Pirkanmaan ELY-keskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta täydennystä maakuntamuseon Säterin tehdasalueen 18 rakennuksen purkamisluvasta 28.9.2018 antamaan lausuntoon (diar. 454/2018). Säterin alueella on tapahtunut maakuntamuseon aiemman lausunnon jälkeen tulipalo 1.8.2019. Pirkanmaan ELY-keskus esittää että Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaalla alueellisena vastuumuseona toimivana museoviranomaisena (Museolaki, 7. pykälä) arvioi tulipalon vaikutuksen alueen rakennuskannan valtakunnalliseen arvoon ja mahdollisen selvitystiedon riittävyyden asiassa, täsmentää tarvittaessa arviotaan siitä, merkitseekö purkamislupa lain asettamien edellytysten (Maankäyttö- ja rakennuslaki, 139. pykälä) vastaisesti rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä sekä arvioi, onko rakennusten kunnosta ja suojeluarvosta riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi asemakaavan sijaan purkamisluvalla.

Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto Valkeakosken kaupungin rakennusvalvonnalle Säterin tehdasaluetta koskevasta purkamisluvasta 28.9.2018 (Valkeakoski, Säterintie 8, purkulupahakemus tehdasrakennusten purkamiselle, diar. 454/2018)

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Säterin tehdasalueen 18 eri rakennuksen purkamisesta. Maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön johdosta. Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Säterin tehdasalue on rakentunut pääosin vuosina 1941-56 viskoosin valmistamiseksi selluloosasta. Myös tehdasalueen nuoremmalla rakennuskannalla on oma merkittävä roolinsa alueen rakennetun ympäristön osana ja teollisen kehityksen kuvaajana. Säterillä on erityinen asema osana Suomen teollista historiaa erityisesti muuntokuitujen ja metsäteollisuuden kehittäjänä. Tehdasalueen ulkoisen ilmeen suunnitteli arkkitehtitoimisto Martikainen & Ypyä, ja se on edustava esimerkki aikansa teollisuusarkkitehtuurista. Kirjasniemessä sijaitsevalla tehtaalla on merkittävä maisemallinen rooli, ja se on keskeinen osa kokonaisuudessa, johon kuuluvat myös Säterin työntekijöiden asuinalueet ja julkiset rakennukset. Säterillä on keskeinen merkitys teollisuuslaitosten ympärille kasvaneen Valkeakosken historialle ja kaupunkikuvalle.

Purkulupahakemuksen kohteena ovat jäteveden kemiallinen ja biologinen puhdistamo, rikkihapposäiliö ja suolavarasto, selluvarasto ja lastauslaituri, sulfiitti- ja vetyperoksidisäiliö ja rikkibunkkeri, suolatehdas, turvelaitos, vanha tehdas, voimalaitos, öljysäiliö, rikkihiilen talteenotto ja rikkihiilivarasto, keskusvalvomo, voimalaitoksen tiilipiippu, kaasupiippu, valuma-allas ja pumppukoppi sekä ensimmäinen vesipumppaamo ja nestekaasuvarasto. Purkaminen koskisi karkeasti arvioiden noin puolta tehdasalueesta. Purettaviksi aiotut rakennukset sijoittuvat pääosin Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Säterin keinokuitutehtaan alue on yksi valtakunnallisen arvoalueen keskeisistä osista. Valtakunnallista arvoaluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan maankäyttöhankkeissa tulee huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Museoviraston, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton laatimassa muistiossa "Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä" (YM3/533/2009) todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta." Lisäksi muistiossa todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön kohdistuvaa purkamislupahakemusta käsitellessään rakennusvalvontaviranomaisen on aina varmistuttava siitä, että purkaminen ei merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä (MRL 139 §)".

Säterin alueen rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavalla. Alueen asemakaava on vuodelta 1980, eikä se ota kulttuuriympäristön arvoja huomioon nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Alueen asemakaava on näin ollen kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maakuntakaavassa suurinta osaa tehdasalueesta koskee merkintä "valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö", jota koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen."

Säterin tehdasalueelta on laadittu rakennetun ympäristön inventointi "Säteri Osakeyhtiö - Sodasta syntynyt tehdas ja yhdyskunta" (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2017). Inventointi on yleispiirteinen, ja sen tarkoitus on toimia jatkotoimenpiteiden ja -inventointien lähtöaineistona. Inventoinnissa ei ole tuotu esiin eri rakennusten tarkkoja kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta lähtökohtaisesti kaikilla inventoiduilla rakennuksilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Purettaviksi aiotuista rakennuksista vanhan tehtaan kokonaisuus kuuluu tehtaan keskeisimpiin tuotantorakennuksiin. Keskeisistä apurakennuksista purettaviksi aiotuilla voimalaitoksella ja turvelaitoksella on tärkeä rooli osana tehtaan etelään avautuvaa pääjulkisivua. Erityistä maisemallista merkitystä on tehtaan korkeilla maamerkkipiipuilla, joille haetaan myös purkamislupaa. Purettavaksi aiotut rikkihiilen ja vedyn talteenottolaitos, turpeen vastaanottolaitos ja jäteveden kemiallinen puhdistamo sekä kaasupiippu liittyvät ympäristönsuojelun kehittymisen myötä alueelle syntyneeseen uudisrakentamisen kerrostumaan, ja suolatehdas, selluvarasto lastauslaitureineen sekä keskusvalvomo ovat tuotannon kehittymiseen keskeisesti liittyviä rakennuksia.

Purettaviksi aiotuista rakennuksista vain rikkihapposäiliöiden ja suolavaraston kokonaisuus (003), öljysäiliö (011) sekä valuma-allas ja pumppukoppi (016) on jätetty inventoinnin ulkopuolelle. Näin ollen purkulupahakemus koskee 15 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, jotka muodostavat noin puolet valtakunnallisesti merkittävän tehdasalueen arvokkaasta rakennuskannasta. Tämä merkitsisi mitä todennäköisimmin valtakunnalisesti merkittävien arvojen tuhoutumista eikä näin ollen ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaista. Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä muille kuin rikkihapposäiliölle ja suolavarastolle, öljysäiliölle sekä valuma-altaalle ja pumppukopille.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta Säterin tehdasalueen purkamislupa-asiaan 1.8.2019 tapahtuneen tulipalon jälkeen

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennuskorjausasiantuntija on tehnyt maastotarkastuksen Säterin tehdasalueelle 16.1.2020. Käynnillä tutustuttiin erityisesti palon ja sen sammutustöiden aiheuttamiin vaurioihin. Koska rakennusten kunnosta tai tulipalon seurauksena syntyneistä vaurioista ei ole käytettävissä minkäänlaista selvitysaineistoa, Pirkanmaan maakuntamuseon kanta perustuu maastotarkastuksella tehtyihin havaintoihin.

Tulipalo tuhosi suhteellisen vähäisen lisärakennelman vanhan silla- ja viskoositehtaan katolla. Palanut rakennuksen osa sijoittui tehtaan itäpäähän, seitsenkerroksisen osan pohjoissivulle 1950-luvulla rakennetun nelikerroksisen laajennuksen katolle. Palon sammutustyöt ovat kuitenkin aiheuttaneet merkittäviä vaurioita myös paloalueen alapuolella olevissa tiloissa, mm. kemiallisessa laboratoriossa. Koska palon ja sammutustöiden aiheuttamia tuhoja ei ole edes alustavasti korjattu, esimerkiksi sammutus- ja sadevesiä on yhä jaljellä rakennusosan lattioilla, vauriot ovat todennäköisesti levinneet palon jälkeen huomattavasti varsinaista paloaluetta laajemmalle. Todennäköisesti vauriot eivät kuitenkaan ole levinneet vanhan tehtaan korkeaan viskoositehdas-osaan ja vauriot kattavat korkeintaan viskoositehtaan pohjoispuolelle jäävän osan vanhan tehtaan kokonaisuudesta. Näin ollen tulipalon aiheuttamat vauriot koskevat noin neljännestä purettavaksi suunnitellusta vanhasta tehtaasta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tulipalon ja sen seurausten vaikutukset vanhan tehtaan kokonaisuuteen eivät ole niin merkittäviä, että ne uhkaisivat koko rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Siinäkin tapauksessa että tulipalossa vaurioitunut rakennuksen osa jouduttaisiin purkamaan, vanhan tehtaan länsiosa ja koko eteläjulkisivu säilyisivät koskemattomina. Maisemallisesti palossa vaurioitunut osa jää pohjoisestakin katsottaessa voimalaitoksen taakse. Koko Säterin tehtaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön kokonaisuuden näkökulmasta tulipalon vaurioittama teollisuusalueen osa ei ole merkittävä eikä sen mahdollinen korjauskelvottomuus heikennä Säterin valtakunnallista arvoa.

