Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Lempäälän Sääksjärven koulun alueella, kiinteistöllä 418-425-6-79 sijaitsevien biologian-/keittolarakennuksen, esikoulurakennuksen ja koulun alkuperäisen osan purkamisluvasta.Tämä lausunto koskee biologian- /keittolarakennusta (purkamislupahakemuksen asiointitunnus LP-418-2020-00426).

Sääksjärven koulun kokonaisuus on inventoitu Lempäälän kunnan tuottamassa selvityksessä (Sääksjärvi, inventointiraportti, FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 11.12.2017). Selvityksen mukaan kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa.

Koulukeskuksella on merkitystä myös osana Sääksmäen keskustan eteläosan alueellisia arvoja. Mainitun selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät sen historiaan Sääksjärven julkisten palvelujen alueena. Edelleen selvityksessä todetaan, että alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin koulutuksen ja päivähoidon, kehittymistä 1930-luvulta 2000-luvulle.

Tarkemmassa, erityisesti koulujen arvoja analysoivassa selvityksessä (Lempäälän koulujen kulttuuriarvot, Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) todetaan, että Sääksjärven koulu on todennäköisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas ja että koulukompleksin osien arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ilmentävät edustavasti rakennusajankohtaansa ja rakennusajankohtana vallinneita tyylisuuntia. Selvityksen mukaan kohde on kerroksellisuudessaan ja laajuudessaan Lempäälässä melko harvinainen koulukompleksi, jonka eri osat sopivat ilmeeltään toisiinsa mutta kukin on tunnistettavissa oman aikansa tuotteiksi.

Sääksjärven koulukeskuksen tontilla on voimassa 17.10.1995 vahvistettu rakennuskaava nro 1071, jossa koulukeskuksen tontti on osoitettu merkinnällä YL eli julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Koulun rakennuksilla ei ole suojelumerkintää. Asemakaavaa vastaava rakennuskaava on kuitenkin laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, ja sen voidaan katsoa olevan kulttuuriympäristöjen arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.  Alueella on vireillä vuonna 2017 käynnistetty Sääksjärven yleiskaava, nro 12020.

Inventointitietojen perusteella biologian- /keittolarakennus on rakennettu vuonna 1939 (ei 1950-luvulla, kuten esimerkiksi rakennusta koskevan asbesti- ja haitta-ainekartoituksen pohjatietona virheellisesti on käytetty) ja on siten vanhin Sääksjärven koulun pihapiirin rakennuksista. Lempäälän koulujen kulttuuriarvot -selvityksen (Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) mukaan kyseessä on Lempäälän ensimmäinen kivirakenteinen koulu. Rakennus toimi aluksi koulutalona, kunnes kolmekerroksinen koulurakennus valmistui 1950-luvun lopulla. Myöhemmin rakennuksella on ollut useita koulutoimintaan kuuluvia käyttötarkoituksia. Harjakattoinen, rapattu tiilitalo on hahmoltaan selkeä ja sillä on klassiset, hyvin koulutaloksi tunnistettavat piirteet. Merkittävimmät muutokset, länsipäädyn lasiveranta ja ikkunoiden peittäminen eteläsivulla, ovat tarvittaessa palautettavissa. Parhaiten on säilynyt pohjoisjulkisivu 1930-luvulle tyypillisine lippakatoksineen. Poikittain muihin rakennuksiin nähden sijaitseva ruokalarakennus jäsentää koulun pihapiiriä. Käytettävyysselvityksessä (Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen 23.3.2020) rakennuksen käytettävyys  opetuksen aputoimintoihin saneerauksen jälkeen on todettu hyväksi.

Keittolarakennuksesta on teetetty asbesti- ja haitta-ainekartoitus (Inspecta 1.8.2017) sekä sisäilmaan liittyviä tutkimuksia (Sisäilmalähetti 20.2.2015). Selvitysten sekä maastotarkastuksen (16.5.2019) perusteella Maakuntamuseo on aiemmissa lausunnoissaan 2.3.2018 (diar: 31/2018) ja 4.7.2019 (364/2019) arvioinut keittolan korjaamisen mahdolliseksi, joskin kellarin ja välipohjan osalta laajoja toimenpiteitä vaativaksi. Maakuntamuseolle ei ole sittemmin toimitettu uusia kuntoselvitysaineistoja.

