Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu asemakaavahanke. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, III kaupunginosassa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Hallituskadun ja Kuninkaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen korottaminen ja rakennusten osittainen käyttötarkoituksen muutos asumiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) sekä alustavaan viitesuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualueen vaiheittain rakentuneen kokonaisuuden vanhimmat osat ovat valmistuneet vuonna 1899 ja uusimmat 1960-luvulla. Tampereen Kirjapaino Osakeyhtiö rakennutti pihan perälle vuonna 1899 arkkitehti Berndt Blomin suunnitelmien mukaan kirjapainon sekä latomon. Vuonna 1927 valmistui Birger Federleyn suunnittema Hallituskadun ja Kuninkaankadun kulmaosa, jota 1950-luvulla muokattiin ja korotettiin kahdella kerroksella Harry W. Schreckin laatimien suunnitelmien mukaan. Kuninkaankadun puolelle vanhan konttorisiiven tilalle rakennettiin vuonna 1961 Jaakko Tähtisen suunnittelema uudisrakennus ja aiempien rakennusten länsipuolelle vielä kookas kirjapainorakennus vuonna 1965.

Aamulehti toimi kohteessa 1980-luvulle asti, mistä johtuen rakennuskokonaisuus tunnetaan nimellä Aamulehden talo. Kohde on huomioitu Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa, jossa Aamulehden talon on todettu olevan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä.

Suunnittelualueen pohjoispuolella Hämeenkadun valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009) ja Hämeenkadun varressa samassa korttelissa sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävät Otrantalo, Turvan talo ja Kymmenenmiehentalo. Itäpuolella on SOK:n arkkitehti Pauli Lehtisen vuonna 1971 suunnittelema Sokoksen tavaratalo. Muut ympäristön rakennukset ovat vuonna 1964 hyväksytyn Aaro Alapeuson ns. III-kaupunginosan lamellitalokaavan mukaisesti rakennettuja asuinkerrostaloja.

Hankkeen tueksi on laadittu rakennusinventointi (Jouko Seppänen, 2020), johon on koottu runsaasti piirustuksia, kuvia ja karttoja, mutta selvitys ei sellaisenaan täytä asemakaavatasoisen rakennusinventoinnin vaatimuksia ja sitä on syytä vielä täydentää. Selvityksestä tulee käydä ilmi eri ikäisten rakennusten tai rakennusosien perustiedot, rungon ja julkisivujen rakennusmateriaalit, käyttötarkoitus, keskeiset muutokset ja säilyneet piirteet sekä ominaispiirteet ja arvot. Selvityksen perusteella tulee pystyä arvioimaan, onko rakennusosilla sellaisia kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, joiden säilyminen tulisi kaavassa varmistaa erilaisin kaavamerkinnöin.

Hankkeen tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta. Viitesuunnitelman mukainen sisäänvedetty kahden kerroksen korotus voi sekin olla mahdollinen, mutta vaatii vielä tarkempaa arviointia. Hankkeen yhteydessä tulee laatia riittävät valokuvasovitteet ja havainnekuvat, joiden perusteella korotuksen vaikutuksia kohteeseen, Hämeenkadun RKY-alueeseen ja ympäröiviin arvorakennuksiin sekä kaupunkikuvaan voidaan arvioida.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto täydennettyine selvityksineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu asemakaavahanke. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, III kaupunginosassa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Hallituskadun ja Kuninkaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen korottaminen ja rakennusten osittainen käyttötarkoituksen muutos asumiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) sekä alustavaan viitesuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Suunnittelualueen vaiheittain rakentuneen kokonaisuuden vanhimmat osat ovat valmistuneet vuonna 1899 ja uusimmat 1960-luvulla. Tampereen Kirjapaino Osakeyhtiö rakennutti pihan perälle vuonna 1899 arkkitehti Berndt Blomin suunnitelmien mukaan kirjapainon sekä latomon. Vuonna 1927 valmistui Birger Federleyn suunnittema Hallituskadun ja Kuninkaankadun kulmaosa, jota 1950-luvulla muokattiin ja korotettiin kahdella kerroksella Harry W. Schreckin laatimien suunnitelmien mukaan. Kuninkaankadun puolelle vanhan konttorisiiven tilalle rakennettiin vuonna 1961 Jaakko Tähtisen suunnittelema uudisrakennus ja aiempien rakennusten länsipuolelle vielä kookas kirjapainorakennus vuonna 1965.

Aamulehti toimi kohteessa 1980-luvulle asti, mistä johtuen rakennuskokonaisuus tunnetaan nimellä Aamulehden talo. Kohde on huomioitu Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 -teoksessa, jossa Aamulehden talon on todettu olevan rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä.

Suunnittelualueen pohjoispuolella Hämeenkadun valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009) ja Hämeenkadun varressa samassa korttelissa sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävät Otrantalo, Turvan talo ja Kymmenenmiehentalo. Itäpuolella on SOK:n arkkitehti Pauli Lehtisen vuonna 1971 suunnittelema Sokoksen tavaratalo. Muut ympäristön rakennukset ovat vuonna 1964 hyväksytyn Aaro Alapeuson ns. III-kaupunginosan lamellitalokaavan mukaisesti rakennettuja asuinkerrostaloja.

Hankkeen tueksi on laadittu rakennusinventointi (Jouko Seppänen, 2020), johon on koottu runsaasti piirustuksia, kuvia ja karttoja, mutta selvitys ei sellaisenaan täytä asemakaavatasoisen rakennusinventoinnin vaatimuksia ja sitä on syytä vielä täydentää. Selvityksestä tulee käydä ilmi eri ikäisten rakennusten tai rakennusosien perustiedot, rungon ja julkisivujen rakennusmateriaalit, käyttötarkoitus, keskeiset muutokset ja säilyneet piirteet sekä ominaispiirteet ja arvot. Selvityksen perusteella tulee pystyä arvioimaan, onko rakennusosilla sellaisia kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, joiden säilyminen tulisi kaavassa varmistaa erilaisin kaavamerkinnöin.

Hankkeen tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta. Viitesuunnitelman mukainen sisäänvedetty kahden kerroksen korotus voi sekin olla mahdollinen, mutta vaatii vielä tarkempaa arviointia. Hankkeen yhteydessä tulee laatia riittävät valokuvasovitteet ja havainnekuvat, joiden perusteella korotuksen vaikutuksia kohteeseen, Hämeenkadun RKY-alueeseen ja ympäröiviin arvorakennuksiin sekä kaupunkikuvaan voidaan arvioida.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto täydennettyine selvityksineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.