Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa otsikon mukaisesta asemakaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on osallistunut 2.9. työneuvotteluun ja tutustunut sille toimitettuun aineistoon, ja toteaa hankkeesta seuraavaa.
Maakuntamuseo on aiemmin antanut Killon asemakaavasta lausunnot diar. 142/2020 ja 787/2020. Maakuntamuseo edellytti lausunnoissaan ensin rakennetun ympäristön selvittämistä ja sen jälkeen sen täydentämistä erityisesti aukiotilojen ja yleisten viheralueiden, alkuperältään kaupallisten tilojen sekä alueen sisäisten korkeuserojen osalta. Alueen rakennetun ympäristön selvityksessä täydennyksineen (Killon alueen kulttuuriympärisöselvitys, Ramboll Oy 22.1.2020, tark 7.5.2020) on tuotu esiin alueen historia, ominaispiirteet, säilyneisyys ja kulttuurihistorialliset arvot.
Killon Valmetin lentokonetehtaan toimesta suunniteltu ja sen tarpeisiin rakennettu pientaloalue toteutui toisen maailmansodan jälkeen kahdessa vaiheessa. Vuosina 1948 ja 1950 laadittujen rakennuskaavojen ohella rakentamista määrittivät alueelle laaditut tyyppipiirustukset. Myöhemmin aluetta on laajennettu reuna-alueilta uusilla kortteleilla.
Selvityksen mukaan alueella on rakennushistoriallisia arvoja, ja Killo edustaa yhtenäisesti tyyppitalopiirustusten mukaan rakentunutta asuinaluetta. Alueen eheimmät kerrostumat ovat 1940-ja 1950-luvuilta. Alueella on säilynyt hyvin alkuperäisten rakennuskaavojen määrittelemä rytmi, katumitoitus ja rakennusten suhde toisiinsa. Tyyppitalojen tunnusomaiset piirteet ovat pääosin hyvin säilyneet. Alueella on paikallishistoriallisia arvoja ja se liittyy kiinteästi Valmetin tehtaan siirtymiseen Helsingistä Tampereelle. Asuinalue edustaa kertovasti teollisuuden kehityksen myötä syntynyttä jälleenrakennuskauden asuinaluetta. Maisemalliset ja taajamakuvalliset arvot tulevat esiin erityisesti alueella ja sen lähiympäristössä.
Aluetta koskee 2013 vahvistettu Taajamayleiskaava 2020. Killon jälleenrakennusaikaa edustavat korttelit ovat AP/s, määräyksellä "Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät."
Selvitysaineiston ja voimassa olevan yleiskaavan suojelumääräyksen perusteella maakuntamuseo edellyttää alueen kulttuuriympäristön keskeisten ominaispiirteiden ja arvojen säilyttämistä. Alueen ja rakennuskannan säilytettävät arvot tulee kirjata kaavamääräykseen ja rakennustapaohjeisiin. Maakuntamuseo ei pidä rakennusoikeuden merkittävää korotusta hyvänä ratkaisuna alueen hyvin säilynneen jälleenrakennuskauden kokonaisilmeen ja arvojen kannalta.
Alueen säilytettäviä ominaispiirteitä ovat maiseman rakennetta seuraava rakennuskaava, johon liittyy asuintonttien ohella aukioita, viheralueita, liiketilojen ja julkisten rakennusten tontteja. Tyyppipiirustusten ohella yhtenäistä tiemaisemaa rakentaa tonttien asuinrakennusten yhtenäinen ja osin tieosuuksittain vaihteleva sijoittelu tontille. Rakennusten vaalittavia ominaispiirteitä ovat 1,5 kerrosta, noppamainen pohjamuoto, satulakatto, aukotus, puu- tai rapattu julkisivu ja kuisti. Pihat ovat puutarhamaisia. Tonttien talousrakennukset ovat vaihtelevia, pihoihin on rakennettu erilaisia talousrakennuksia, autotalleja ja -katoksia.
Asemakaavaehdotuksessa on käytetty korttelikohtaisia suojelumerkintöjä, AO/s ja AO-1/s. Osasta alkuperäisistä kortteleista puuttuvat /s -merkinnät. Tämä merkintä tulisi lisätä kaikkiin niihin kortteleihin, joissa on säilynyt alkuperäistä rakennuskantaa ja joihin on selvityksessä osoitettu kuuluvan rakennushistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja.
