rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Peltolan, kookas ja huvilamainen asuinrakennus edustaa hyvin 1900-luvun alun rakennustapaa. Rakennuksen koristelua ja väritys viittaa lähinnä uusrenesanssiin. Rakennus on ulkoisesti, materiaaleiltaan hyvin säilynyt. Eteläpuolella on pieni rinnepuutarha.

Peltola -nimisellä tontilla on asuinrakennus (1920-l), talousrakennus (1950-l?) ja rantasauna (1970-l)

Kookas, huvilamainen asuinrakennus on rakennettu yhtenäiselle betonisokkelille. Perustassa on kellaritiloja. Hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Seinäpinta on jaettu kolmeen kenttään ruskealla vaakalistalla. Päätykolmiot ja seinän yläosa ovat pystypaneloidut. Ikkunat ovat ristikarmilliset. Rakennuksen kaakkoiskulmassa on rungossa lasikuisti, jossa on suuret pieniruutuiset ikkunat. Länsipäädyssä on pieni ruutuikkunoilla varustettu erkkeri. Ulko-oven suojana on pieni lippa, jonka kannattajissa on uusrenesanssiin vivahtavaa koristelua. Satulakatto on katettu konesaumatulla pellillä, jalkarännit. Etelä- ja pohjoispuolella on räystäslinjassa pieni satulakattoinen frontoni. Pohjoispuolella frontoniin on myöhemmmin lisätty pieni parveke.

Peltola on lohkottu vuonna 1925 Pappilasta. Peltola oli kooltaan 1,29 hehtaaria ja omistajaksi merkittiin Kalle Peltola.

Asuinrakennus sijaitsee Alasjärven etelärannalla. Tontin ja asuinrakennuksen eteläpuolella on loiva rinnepiha jossa kasvaa koriste- ja hyötykasveja, mm. Terijoen salavaa, lehtikuusia ja marjapensaita. Ranta-alue ja ympäristö kasvaa pääosin mäntyvaltaista metsää. Tontin eteläreunalla on 4-kaistainen Teiskontie. Rannassa ei ole välittömässä läheisyydessä muita rakennuksia. Länsipuolella on lähistöllä Alasjärven uimaranta.

Peltolan kookas huvilamainen asuinrakennus on 1920/30-luvun vaihteesta. Rakennus on ulkoisilta materiaaleiltaan hyvin säilynyt. Ympäröivä metsäinen rantamaisema, Teiskontietä lukuun ottamatta, on myös säilynyt. Asuinrakennuksen alkuperäiset rakennusosat tulisi säilyttää ja korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapoja. Uudisrakentaminen tulee korostetun tarkkaan sopeuttaa nykyiseen rakennuskantaan mittakaavan, materiaalien ja värien suhteen.

Yleiskaava

Kiinteistörekisteri, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere