(diar. 432/2023 Tampere, XI, Satakunnan sillan muutokset, ennakkolausunto)

saaja

jukka.rantala@tampere.fi

tiedoksi

dani kulonpää, hanna montonen, elina karppinen, iina laakkonen, mari seppä, pauliina pelkonen, robin lansdorf, kaija kiiveri-hakkarainen

---

Hei Jukka,

Tiedoksi Tampereen yleis- ja asemakaavoitus, ELY sekä Museovirasto,

Kysyit kesäkuussa maakuntamuseon alustavaa kantaa Tampereen Satakunnan sillan leventämiseen tai täydentämiseen kevyenliikenteen sillalla. Konsultoimme asiassa pikaisesti myös Museovirastoa ja ELY:ä. Alla huomioita:

Insinööri Karl Snellmanin suunnittelema, vuonna 1900 valmistunut Satakunnansilta on vanhin nykyisistä Tammerkosken yli vievistä silloista. Se on kuusiaukkoinen, noin 12 metriä leveä ja 113 metriä pitkä Kurun graniitista valmistettu holvikivisilta. Siltaa on viimeksi kunnostettu laajemmin vuosina 2013-2014, jolloin sillalle mm. palautettiin vanha valaisintyyppi ja metallikaiteiden tumma väritys sekä parannettiin kaiteiden turvallisuutta.

Satakunnansillan molemmin puolin on katulinjassa tai hyvin lähellä sitä suojeltuja rakennuksia, joita ei saa purkaa. Kosken itäpuolella sijaitsevat mm. Koskitalo, entinen Tampereen sähkölaitoksen hallintorakennus, keskuspaloasema ja entinen kauppaoppilaitos (Monitoimitalo 13) ja kosken länsipuolella entiset Finlaysonin puuvillatehtaan rakennukset sekä entisen Frenckellin paperitehtaan rakennukset.

Silta ja edellä mainitut rakennukset ovat keskeinen osa Tammerkosken kansallismaisemaa (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993) ja Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museovirasto, RKY-inventoinnin päivitys, 2009). RKY-alueita koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joiden mukaisesti kaikissa niitä koskevissa toimenpiteissä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisun mukaan sillalla on rakennustaiteellista, historiallista ja maisemallista merkitystä.

Sillan poikkeuksellisen merkittävät arvot on osin tunnistettu alueen vuonna 2001 hyväksytyssä asemakaavassa nro 7710, jossa sillalle on osoitettu kaavamerkintä sj-11: ”Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue. Aluetta koskevien muutos- ja rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota.” Katualue on kaavassa rajattu sen nykyiseen leveyteen. Lisäksi vesialueelle sillan eteläpuolelle on osoitettu osa-alue, jota koskee sama sj-11-merkintä, kuin siltaa. Kaavaselostuksen mukaan ”Alueen rajaus sisältää myös mahdolliset Satakunnansiltaan liittyvät uudet kevyenliikenteen yhteyssuunnitelmat.” Kaavaselostuksessa näitä suunnitelmia ei avata laajemmin, joten jää epäselväksi mitä niillä tarkoitetaan. Pirkanmaan maakuntamuseo ei ole osallistunut asemakaavan 7710 laatimiseen, vaan kulttuurihistoriallisena asiantuntijana on tuolloin toiminut Museovirasto.

Välittömästi Satakunnan sillan eteläpuolella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde Tammerkoski 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000023785). Kiviharkoista, luonnonkivistä ja puu- ja metallipilareista muodostuva rakenne näkyy vuoden 1860 kartassa, ja kyseessä voivatkin olla läheisen voimalaitoksen turbiinille johtaneen vesirännin jäännökset. Toisaalta rakenne voi liittyä myös 1800-luvun jauhomyllyyn.

Edellä mainittua kohdetta ei ole merkitty voimassa olevaan asemakaavaan suojelumerkinnällä, sillä se on löydetty vasta vuonna 2011 tehdyn koskenpohjan tarkastuksen yhteydessä. Satakunnan sillan muutoksia koskevien ja kohteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi olisi kohteen tarkka sijainti hyvä selvittää ja kohde dokumentoida samaan tapaan kuin Takonraitin asemakaavatyön yhteydessä on toimittu alajuoksulla sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen Tammerkoski 9 kohdalla. Myös sillan läheisyyden arkeologinen tarkkuusinventointi olisi todennäköisesti tarpeellinen. Inventointi ja kohdetta Tammerkoski 1 koskeva paikkatiedon tarkentaminen ja dokumentaatio olisi syytä tehdä kosken ollessa tyhjillään.

Katsoisimme, että nykyinen asemakaava ei mahdollista sillan leventämistä, mutta se voisi mahdollistaa erillisen kevyenliikenteen sillan rakentamisen Satakunnan sillan eteläpuolelle, mikäli se voidaan sopeuttaa ympäristöönsä. On kuitenkin äärimmäisen vaikea nähdä, miten Satakunnan sillan eteläpuolelle voitaisiin toteuttaa erillinen silta niin, että kulttuuriympäristön ja nykyisen sillan arvot säilyisivät. Muutos kohdistuisi myös kaavassa suojeltuun Frenckellin tehdasrakennuksen julkisivuun, johon pitäisi puhkaista rakennuksen pohjoissivun arkadikäytävään johtava kulkuaukko.

Pitäisimme ensiarvoisen tärkeänä selvittää aivan aluksi huolellisesti, mikä on tämän hankkeen tarve sekä suhde muihin siltahankkeisiin, esim. suunnitteilla olevaan Valssipadonraitin sillan (Patosillan) leventämiseen tai asemakaavaan merkittyyn Konsulinsiltaan. Alueelta tulisi laatia laajempi yleissuunnitelma, josta kävisi ilmi miten kosken yli vievien siltojen muutokset liittyvät liikenneyhteyksiin kosken molemmilla puolilla. Uuden sillan lisäämiselle näin herkälle paikalle tai mahdollisille Satakunnan siltaan kohdistuville muutoksille on oltava erittäin vahvat perustelut.

Kulttuuriympäristön näkökulmasta näkisimme Konsulinsillan toteuttamisen suositeltavampana, vaikka Konsulinsaaren pohjoispään länsipuolella sijaitseekin muu kulttuuriperintökohde Tammerkoski 3 (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000023778). Myös tämä kohde on löydetty vuonna 2011, eikä siten ole saanut voimassa olevaan asemakaavaan suojelumerkintää. Kohteen, joka käsittää leveydeltään 3-4 metrisen ja pituudeltaan noin 35 metrisen, kosken pohjalla olevan, kansimaisen, matalan rakenteen, funktio on varmuudella selvittämättä. Se saattaa kuitenkin olla vuonna 1900 rakennetun Frenckellin paperitehtaan neulapadon jäännös. Mikäli Konsulinsaareen suunniteltaisiin siltaa, olisi myös tämän arkeologisen suojelukohteen tarkempi paikkatieto hyvä selvittää ja kohde dokumentoida kosken ollessa tyhjänä.

Jos Satakunnan siltaan kohdistuvat muutokset ovat aivan välttämättömiä, tulisi suunnittelu aloittaa tutkimalla ja vertailemalla toteutusvaihtoehtoja havainnekuvineen. Olettaisimme, että voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä vaihtoehtoja ei ole tutkittu. Niiden avulla voitaisiin saada käsitys siitä, minkälaisen rakenteen vanha silta tai maisema kestäisi. Tulos voi myös olla, ettei minkäänlaisen uuden sillan rakentaminen vanhan viereen ole mahdollista ilman että alueen arvot merkittävästi heikentyvät.

Vaihtoehtoina tulisi tutkia eri tyyppisiä sillan eteläpuolelle rakennettavia kevyenliikenteen siltojen toteutusvaihtoehtoja (ristikkosilta, riippusilta tai palkkisilta), joiden ilme olisi joko hillitty ja Satakunnan siltaa jäljittelevä tai selkeästi moderni. Yhtenä vaihtoehtona mainittu sillan kannen leventäminen ulokkeena sen sijaan ei vaikuta mahdolliselta, sillä siinä jouduttaisiin väistämättä tekemään merkittäviä muutoksia nykyisen sillan rakenteeseen ja ulkoasuun, joten sitä lienee turha tutkia.

Niiden rinnalla pitäisimme tärkeänä tutkia myös vaihtoehtoa, jossa nykyinen silta purettaisiin ja toteutettaisiin saman näköisenä, mutta hieman nykyistä leveämpänä, vähän samaan tapaan kuin Hämeensillan kanssa toimittiin, vaikka tämä ratkaisu saattaakin vaatia asemakaavamuutoksen (kaavoitus ja rava varmaankin arvioivat tarpeen). Nykyiset kivet ladottaisiin reunoille samaan järjestykseen kuin nykyisessä, holveihin lisättäisiin kiviä ja säilytettäisiin nykyinen kaide, jolloin sillan ilme pohjoiseen tai etelään ei muuttuisi. Tätä vaihtoehtoa käsitellään lyhyesti myös vuonna 2022 laaditussa Tammerkosken ylittävien siltojen selvityksessä (FCG). Tällöin luonnollisesti menetettäisiin alkuperäiseen kivisiltaan liittyvät rakennustekniset arvot. Silta edustaa harvinaistuvaa siltatyyppiä, eikä käytettävissä ole tutkimustietoa säilyneiden kivisiltojen määrästä Suomessa tai Pirkanmaalla.

Mikäli hanke etenee, maakuntamuseo ja ELY toivovat valvontatehtävän puitteissa mahdollisuutta osallistua hankkeen suunnitteluun. Asiassa voitaisiin myös järjestää työneuvottelu. Hankkeeseen tulee tarvittaessa osallistaa ELY-keskukselta myös vesistöön rakentamisen, vesistön sääntelyn ja patoturvallisuuden asiantuntijoita.

(diar. 432/2023 Tampere, XI, Satakunnan sillan muutokset, ennakkolausunto)saajajukka.rantala@tampere.fitiedoksidani kulonpää, hanna montonen, elina karppinen, iina laakkonen, mari seppä, pauliina pelkonen, robin lansdorf, kaija kiiveri-hakkarainen---Hei Jukka,Tiedoksi Tampereen yleis- ja asemakaavoitus, ELY sekä Museovirasto,Kysyit kesäkuussa maakuntamuseon alustavaa kantaa Tampereen Satakunnan sillan leventämiseen tai täydentämiseen kevyenliikenteen sillalla. Konsultoimme asiassa pikaisesti myös Museovirastoa ja ELY:ä. Alla huomioita:Insinööri Karl Snellmanin suunnittelema, vuonna 1900 valmistunut Satakunnansilta on vanhin nykyisistä Tammerkosken yli vievistä silloista. Se on kuusiaukkoinen, noin 12 metriä leveä ja 113 metriä pitkä Kurun graniitista valmistettu holvikivisilta. Siltaa on viimeksi kunnostettu laajemmin vuosina 2013-2014, jolloin sillalle mm. palautettiin vanha valaisintyyppi ja metallikaiteiden tumma väritys sekä parannettiin kaiteiden turvallisuutta.Satakunnansillan molemmin puolin on katulinjassa tai hyvin lähellä sitä suojeltuja rakennuksia, joita ei saa purkaa. Kosken itäpuolella sijaitsevat mm. Koskitalo, entinen Tampereen sähkölaitoksen hallintorakennus, keskuspaloasema ja entinen kauppaoppilaitos (Monitoimitalo 13) ja kosken länsipuolella entiset Finlaysonin puuvillatehtaan rakennukset sekä entisen Frenckellin paperitehtaan rakennukset.Silta ja edellä mainitut rakennukset ovat keskeinen osa Tammerkosken kansallismaisemaa (peruste: Ympäristöministeriö, Kansallismaisemat, 1993) ja Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (peruste: Museovirasto, RKY-inventoinnin päivitys, 2009). RKY-alueita koskevat Valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999, MRL) määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joiden mukaisesti kaikissa niitä koskevissa toimenpiteissä tulee huolehtia, että kohteiden arvot säilyvät. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisun mukaan sillalla on rakennustaiteellista, historiallista ja maisemallista merkitystä.Sillan poikkeuksellisen merkittävät arvot on osin tunnistettu alueen vuonna 2001 hyväksytyssä asemakaavassa nro 7710, jossa sillalle on osoitettu kaavamerkintä sj-11: ”Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue. Aluetta koskevien muutos- ja rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota.” Katualue on kaavassa rajattu sen nykyiseen leveyteen. Lisäksi vesialueelle sillan eteläpuolelle on osoitettu osa-alue, jota koskee sama sj-11-merkintä, kuin siltaa. Kaavaselostuksen mukaan ”Alueen rajaus sisältää myös mahdolliset Satakunnansiltaan liittyvät uudet kevyenliikenteen yhteyssuunnitelmat.” Kaavaselostuksessa näitä suunnitelmia ei avata laajemmin, joten jää epäselväksi mitä niillä tarkoitetaan. Pirkanmaan maakuntamuseo ei ole osallistunut asemakaavan 7710 laatimiseen, vaan kulttuurihistoriallisena asiantuntijana on tuolloin toiminut Museovirasto.Välittömästi Satakunnan sillan eteläpuolella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde Tammerkoski 1 (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000023785). Kiviharkoista, luonnonkivistä ja puu- ja metallipilareista muodostuva rakenne näkyy vuoden 1860 kartassa, ja kyseessä voivatkin olla läheisen voimalaitoksen turbiinille johtaneen vesirännin jäännökset. Toisaalta rakenne voi liittyä myös 1800-luvun jauhomyllyyn.Edellä mainittua kohdetta ei ole merkitty voimassa olevaan asemakaavaan suojelumerkinnällä, sillä se on löydetty vasta vuonna 2011 tehdyn koskenpohjan tarkastuksen yhteydessä. Satakunnan sillan muutoksia koskevien ja kohteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi olisi kohteen tarkka sijainti hyvä selvittää ja kohde dokumentoida samaan tapaan kuin Takonraitin asemakaavatyön yhteydessä on toimittu alajuoksulla sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen Tammerkoski 9 kohdalla. Myös sillan läheisyyden arkeologinen tarkkuusinventointi olisi todennäköisesti tarpeellinen. Inventointi ja kohdetta Tammerkoski 1 koskeva paikkatiedon tarkentaminen ja dokumentaatio olisi syytä tehdä kosken ollessa tyhjillään.Katsoisimme, että nykyinen asemakaava ei mahdollista sillan