rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa Ansionkallion 1900-luvun alun työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu viimeistään 1910-luvun alussa. Se on peruskorjattu voimakkaasti 1950- ja 1980-luvulla ja laajennettu 2002. Rankorunkoinen piharakennus on rakennettu ilmeisesti kahdessa vaiheessa 1920-luvun loppuun mennessä ja se on säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Hiidenkadun varressa sijaitsevalla tontilla ja katulinjaan rakennetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa. Rakennus on myös olennainen osa Ansionkallion pohjoisrinteen maisemaa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Hiidenkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0004).

Hiidenkadun varressa sijaitseva, kadulta jyrkästi koilliseen ja pohjoiseen viettävä suorakaiteen muotoinen tontti, jolla 1900-luvun alun ja 1910-luvun alun välisenä aikana rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä viimeistään 1920-luvulla rakennettu rankorunkoinen piharakennus.

Pihapiiri kuluu Ansionkallion vanhimpiin 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tontin rajat mukailevat 1899 palstoitussuunnitelmaa (tontti no: 48), eivätkä ne vaikuta muuttuneen sittemmin. Asuin- ja piharakennus on rakennettu 1900-luvun alussa, viimeistään 1910-luvun alussa. Tonttimaa on ollut aluksi vuokrattuna, sillä se on kuulut koko Ansionkallion alueen tavoin Provastin perintötilan maihin, jotka olivat sittemmin siirtyneet Kaarilan omistukseen. Tontti on kiinteistön omistajalla säilyneen asiakirjan mukaan lohkottu Emil Laine nimiselle miehelle 1924. Asuinrakennus on peruskorjattu voimakkaasti 1950-luvun alussa, mahdollisesti tulipalon jälkeen. Uusi peruskorjaus on tehty 1980-luvun alussa ja pieni laajennus 2002. Alkujaan kahden perheen talon asunnot on yhdistetty jo 1950-luvulla. Nykyiset omistajat ovat omistaneet kiinteistön 1980-luvun alusta alkaen.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on saman ikäistä 1900-luvun alun rakennuskantaa sekä muutamia uudehkoja kookkaita omakotitaloja. Lounaispuolella on Hiidenkadun ja Hiidenkujan yhdistävät portaat sekä tyhjä tontti, jonka vanhat rakennukset on purettu 1980-90-lukujen taitteessa.

Jyrkässä koilliseen ja pohjoiseen viettävässä pihassa kasvaa runsaasti kasvillisuutta, kuten vuorimäntyjä, tuijia ja erilaisia perennoja. Erikoisuutena lämpimästä mikroilmastosta kertova amerikan jalopähkinä. Kasvillisuus on osin modernia, mutta pihan yleisilme on pihan pinnoista, avokalliosta ja jyrkästä rinteestä johtuen perinteinen.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Piharakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Tontin tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion tonteille luonteenomaisen avokallion säilyminen nähtävissä.

Tontin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Palstoitusasiakirja 1924. Kiinteistön omistajan hallussa.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.