rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistö on kokonaisuudessaan erittäin hyvin hoidettu, asuinrakennus pihapiireineen on säilyttänyt kiitettävästi alkuperäisen ilmeensä. Erityisesti on syytä mainita rakennuksen kauniit Tampereen Puun valmistamat m-paneloidut ulko-ovet sekä luonnonkivillä vuorattu perustus. Rakennus edustaa esimerkillisesti aikakautensa rakennusperinnettä. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla kävelyteiden sekä Karhunkadun ja Hippoksenkadun kulmassa.

Kiinteistön suorakulmaisen kolmion muotoinen tontti (1000m2) sijaitsee siten, että sen pisin sivu on pohjois-eteläsuuntainen, kaakkoissivu rajautuu Karhunkatuun ja koillissivu Karhunkatu 3:n kiinteistöön. Tontin kaakoisreunasta on kaksi katuliittymää Karhunkadulle rakennuksen molemmista päädyistä. Liittymäkohdissa on aukot orapihlaja-aidassa, joista tontille johtaa hiekkapintaiset ajotiet, pääosin tontti on nurmella. Pääovilla ja puutarhassa on lisäksi liuskekivipolkuja.

Tonttia rajaa länsi ja kaakoisreunalta orapihlaja-aita. Koillisraja on aitaamaton, kuten kaikki tonttien välirajat koko korttelissa 849 Karhunkatu 17:a lukuunottamatta. Tontin Karhunkadun puoleisessa reunassa on muutamia kookkaita koivuja ja vuorimäntyjä, rakennuksen lounaispäädyssä on suuri mänty ja puutarhan puolella useita iäkkäitä omenapuita sekä marjapensaita. Lisäksi puutarhassa on kaunis kaksiosainen liuskekivillä vuorattu vesiallas. Kasvillisuus on kaikkiaan 1950-luvulle tyypillistä.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti lähellä katuvartta. Rakennus sijaitsee loivalla rinteellä, joka viettää sekä itään että pohjoiseen. Tontin takaosa on tasainen.

Kissanmaan kortteli 849 on ns. virkamiesten rivi. Korttelin tontit oli varattu ensisijaisesti kaupungin virkamiehille. Moni kiinteistöjen alkuperäisistä omistajista oli myös henkilökohtaisesti osallistunut Kissanmaan kaavoitukseen tai rakennusten suunnitteluun. Muusta Kissanmaasta poiketen kortelia eivät koskeneet samat rakennusten sijoittelua, kattokaltevuutta ja räystäskorkeutta sääntelevät säännöt. Talot sai rakentaa vapaammin omien suunnitelmien mukaisesti.

Kiinteistössä sijaitsevan paritalon ovat yhdessä rakentaneet rakennuslupapiirrustukset signeerannut Arvo Jokela ja Pauli Lehtinen. Arvo Jokela oli Sarvijaakonkadulla sijainneen kenkätehtaan omistajan poika.

Tontilta kaadettiin ennen rakennustöiden aloittamista synkkää kuusikkoa ja tontilla ollutta notkoa täytettiin kenkätehtaan maalta tuodulla savella. Yleensä Kissanmaan talojen perustukset on kaivettu miesvoimin lapiolla, mutta täällä montun perustuksia varten teki sattumalta ohi ajanut Nokia Yhtymän katerpillari. Rakennustyöt tontilla tehtiin vuonna 1953.

Jokela perheineen ei asunut talossa pitkään, vaan vuokrasi B-asuntoa joidenkin vuosien ajan 1960-luvulla. 1970-luvulla asunto sai pitkäaikaiset omistajat. Nykyiset omistajat ja asukkaat ovat B-asunnon kolmannet ja ovat asuneet talossa muutamia vuosia.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: pohjoispuolella on mittasuhteiltaan kohdetta pienempi omakotitalo, lännessä on kaksikerroksinen rivitalo, eteläpuolella Hippoksenkatu ja sen varrella kerrostaloja, luoteispuolella on Kissanmaan koulu.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Pauli Lehtinen.