Asemakaavassa rakennusalat tulee osoittaa nykyisen rakennuksen alan mukaisesti. Asuinrakennusten laajennuksia tai korotuksia, esim. kookkaita valokaappeja ei suositella. Rakennusten perinteiset ominaispiirteet, noppamainen muoto, aukotus, kattomuoto, räystäskorkeus, julkisivuvuoraus sekä värit tulee säilyttää.
Kaavaehdotuksessa esitetty pienempien tonttien 150 ja suurempien 175 krs m2 rakennusoikeus asuinrakennukselle on mahdollinen, jos se on mahdollista toteuttaa laajentamatta nykyistä rakennusta. Maakuntamuseo esittää, että asuinrakennuksen lisäksi sen rakennusoikeutta olisi mahdollista osoittaa pihojen erillisten talousrakennuksien yhteyteen ja että talousrakennusten käyttötarkoituksen monipuolistamista tarvittaessa harkittaisiin.
Talousrakennuksissa ja niiden muutostoimenpiteissä tulisi noudattaa alueen ominaispiirteitä ja mittakaavaa, kattomuotoa, materiaaleja ja värejä. Talousrakennuksissa ja niiden muutoksissa tulee huomioida näkyvyys ja vaikutukset tiemaisemassa. Tontin katujulkisivussa asuinrakennuksen rooli tulee säilyä hallitsevana.
Asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeen lähtökohtana on ensisijaisesti rakennusten korjaaminen, jota maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna. Rakennuksen uusimista kokonaan pitää välttää. Jos rakennus riittävien kuntoselvitysten perusteella joudutaan korvaamaan uudisrakennuksella, ei vanhan tyypistä, ominaispiirteistä ja rakennusalasta saa poiketa.
Asemakaavaehdotuksen määräykset säilyttävät alueen alkuperäiset viheralueet ja aukiot sekä niihin sijoitetut liikerakennusten tontit (AO ja AOL), mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna.
Pihat tulee säilyttää perinteisinä, vehreinä ja vihreinä. Laajamittaista tontin pinnoittamista asfaltilla tai laatoituksella ei suositella. Rakentamistapaohjeessa on syytä huomioida alueen suojeltava kokonaisilme myös pihojen ja talousrakennusten osalta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa otsikon mukaisesta asemakaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on osallistunut 2.9. työneuvotteluun ja tutustunut sille toimitettuun aineistoon, ja toteaa hankkeesta seuraavaa.
Maakuntamuseo on aiemmin antanut Killon asemakaavasta lausunnot diar. 142/2020 ja 787/2020. Maakuntamuseo edellytti lausunnoissaan ensin rakennetun ympäristön selvittämistä ja sen jälkeen sen täydentämistä erityisesti aukiotilojen ja yleisten viheralueiden, alkuperältään kaupallisten tilojen sekä alueen sisäisten korkeuserojen osalta. Alueen rakennetun ympäristön selvityksessä täydennyksineen (Killon alueen kulttuuriympärisöselvitys, Ramboll Oy 22.1.2020, tark 7.5.2020) on tuotu esiin alueen historia, ominaispiirteet, säilyneisyys ja kulttuurihistorialliset arvot.
Killon Valmetin lentokonetehtaan toimesta suunniteltu ja sen tarpeisiin rakennettu pientaloalue toteutui toisen maailmansodan jälkeen kahdessa vaiheessa. Vuosina 1948 ja 1950 laadittujen rakennuskaavojen ohella rakentamista määrittivät alueelle laaditut tyyppipiirustukset. Myöhemmin aluetta on laajennettu reuna-alueilta uusilla kortteleilla.
Selvityksen mukaan alueella on rakennushistoriallisia arvoja, ja Killo edustaa yhtenäisesti tyyppitalopiirustusten mukaan rakentunutta asuinaluetta. Alueen eheimmät kerrostumat ovat 1940-ja 1950-luvuilta. Alueella on säilynyt hyvin alkuperäisten rakennuskaavojen määrittelemä rytmi, katumitoitus ja rakennusten suhde toisiinsa. Tyyppitalojen tunnusomaiset piirteet ovat pääosin hyvin säilyneet. Alueella on paikallishistoriallisia arvoja ja se liittyy kiinteästi Valmetin tehtaan siirtymiseen Helsingistä Tampereelle. Asuinalue edustaa kertovasti teollisuuden kehityksen myötä syntynyttä jälleenrakennuskauden asuinaluetta. Maisemalliset ja taajamakuvalliset arvot tulevat esiin erityisesti alueella ja sen lähiympäristössä.
Aluetta koskee 2013 vahvistettu Taajamayleiskaava 2020. Killon jälleenrakennusaikaa edustavat korttelit ovat AP/s, määräyksellä "Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät."
Selvitysaineiston ja voimassa olevan yleiskaavan suojelumääräyksen perusteella maakuntamuseo edellyttää alueen kulttuuriympäristön keskeisten ominaispiirteiden ja arvojen säilyttämistä. Alueen ja rakennuskannan säilytettävät arvot tulee kirjata kaavamääräykseen ja rakennustapaohjeisiin. Maakuntamuseo ei pidä rakennusoikeuden merkittävää korotusta hyvänä ratkaisuna alueen hyvin säilynneen jälleenrakennuskauden kokonaisilmeen ja arvojen kannalta.
Alueen säilytettäviä ominaispiirteitä ovat maiseman rakennetta seuraava rakennuskaava, johon liittyy asuintonttien ohella aukioita, viheralueita, liiketilojen ja julkisten rakennusten tontteja. Tyyppipiirustusten ohella yhtenäistä tiemaisemaa rakentaa tonttien asuinrakennusten yhtenäinen ja osin tieosuuksittain vaihteleva sijoittelu tontille. Rakennusten vaalittavia ominaispiirteitä ovat 1,5 kerrosta, noppamainen pohjamuoto, satulakatto, aukotus, puu- tai rapattu julkisivu ja kuisti. Pihat ovat puutarhamaisia. Tonttien talousrakennukset ovat vaihtelevia, pihoihin on rakennettu erilaisia talousrakennuksia, autotalleja ja -katoksia.
Asemakaavaehdotuksessa on käytetty korttelikohtaisia suojelumerkintöjä, AO/s ja AO-1/s. Osasta alkuperäisistä kortteleista puuttuvat /s -merkinnät. Tämä merkintä tulisi lisätä kaikkiin niihin kortteleihin, joissa on säilynyt alkuperäistä rakennuskantaa ja joihin on selvityksessä osoitettu kuuluvan rakennushistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja.
Asemakaavassa rakennusalat tulee osoittaa nykyisen rakennuksen alan mukaisesti. Asuinrakennusten laajennuksia tai korotuksia, esim. kookkaita valokaappeja ei suositella. Rakennusten perinteiset ominaispiirteet, noppamainen muoto, aukotus, kattomuoto, räystäskorkeus, julkisivuvuoraus sekä värit tulee säilyttää.
Kaavaehdotuksessa esitetty pienempien tonttien 150 ja suurempien 175 krs m2 rakennusoikeus asuinrakennukselle on mahdollinen, jos se on mahdollista toteuttaa laajentamatta nykyistä rakennusta. Maakuntamuseo esittää, että asuinrakennuksen lisäksi sen rakennusoikeutta olisi mahdollista osoittaa pihojen erillisten talousrakennuksien yhteyteen ja että talousrakennusten käyttötarkoituksen monipuolistamista tarvittaessa harkittaisiin.
Talousrakennuksissa ja niiden muutostoimenpiteissä tulisi noudattaa alueen ominaispiirteitä ja mittakaavaa, kattomuotoa, materiaaleja ja värejä. Talousrakennuksissa ja niiden muutoksissa tulee huomioida näkyvyys ja vaikutukset tiemaisemassa. Tontin katujulkisivussa asuinrakennuksen rooli tulee säilyä hallitsevana.
Asemakaavaehdotuksen ja rakennustapaohjeen lähtökohtana on ensisijaisesti rakennusten korjaaminen, jota maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna. Rakennuksen uusimista kokonaan pitää välttää. Jos rakennus riittävien kuntoselvitysten perusteella joudutaan korvaamaan uudisrakennuksella, ei vanhan tyypistä, ominaispiirteistä ja rakennusalasta saa poiketa.
Asemakaavaehdotuksen määräykset säilyttävät alueen alkuperäiset viheralueet ja aukiot sekä niihin sijoitetut liikerakennusten tontit (AO ja AOL), mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna.
Pihat tulee säilyttää perinteisinä, vehreinä ja vihreinä. Laajamittaista tontin pinnoittamista asfaltilla tai laatoituksella ei suositella. Rakentamistapaohjeessa on syytä huomioida alueen suojeltava kokonaisilme myös pihojen ja talousrakennusten osalta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa