on uudisrakentamisen suunnittelun osalta vaativa. Luontevimmin paikaan sopisi alkuperäisen aluerakenteen mukainen julkinen rakennus. Kaavahankkeen tavoitteena on kuitenkin alueen käyttötarkoituksen muutos. Kaukajärven palveluita ollaan keskittämässä ajoneuvoliikenteen verkoston risteämiskohtaan ja pääkatujen varrelle, mikä rikkoo alueen alkuperäisiä kaavoitusperiaatteita. Seurakuntatalo sijoittuu tällä hetkellä 2000-luvun periaatteilla rakennetun täydennysrakentamisen ja alkuperäisiä kaavoitusperiaatteita noudattavien vanhojen rakennusten vaihettumisvyöhykkeelle. Maakuntamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että uudisrakentamisen suunnittelun olisi hyvä perustua Kaukajärven alkuperäisiin suunnitteluperiaatteisiin sekä maastonmuotojen ja viheralueyhteyden huomioimiseen. Kaava-alueen itäpuolella, kaavan vaikutusalueella, sijaitsee Kaukajärven aloituskorttelien ja Haiharan maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka arvot ja niiden säilyttäminen tulee huomioida hankkeessa. Uudisrakentamisen tapaa tulee arvioida osana Kaukajärvelle ominaista rakentamista: rakennusten sijoittelua, massoittelua ja korkeussuhteita sekä liittymistä viheralueisiin. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteisiin tämä on kirjattu asianmukaisesti.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Kaukajärven seurakuntatalo on rakennettu 1973 (Jaakko ja Antti Tähtinen), ja se on osa Kaukajärven lähiötä. Seurakuntatalo kuuluu alueen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen ja kytkeytyy Kaukajärven muihin julkisiin rakennuksiin viherverkon välityksellä. Lähiympäristön rakennuskantaa on täydennetty 2000-luvulla. Kaukajärven seurakuntatalosta on laadittu asianmukainen rakennetun ympäristön selvitys, jonka mukaan rakennus on säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä varsin hyvin ja edustaa rakentamisajalleen tyypillistä seurakuntataloa. Rakennuksen pääjulkisivun puoli on kärsinyt täydennysrakentamisesta, ja rakennus on arkkitehtuuriltaan yksinkertainen ja arkinen, mikä liittyy osaltaan myös sen suunnittelun tavoitteisiin. Selvityksessä rakennuksen arvoiksi on nähty sen asema osana Kaukajärven lähiön vanhinta rakennuskantaa ja rooli oman aikansa julkisen rakentamisen esimerkkinä sekä sijoittuminen viheralueen yhteyteen. Kaukajärven lähiön arvoja on analysoitu Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvityksessä. Inventoinnin mukaan seurakuntatalo sijoittuu Kaukajärven kokonaisuuden ns. ”siniselle alueelle”, eli se on osa aikakaudelleen tyypillistä, korttelirakenteensa säilyttänyttä aluetta, jonka kaupunkirakenteella on arvoa. Selvityksen toimenpidesuositusten mukaan korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään ja muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen.

Maakuntamuseo on antanut vuonna 2016 lausunnon (DIAR: 156/2016) Kaukajärven seurakuntatalon korvaamisesta uudisrakennuksella. Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että Kaukajärven seurakuntatalolla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Kaukajärven lähiön rakennuskantaa sekä aikakautensa seurakuntatalorakentamista. Maakuntamuseo katsoi, että suunnitelmat rakennuksen purkamiseksi ovat erittäin valitettavia, mutta että rakennuksen arvot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että sen purkaminen olisi täysin mahdotonta. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa.

Maakuntamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että rakennuspaikka on uudisrakentamisen suunnittelun osalta vaativa. Luontevimmin paikaan sopisi alkuperäisen aluerakenteen mukainen julkinen rakennus. Kaavahankkeen tavoitteena on kuitenkin alueen käyttötarkoituksen muutos. Kaukajärven palveluita ollaan keskittämässä ajoneuvoliikenteen verkoston risteämiskohtaan ja pääkatujen varrelle, mikä rikkoo alueen alkuperäisiä kaavoitusperiaatteita. Seurakuntatalo sijoittuu tällä hetkellä 2000-luvun periaatteilla rakennetun täydennysrakentamisen ja alkuperäisiä kaavoitusperiaatteita noudattavien vanhojen rakennusten vaihettumisvyöhykkeelle. Maakuntamuseo totesi aiemmassa lausunnossaan, että uudisrakentamisen suunnittelun olisi hyvä perustua Kaukajärven alkuperäisiin suunnitteluperiaatteisiin sekä maastonmuotojen ja viheralueyhteyden huomioimiseen. Kaava-alueen itäpuolella, kaavan vaikutusalueella, sijaitsee Kaukajärven aloituskorttelien ja Haiharan maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka arvot ja niiden säilyttäminen tulee huomioida hankkeessa. Uudisrakentamisen tapaa tulee arvioida osana Kaukajärvelle ominaista rakentamista: rakennusten sijoittelua, massoittelua ja korkeussuhteita sekä liittymistä viheralueisiin. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteisiin tämä on kirjattu asianmukaisesti.

Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.