Säterin tehdasalueesta ei ole laadittu rakennusten kuntoselvityksiä, joiden perusteella olisi käytettävissä tietoa rakennusten todellisesta kunnosta ja saastuneisuudesta. Alueelta on laadittu alustava rakennusinventointi, jossa yksittäisiä rakennuksia ei ole tarkemmin arvotettu. Lähtökohtaisesti inventoinnissa huomioiduilla rakennuksilla voidaan kuitenkin todeta jo inventoinnissa esitettyjen tietojen perusteella olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Purkamisluvan kohteena on 15 tällaista rakennusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 139. pykälän mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että käytössä olevien tietojen mukaan purkamisluvan myöntäminen vuonna 2018 haetun luvan mukaisesti noin puolelle Säterin tehdasalueen rakennuksista merkitsee maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- ja muiden arvojen hävittämistä. Maakuntamuseon tietojen mukaan alueelle ei myöskään ole olemassa suunnitelmia, jotka tähtäisivät nyt purkamisluvan ulkopuolelle jääneen rakennuskannan säilyttämiseen.

Tilanne on erityisen kriittinen valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä, koska aluetta koskevat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on valittu viranomaisen (Museovirasto) laatiman inventoinnin perusteella edustamaan tiettyjä kansallisesti merkittäviä rakennustyyppejä koko maan kattavasta aineistosta. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuus kuvastaa Suomen rakennusperinnön kehitystä ja historiaa. Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva päätös (14.12.2017, voimaan 1.4.2018) edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Museoviraston, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton laatimassa muistiossa "Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä" (YM3/533/2009) todetaan, että valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä "säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta".

Pirkanmaan maakuntamuseo, alueellinen vastuumuseo, katsoo, että Säterin tehdasalueen tulevaisuutta koskevan ratkaisun tulisi perustua riittäviin ja asianmukaisiin selvityksiin ja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja että ratkaisu tulisi tehdä asemakaavan uudistuksella. Tällä hetkellä käytettävissä ei ole selvityksiä alueen rakennetun ympäristön kunnosta. Rakennetun kulttuuriympäristön arvoja käsittelevä selvitys on vielä joltain osin puutteellinen, mutta viittaa vahvasti siihen, että suurimmalla osalla purettaviksi aiotuista rakennuksista on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa.

Pirkanmaan ELY-keskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta täydennystä maakuntamuseon Säterin tehdasalueen 18 rakennuksen purkamisluvasta 28.9.2018 antamaan lausuntoon (diar. 454/2018). Säterin alueella on tapahtunut maakuntamuseon aiemman lausunnon jälkeen tulipalo 1.8.2019. Pirkanmaan ELY-keskus esittää että Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaalla alueellisena vastuumuseona toimivana museoviranomaisena (Museolaki, 7. pykälä) arvioi tulipalon vaikutuksen alueen rakennuskannan valtakunnalliseen arvoon ja mahdollisen selvitystiedon riittävyyden asiassa, täsmentää tarvittaessa arviotaan siitä, merkitseekö purkamislupa lain asettamien edellytysten (Maankäyttö- ja rakennuslaki, 139. pykälä) vastaisesti rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä sekä arvioi, onko rakennusten kunnosta ja suojeluarvosta riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi asemakaavan sijaan purkamisluvalla.

Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto Valkeakosken kaupungin rakennusvalvonnalle Säterin tehdasaluetta koskevasta purkamisluvasta 28.9.2018 (Valkeakoski, Säterintie 8, purkulupahakemus tehdasrakennusten purkamiselle, diar. 454/2018)

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Säterin tehdasalueen 18 eri rakennuksen purkamisesta. Maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön johdosta. Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. Säterin tehdasalue on rakentunut pääosin vuosina 1941-56 viskoosin valmistamiseksi selluloosasta. Myös tehdasalueen nuoremmalla rakennuskannalla on oma merkittävä roolinsa alueen rakennetun ympäristön osana ja teollisen kehityksen kuvaajana. Säterillä on erityinen asema osana Suomen teollista historiaa erityisesti muuntokuitujen ja metsäteollisuuden kehittäjänä. Tehdasalueen ulkoisen ilmeen suunnitteli arkkitehtitoimisto Martikainen & Ypyä, ja se on edustava esimerkki aikansa teollisuusarkkitehtuurista. Kirjasniemessä sijaitsevalla tehtaalla on merkittävä maisemallinen rooli, ja se on keskeinen osa kokonaisuudessa, johon kuuluvat myös Säterin työntekijöiden asuinalueet ja julkiset rakennukset. Säterillä on keskeinen merkitys teollisuuslaitosten ympärille kasvaneen Valkeakosken historialle ja kaupunkikuvalle.