Maakuntamuseo on 2.3.2018 (diar: 31/2018) antamassaan lausunnossa todennut, että keittolarakennus on tärkeä kokonaisuuden osana niin historiallisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Edelleen lausunnossa todettiin, että rakennuksen säilyttäminen tulisi ratkaista vireillä olevan yleiskaavoituksen yhteydessä.

Sääksjärven koulukeskus on Sääksjärven keskeisintä rakennuskantaa ja merkittävä osa Lempäälän kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää moitittavana, että koulukeskuksen rakennusten tulevaisuus pyritään ratkaisemaan purkulupamenettelyn eikä kaavoituksen kautta. Maakuntamuseo ei puolla koulun biologian-/keittolarakennuksen purkamista ja esittää, että Sääksjärven koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan vireillä olevan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. Kaavassa suojelutarve tulisi maakuntamuseon näkemyksen mukaan kohdistaa vähintään koulurakennuksen alkuperäiseen osaan, mutta koulukeskuksen historiallisen kertovuuden takia myös esikoulurakennuksen ja biologian- /keittolarakennuksen asema kokonaisuudessa on syytä tutkia. Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Sääksjärven koulun kokonaisuus on inventoitu Lempäälän kunnan tuottamassa selvityksessä (Sääksjärvi, inventointiraportti, FCG Suunnittelu ja tekniikka oy 11.12.2017). Selvityksen mukaan kohde edustaa tyypillistä vaiheittain rakentunutta koulukeskustyyppiä, johon liittyy myös urheilukenttä huoltorakennuksineen. Koulukeskuksen rakennukset ovat säilyttäneet arkkitehtoniset piirteensä hienosti ja muodostavat edustavan kokonaisuuden. Laajentamista ja uudisrakentamista on toteutettu kokonaisuus huomioiden ja vanhimpia rakennuksia kunnioittaen. Kohde on yksi suurimmista yhtenäiskouluista Pirkanmaalla. Kohde on kokonaisuutena edustava ja Lempäälässä harvinainen esimerkki kerroksellisesta ja laajasta koulukokonaisuudesta, jossa eri aikakaudet ja koulusuunnittelun ihanteet ovat selvästi hahmotettavissa.

Koulukeskuksella on merkitystä myös osana Sääksmäen keskustan eteläosan alueellisia arvoja. Mainitun selvityksen mukaan alueen arvot liittyvät sen historiaan Sääksjärven julkisten palvelujen alueena. Edelleen selvityksessä todetaan, että alue ilmentää hyvinvointivaltion tarjoamien palvelujen, etenkin koulutuksen ja päivähoidon, kehittymistä 1930-luvulta 2000-luvulle.

Tarkemmassa, erityisesti koulujen arvoja analysoivassa selvityksessä (Lempäälän koulujen kulttuuriarvot, Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) todetaan, että Sääksjärven koulu on todennäköisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas ja että koulukompleksin osien arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ilmentävät edustavasti rakennusajankohtaansa ja rakennusajankohtana vallinneita tyylisuuntia. Selvityksen mukaan kohde on kerroksellisuudessaan ja laajuudessaan Lempäälässä melko harvinainen koulukompleksi, jonka eri osat sopivat ilmeeltään toisiinsa mutta kukin on tunnistettavissa oman aikansa tuotteiksi.

Sääksjärven koulukeskuksen tontilla on voimassa 17.10.1995 vahvistettu rakennuskaava nro 1071, jossa koulukeskuksen tontti on osoitettu merkinnällä YL eli julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Koulun rakennuksilla ei ole suojelumerkintää. Asemakaavaa vastaava rakennuskaava on kuitenkin laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, ja sen voidaan katsoa olevan kulttuuriympäristöjen arvojen huomioimisen osalta vanhentunut.  Alueella on vireillä vuonna 2017 käynnistetty Sääksjärven yleiskaava, nro 12020.

Inventointitietojen perusteella biologian- /keittolarakennus on rakennettu vuonna 1939 (ei 1950-luvulla, kuten esimerkiksi rakennusta koskevan asbesti- ja haitta-ainekartoituksen pohjatietona virheellisesti on käytetty) ja on siten vanhin Sääksjärven koulun pihapiirin rakennuksista. Lempäälän koulujen kulttuuriarvot -selvityksen (Lempäälän kunta/FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.5.2018) mukaan kyseessä on Lempäälän ensimmäinen kivirakenteinen koulu. Rakennus toimi aluksi koulutalona, kunnes kolmekerroksinen koulurakennus valmistui 1950-luvun lopulla. Myöhemmin rakennuksella on ollut useita koulutoimintaan kuuluvia käyttötarkoituksia. Harjakattoinen, rapattu tiilitalo on hahmoltaan selkeä ja sillä on klassiset, hyvin koulutaloksi tunnistettavat piirteet. Merkittävimmät muutokset, länsipäädyn lasiveranta ja ikkunoiden peittäminen eteläsivulla, ovat tarvittaessa palautettavissa. Parhaiten on säilynyt pohjoisjulkisivu 1930-luvulle tyypillisine lippakatoksineen. Poikittain muihin rakennuksiin nähden sijaitseva ruokalarakennus jäsentää koulun pihapiiriä. Käytettävyysselvityksessä (Arkkitehtuuritoimisto Jaakko Nieminen 23.3.2020) rakennuksen käytettävyys  opetuksen aputoimintoihin saneerauksen jälkeen on todettu hyväksi.

Keittolarakennuksesta on teetetty asbesti- ja haitta-ainekartoitus (Inspecta 1.8.2017) sekä sisäilmaan liittyviä tutkimuksia (Sisäilmalähetti 20.2.2015). Selvitysten sekä maastotarkastuksen (16.5.2019) perusteella Maakuntamuseo on aiemmissa lausunnoissaan 2.3.2018 (diar: 31/2018) ja 4.7.2019 (364/2019) arvioinut keittolan korjaamisen mahdolliseksi, joskin kellarin ja välipohjan osalta laajoja toimenpiteitä vaativaksi. Maakuntamuseolle ei ole sittemmin toimitettu uusia kuntoselvitysaineistoja.

Maakuntamuseo on 2.3.2018 (diar: 31/2018) antamassaan lausunnossa todennut, että keittolarakennus on tärkeä kokonaisuuden osana niin historiallisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Edelleen lausunnossa todettiin, että rakennuksen säilyttäminen tulisi ratkaista vireillä olevan yleiskaavoituksen yhteydessä.

Sääksjärven koulukeskus on Sääksjärven keskeisintä rakennuskantaa ja merkittävä osa Lempäälän kunnan sivistys- ja kunnallisen toiminnan historiaa. Siksi maakuntamuseo pitää moitittavana, että koulukeskuksen rakennusten tulevaisuus pyritään ratkaisemaan purkulupamenettelyn eikä kaavoituksen kautta. Maakuntamuseo ei puolla koulun biologian-/keittolarakennuksen purkamista ja esittää, että Sääksjärven koulun tontin kehittäminen ja sen vanhojen rakennusten säilyttäminen tutkitaan vireillä olevan yleiskaavan tai tontille laadittavan asemakaavan yhteydessä. Kaavassa suojelutarve tulisi maakuntamuseon näkemyksen mukaan kohdistaa vähintään koulurakennuksen alkuperäiseen osaan, mutta koulukeskuksen historiallisen kertovuuden takia myös esikoulurakennuksen ja biologian- /keittolarakennuksen asema kokonaisuudessa on syytä tutkia. Maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 51 §:n mukaisesti asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.