Urheilu-Mäntymäenkadun asutus keskittyy pienille mäenharjanteille, joita oli peltojen yhteydessä.

Suurin näistä oli arvoalueen eteläpäässä ollut Mäntymäki. Katujen paikalla oli jo 1700-luvulla polku,

joka johti kohti etelää, kylän takamaille ja Kylmäkosken Vuolteen kylään. Pääosa kadun varren

maista kuului Vähä-Rasin tilalle, jonka tilakeskus oli Urheilu ja Rautatienkadun risteyksessä 1780-

luvulla tapahtuneen Rasin tilan jaon jälkeen. Akaan kunta osti Vähä-Rasin tilan kansakoulun tarpeita

varten. Tilakeskukseen rakennettiin kaksi koulurakennusta (1912 ja 1929). Kunnalla ei kuitenkaan

ollut kiinnostusta maanviljelyyn, joten Vähä-Rasin maita myytiin pois. Vähitellen Vähä-Rasin

rakennuskanta purettiin pois. Tässä yhteydessä lohkottiin tontteja mm. Urheilu- ja Mäntymäenkadun

varrelle. Osa Mäntymäestä kuului Haihunkosken Harkin taloon. Tämän tilan oli Akaan höyrysaha

ostanut vuonna 1873. Harkin tila toimi yhtiön maatilana. 1920-luvulla tilakeskus siirrettiin kylästä

Mäntymäen kupeeseen, johon rakennettiin kaksi kookasta työväen asuinrakennusta ja myöhemmin

suuri betonitiilinen navetta. Tielinjaa ja metsäsaarekkeita ympäröi peltomaisema.

Arvoalue sijoittuu Haihunkosken kylän etelälaidalle. Asutus on sijoittunut Urheilu- ja

Mäntymäenkatujen lisäksi niiden pistokatujen RatakatuMäntykuja ja Urheilukuja varsille. Arvoalueen

eteläpäässä alueen jakaa kahtia junarata ja 1950-luvulla rakennettu Toijalantie (mt.303). Erityisesti

tie, joka ylittää rautatien ja Tarpianjoen, on pengerretty varsin korkeaksi. Pohjois- länsisivulla

asutuksen luonnollisena rajana ovat Tarpianjoen varrella olevat entiset rantapellot, urheilukenttä ja

Haihunkosken koulut. Etelä- itäsivulla on pienehköjä peltoalueita, jotka erottavat asutuksen alueen

muusta asutuksesta. Ympäristössä on runsaasti sotien jälkeen rakennettuja alueita mm. Oopakan

asuinalue.

Rakennuskanta on 1900-luvun vaihteesta. Osa rakennuksista on perinteisiä maaseudun

mökkirakennuksia, kapeita ja pitkänomaisia. Vuoraus on usein punaiseksi maalattua peiterimaa.

Osa rakennuksista on uudempia, mittasuhteiltaan korkeampia ja kuutiomaisempia. Värit ovat myös

vaaleampia. Näiden rakentaminen on alkanut 1910- 20-luvulla, jatkuen aina 1950-luvulle saakka.

Alue on säilynyt 1950-luvun jälkeiseltä rakentamiselta lähes tyystin. Alueella on vain yksittäisiä

uusia asuinrakennuksia. Urheilukadun risteyksessä on lisäksi Vähä-Rasin autioitunut kylätontti 1700-

luvun loppupuolelta.

Arvoalueen rajat tulisi säilyttää selkeinä ja rakennuskannan säilyminen tulisi turvata. Tämä tarkoittaa

rakentamisen rajoittamista arvoaluetta rajaavilla pelloilla. Uudisrakentaminen ei ole suositeltavaa,

raittimaiseman yhteydessä rakentamisen mittakaavaan, materiaaleihin ja väreihin tulisi kiinnittää

erityistä huomioita. Korjaamisesta ja muutoksista tulisi laatia rakennustapaohjeet. Vähä-Rasin

autioitunut kylätontin säilyminen tulisi turvata.