Purkulupahakemuksen kohteena ovat jäteveden kemiallinen ja biologinen puhdistamo, rikkihapposäiliö ja suolavarasto, selluvarasto ja lastauslaituri, sulfiitti- ja vetyperoksidisäiliö ja rikkibunkkeri, suolatehdas, turvelaitos, vanha tehdas, voimalaitos, öljysäiliö, rikkihiilen talteenotto ja rikkihiilivarasto, keskusvalvomo, voimalaitoksen tiilipiippu, kaasupiippu, valuma-allas ja pumppukoppi sekä ensimmäinen vesipumppaamo ja nestekaasuvarasto. Purkaminen koskisi karkeasti arvioiden noin puolta tehdasalueesta. Purettaviksi aiotut rakennukset sijoittuvat pääosin Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Säterin keinokuitutehtaan alue on yksi valtakunnallisen arvoalueen keskeisistä osista. Valtakunnallista arvoaluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan maankäyttöhankkeissa tulee huolehtia valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Museoviraston, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton laatimassa muistiossa "Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä" (YM3/533/2009) todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta." Lisäksi muistiossa todetaan, että: "Valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön kohdistuvaa purkamislupahakemusta käsitellessään rakennusvalvontaviranomaisen on aina varmistuttava siitä, että purkaminen ei merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä (MRL 139 §)".

Säterin alueen rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavalla. Alueen asemakaava on vuodelta 1980, eikä se ota kulttuuriympäristön arvoja huomioon nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Alueen asemakaava on näin ollen kulttuuriympäristön suojelun osalta vanhentunut. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maakuntakaavassa suurinta osaa tehdasalueesta koskee merkintä "valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö", jota koskee seuraava suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen."

Säterin tehdasalueelta on laadittu rakennetun ympäristön inventointi "Säteri Osakeyhtiö - Sodasta syntynyt tehdas ja yhdyskunta" (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2017). Inventointi on yleispiirteinen, ja sen tarkoitus on toimia jatkotoimenpiteiden ja -inventointien lähtöaineistona. Inventoinnissa ei ole tuotu esiin eri rakennusten tarkkoja kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta lähtökohtaisesti kaikilla inventoiduilla rakennuksilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Purettaviksi aiotuista rakennuksista vanhan tehtaan kokonaisuus kuuluu tehtaan keskeisimpiin tuotantorakennuksiin. Keskeisistä apurakennuksista purettaviksi aiotuilla voimalaitoksella ja turvelaitoksella on tärkeä rooli osana tehtaan etelään avautuvaa pääjulkisivua. Erityistä maisemallista merkitystä on tehtaan korkeilla maamerkkipiipuilla, joille haetaan myös purkamislupaa. Purettavaksi aiotut rikkihiilen ja vedyn talteenottolaitos, turpeen vastaanottolaitos ja jäteveden kemiallinen puhdistamo sekä kaasupiippu liittyvät ympäristönsuojelun kehittymisen myötä alueelle syntyneeseen uudisrakentamisen kerrostumaan, ja suolatehdas, selluvarasto lastauslaitureineen sekä keskusvalvomo ovat tuotannon kehittymiseen keskeisesti liittyviä rakennuksia.

Purettaviksi aiotuista rakennuksista vain rikkihapposäiliöiden ja suolavaraston kokonaisuus (003), öljysäiliö (011) sekä valuma-allas ja pumppukoppi (016) on jätetty inventoinnin ulkopuolelle. Näin ollen purkulupahakemus koskee 15 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, jotka muodostavat noin puolet valtakunnallisesti merkittävän tehdasalueen arvokkaasta rakennuskannasta. Tämä merkitsisi mitä todennäköisimmin valtakunnalisesti merkittävien arvojen tuhoutumista eikä näin ollen ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaista. Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa purkamisluvan myöntämistä muille kuin rikkihapposäiliölle ja suolavarastolle, öljysäiliölle sekä valuma-altaalle ja pumppukopille.

Pirkanmaan maakuntamuseon kanta Säterin tehdasalueen purkamislupa-asiaan 1.8.2019 tapahtuneen tulipalon jälkeen

Pirkanmaan maakuntamuseon rakennuskorjausasiantuntija on tehnyt maastotarkastuksen Säterin tehdasalueelle 16.1.2020. Käynnillä tutustuttiin erityisesti palon ja sen sammutustöiden aiheuttamiin vaurioihin. Koska rakennusten kunnosta tai tulipalon seurauksena syntyneistä vaurioista ei ole käytettävissä minkäänlaista selvitysaineistoa, Pirkanmaan maakuntamuseon kanta perustuu maastotarkastuksella tehtyihin havaintoihin.