leventämistä, mutta se voisi mahdollistaa erillisen kevyenliikenteen sillan rakentamisen Satakunnan sillan eteläpuolelle, mikäli se voidaan sopeuttaa ympäristöönsä. On kuitenkin äärimmäisen vaikea nähdä, miten Satakunnan sillan eteläpuolelle voitaisiin toteuttaa erillinen silta niin, että kulttuuriympäristön ja nykyisen sillan arvot säilyisivät. Muutos kohdistuisi myös kaavassa suojeltuun Frenckellin tehdasrakennuksen julkisivuun, johon pitäisi puhkaista rakennuksen pohjoissivun arkadikäytävään johtava kulkuaukko.Pitäisimme ensiarvoisen tärkeänä selvittää aivan aluksi huolellisesti, mikä on tämän hankkeen tarve sekä suhde muihin siltahankkeisiin, esim. suunnitteilla olevaan Valssipadonraitin sillan (Patosillan) leventämiseen tai asemakaavaan merkittyyn Konsulinsiltaan. Alueelta tulisi laatia laajempi yleissuunnitelma, josta kävisi ilmi miten kosken yli vievien siltojen muutokset liittyvät liikenneyhteyksiin kosken molemmilla puolilla. Uuden sillan lisäämiselle näin herkälle paikalle tai mahdollisille Satakunnan siltaan kohdistuville muutoksille on oltava erittäin vahvat perustelut.Kulttuuriympäristön näkökulmasta näkisimme Konsulinsillan toteuttamisen suositeltavampana, vaikka Konsulinsaaren pohjoispään länsipuolella sijaitseekin muu kulttuuriperintökohde Tammerkoski 3 (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000023778). Myös tämä kohde on löydetty vuonna 2011, eikä siten ole saanut voimassa olevaan asemakaavaan suojelumerkintää. Kohteen, joka käsittää leveydeltään 3-4 metrisen ja pituudeltaan noin 35 metrisen, kosken pohjalla olevan, kansimaisen, matalan rakenteen, funktio on varmuudella selvittämättä. Se saattaa kuitenkin olla vuonna 1900 rakennetun Frenckellin paperitehtaan neulapadon jäännös. Mikäli Konsulinsaareen suunniteltaisiin siltaa, olisi myös tämän arkeologisen suojelukohteen tarkempi paikkatieto hyvä selvittää ja kohde dokumentoida kosken ollessa tyhjänä.Jos Satakunnan siltaan kohdistuvat muutokset ovat aivan välttämättömiä, tulisi suunnittelu aloittaa tutkimalla ja vertailemalla toteutusvaihtoehtoja havainnekuvineen. Olettaisimme, että voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä vaihtoehtoja ei ole tutkittu. Niiden avulla voitaisiin saada käsitys siitä, minkälaisen rakenteen vanha silta tai maisema kestäisi. Tulos voi myös olla, ettei minkäänlaisen uuden sillan rakentaminen vanhan viereen ole mahdollista ilman että alueen arvot merkittävästi heikentyvät.Vaihtoehtoina tulisi tutkia eri tyyppisiä sillan eteläpuolelle rakennettavia kevyenliikenteen siltojen toteutusvaihtoehtoja (ristikkosilta, riippusilta tai palkkisilta), joiden ilme olisi joko hillitty ja Satakunnan siltaa jäljittelevä tai selkeästi moderni. Yhtenä vaihtoehtona mainittu sillan kannen leventäminen ulokkeena sen sijaan ei vaikuta mahdolliselta, sillä siinä jouduttaisiin väistämättä tekemään merkittäviä muutoksia nykyisen sillan rakenteeseen ja ulkoasuun, joten sitä lienee turha tutkia.Niiden rinnalla pitäisimme tärkeänä tutkia myös vaihtoehtoa, jossa nykyinen silta purettaisiin ja toteutettaisiin saman näköisenä, mutta hieman nykyistä leveämpänä, vähän samaan tapaan kuin Hämeensillan kanssa toimittiin, vaikka tämä ratkaisu saattaakin vaatia asemakaavamuutoksen (kaavoitus ja rava varmaankin arvioivat tarpeen). Nykyiset kivet ladottaisiin reunoille samaan järjestykseen kuin nykyisessä, holveihin lisättäisiin kiviä ja säilytettäisiin nykyinen kaide, jolloin sillan ilme pohjoiseen tai etelään ei muuttuisi. Tätä vaihtoehtoa käsitellään lyhyesti myös vuonna 2022 laaditussa Tammerkosken ylittävien siltojen selvityksessä (FCG). Tällöin luonnollisesti menetettäisiin alkuperäiseen kivisiltaan liittyvät rakennustekniset arvot. Silta edustaa harvinaistuvaa siltatyyppiä, eikä käytettävissä ole tutkimustietoa säilyneiden kivisiltojen määrästä Suomessa tai Pirkanmaalla.Mikäli hanke etenee, maakuntamuseo ja ELY toivovat valvontatehtävän puitteissa mahdollisuutta osallistua hankkeen suunnitteluun. Asiassa voitaisiin myös järjestää työneuvottelu. Hankkeeseen tulee tarvittaessa osallistaa ELY-keskukselta myös vesistöön rakentamisen, vesistön sääntelyn ja patoturvallisuuden asiantuntijoita.