rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Rakennushistoriallinen arvo - rakennusperinteinen

Kohde on 1920-luvun vaihteessa valmistuneen paritalotyyppisen, hirsirun-koisen asuinrakennuksen ja piharakennuksen muodostama pihapiiri. Asuin-rakennuksen julkisivuilla on säilynyt alkuperäisiä piirteitä, mm. alkuperäisen malliset ikkunat, alkuperäiset sisäänkäynnit ja kuisti, puhtaaksimuurattu tii-lisokkeli. Piharakennuksen keskeiset piirteet; hirsirunko, ovi-aukoitus ja ik-kunat ovat säilyneet alkuperäisessä asussa.

Historiallinen arvo - sosiaalihistoria

Tontin lounaiskulmassa sijaitseva alkuperäinen 1920-luvun alun piharakennus kertoo hyvin oman aikansa asumisen tavasta. Piharakennuksessa oli talli, sikala ja käymälä. Piharakennukset olivat aikanaan tarpeellisia ja alueelle luonteenomaisia rakennuksia, joita on säilynyt vain muutamia.

Teljontien ja Kuusitien muodostamassa kulmauksessa sijaitseva lähes neliön muotoinen tontti. Noin vuonna 1920 valmistunut hirsirunkoinen asuinrakennus sijaitsee tontin koilliskulmassa lyhyt pääty Teljontielle päin. Tontin lounaiskulmassa on alkuperäinen piharakennus, joka on inventoitu erikseen.

Teljontie 8:n piirustukset on päivätty 1919. Hirsirunkoisessa rakennuksessa oli tuolloin kaksi huoneen ja keittiön asuntoa ja yläkerrassa kaksi hellahuonetta. Vedenhankintasopimus kaupungin kanssa tehtiin 1925, sitä ennen vesi haettiin yhteisestä johdosta. Rakennuksen alakerrassa oli käpyläläisten yhteinen pesutupa, jossa oli maalattia ja holvattu betonikatto. Kellarissa oli myös suuri leivinuuni. Sisäänkäynti kellariin oli Kuusitien puolelta.

Nykyinen omistaja on asunut rakennuksessa lapsuutensa ja osti talon 1984. Rakennuksessa tehtiin 1980-luvulla peruskorjaus, jossa sekä ulkopinnat että sisätilat uusittiin. Samalla rakennuksen sisätilat yhdistettiin yhden perheen käyttöön.

Teljontie rajaa Lapin pientaloaluetta pohjoisen suunnassa. Tasaisen tien molemmin puolin on istutettu koivuja. Rakennukset ovat 1910-20 -luvuilta. Tien varrella on useita hienosti säilyneitä 1910-luvun rakennuksia. Rakennukset sijoittuvat tiiviisti tien varrelle, poikkeuksena koillispäädyn Teljontie 21 ja 23, jotka sijaitsevat tonttien takaosassa. Teljontie on saanut nimensä ensimmäisenä (1915) kadun varrelle rakennetusta tehtailija Frans Teljon näyttävästä talosta (Teljontie 23).

Teljontie 8 asuinrakennus sijaitsee Teljontien eteläpuolella, aivan tien varressa. Rakennuksen länsipuolella on sisäänkäynti pihaan ja betonilaatoitus. Toinen sisäänkäynti tontille on Kuusitieltä. Tontin länsipuolella on nurmikkoa, vanha omenapuu ja sireeni. Eteläpäädyssä on Kuusitien portille jotava betonilaatoitus, rajattu istutusalue, laattapintainen patio ja valokatos. Tonttia kiertää alueelle tyypillinen siro rima-aita. Pihaa on tasattu ja nostettu. Tontin lounaiskulmassa on vanha, suurehko hirsirunkoinen ulkorakennus, joka on inventoitu erikseen. Piha on betonilaatoituksesta ja istutuksista johtuen yleisilmeeltään moderni.

Pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- piharakennuksen säilytys

- pihan aitauksen ja porttien säilytys, alueelle ja tontille tyypillinen piirre

- lisärakentamisen välttäminen

Asuinrakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- alkuperäisen kahden sisäänkäynnin, sekä niiden sijainnin ja kuistimallin säilytys

- ikkuna-aukoituksen ja ikkunoiden alkuperäistä vastaavan mallin säilytys

- kellarikerroksen puhtaaksimuuratun tiilisokkelin säilytys

- kellarikerroksen itäsivun ikkuna-aukon säilytys merkkinä pesutuvan sisäänkäynnistä

- runko- ja kattomuodon säilytys

- lisärakentamisen välttäminen

- ennallistavat toimet mahdolisia, mm. saumapeltikatto

Piharakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- runkomuodon, kattomuodon ja alkuperäisten materiaalien säilytys, hirsipinta

- ovien ja ikkunoiden sijainnin ja mallin säilytys