Tulipalo tuhosi suhteellisen vähäisen lisärakennelman vanhan silla- ja viskoositehtaan katolla. Palanut rakennuksen osa sijoittui tehtaan itäpäähän, seitsenkerroksisen osan pohjoissivulle 1950-luvulla rakennetun nelikerroksisen laajennuksen katolle. Palon sammutustyöt ovat kuitenkin aiheuttaneet merkittäviä vaurioita myös paloalueen alapuolella olevissa tiloissa, mm. kemiallisessa laboratoriossa. Koska palon ja sammutustöiden aiheuttamia tuhoja ei ole edes alustavasti korjattu, esimerkiksi sammutus- ja sadevesiä on yhä jaljellä rakennusosan lattioilla, vauriot ovat todennäköisesti levinneet palon jälkeen huomattavasti varsinaista paloaluetta laajemmalle. Todennäköisesti vauriot eivät kuitenkaan ole levinneet vanhan tehtaan korkeaan viskoositehdas-osaan ja vauriot kattavat korkeintaan viskoositehtaan pohjoispuolelle jäävän osan vanhan tehtaan kokonaisuudesta. Näin ollen tulipalon aiheuttamat vauriot koskevat noin neljännestä purettavaksi suunnitellusta vanhasta tehtaasta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tulipalon ja sen seurausten vaikutukset vanhan tehtaan kokonaisuuteen eivät ole niin merkittäviä, että ne uhkaisivat koko rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Siinäkin tapauksessa että tulipalossa vaurioitunut rakennuksen osa jouduttaisiin purkamaan, vanhan tehtaan länsiosa ja koko eteläjulkisivu säilyisivät koskemattomina. Maisemallisesti palossa vaurioitunut osa jää pohjoisestakin katsottaessa voimalaitoksen taakse. Koko Säterin tehtaan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön kokonaisuuden näkökulmasta tulipalon vaurioittama teollisuusalueen osa ei ole merkittävä eikä sen mahdollinen korjauskelvottomuus heikennä Säterin valtakunnallista arvoa.

Säterin tehdasalueesta ei ole laadittu rakennusten kuntoselvityksiä, joiden perusteella olisi käytettävissä tietoa rakennusten todellisesta kunnosta ja saastuneisuudesta. Alueelta on laadittu alustava rakennusinventointi, jossa yksittäisiä rakennuksia ei ole tarkemmin arvotettu. Lähtökohtaisesti inventoinnissa huomioiduilla rakennuksilla voidaan kuitenkin todeta jo inventoinnissa esitettyjen tietojen perusteella olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Purkamisluvan kohteena on 15 tällaista rakennusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 139. pykälän mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että käytössä olevien tietojen mukaan purkamisluvan myöntäminen vuonna 2018 haetun luvan mukaisesti noin puolelle Säterin tehdasalueen rakennuksista merkitsee maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- ja muiden arvojen hävittämistä. Maakuntamuseon tietojen mukaan alueelle ei myöskään ole olemassa suunnitelmia, jotka tähtäisivät nyt purkamisluvan ulkopuolelle jääneen rakennuskannan säilyttämiseen.

Tilanne on erityisen kriittinen valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä, koska aluetta koskevat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on valittu viranomaisen (Museovirasto) laatiman inventoinnin perusteella edustamaan tiettyjä kansallisesti merkittäviä rakennustyyppejä koko maan kattavasta aineistosta. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuus kuvastaa Suomen rakennusperinnön kehitystä ja historiaa. Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva päätös (14.12.2017, voimaan 1.4.2018) edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Museoviraston, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton laatimassa muistiossa "Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä" (YM3/533/2009) todetaan, että valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä "säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta".

Pirkanmaan maakuntamuseo, alueellinen vastuumuseo, katsoo, että Säterin tehdasalueen tulevaisuutta koskevan ratkaisun tulisi perustua riittäviin ja asianmukaisiin selvityksiin ja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja että ratkaisu tulisi tehdä asemakaavan uudistuksella. Tällä hetkellä käytettävissä ei ole selvityksiä alueen rakennetun ympäristön kunnosta. Rakennetun kulttuuriympäristön arvoja käsittelevä selvitys on vielä joltain osin puutteellinen, mutta viittaa vahvasti siihen, että suurimmalla osalla purettaviksi aiotuista rakennuksista on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa.