Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Aaltotie 15:n rakennuslupahakemuksesta. Hakemus koskee peltikaton ja ikkunoiden uusimista sekä asuinrakennuksen värityksen muuttamista. Luvan hakija on ollut yhteydessä maakuntamuseoon, ja häneltä on saatu tieto, että katon ja ikkunoiden osalta hankintoihin on jo ryhdytty Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta saadun ohjauksen perusteella. Näin ollen maakuntamuseon lausunto koskee vain rakennuksen värimuutosta.
Aaltotie 15 sijaitsee Lappi-Käpylän valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Asuinrakennus on vuodelta 1915. Aaltotie 15 on inventoitu osana alueen 2019 hyväksyttyä suojelukaavaa varten laadittua rakennusinventointia. Inventoinnissa Aaltotie 15:n pihapiiri ja asuinrakennus on molemmat arvotettu korkeimpaan luokkaan. Kiinteistöllä on arkkitehtonista sekä sosiaali- ja taloushistoriallista arvoa. Inventoinnissa todetaan, että "peruskorjauksista ja pienistä muutoksista huolimatta rakennuksen ulkopinnoilla on säilynyt paljon alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja jugendin tyylipiirteitä".
Asemakaavassa asuinrakenus on suojeltu merkinnällä srp-1. "Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen
rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella." ja kiinteistöä koskee lisäksi merkintä AO-3/s: "Erillispientalojen ja paritalojen korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan
kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa." Asemakaavan yleismääräyksen mukaan "[r]akennuksen ulkoverhous on säilytettävä materiaaleiltaan ja väreiltään alkuperäisen kaltaisena." Toimintaa asemakaava-alueella ohjataan myös rakentamistapaohjeella.
Aaltotie 15:n väritys halutaan muuttaa tumman harmaaksi. Rakennuksen tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä se on ollut koko historiansa ajan saman suvun omistuksessa. Vanhimmassa rakennusta esittävässä kuvassa se on hirsipinnalla, mutta suvussa kulkevan perimätiedon mukaan ensimmäisen laudoituksen väri oli tumma harmaa. Julkisivulaudoitus on edellisen sukupolven aikana uusittu, joten asia ei ole tarkistettavissa. Omistaja haluaisi nyt palauttaa alkuperäisen värimaailman. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa värimuutoksen voidaan katsoa olevan rakennuksen suojelumääräysten mukainen ja näin ollen mahdollinen. Maakuntamuseo esittää kuitenkin pohdittavaksi julkisivujen detaljien, esimerkiksi ikkunoiden vuorilautojen ja listoitusten väritystä. Niitä on esitetty valkoisiksi, mikä ei ole luonteva yhdistelmä rakennuksen jugendvaikutteet huomioiden, vaan enemmänkin 2000-luvun tummiin seinäpintoihin yhdistetty ratkaisu. Maakuntamuseo esittää niihin harkittavaksi esimerkiksi rakentamistapaohjeessa mainittuja vihreitä, punaisia tai kellertäviä vaihtoehtoja murrettuina sävyinä. Rakennuksesta olevassa ensimmäisessä valokuvassa detaljit ovat tummia. Rakennuksen puhtaaksimuurattu kivijalka on Käpylän rakennuskannalle tyypillinen piirre, joten sitä ei tule maalata.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Aaltotie 15:n rakennuslupahakemuksesta. Hakemus koskee peltikaton ja ikkunoiden uusimista sekä asuinrakennuksen värityksen muuttamista. Luvan hakija on ollut yhteydessä maakuntamuseoon, ja häneltä on saatu tieto, että katon ja ikkunoiden osalta hankintoihin on jo ryhdytty Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta saadun ohjauksen perusteella. Näin ollen maakuntamuseon lausunto koskee vain rakennuksen värimuutosta.
Aaltotie 15 sijaitsee Lappi-Käpylän valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Asuinrakennus on vuodelta 1915. Aaltotie 15 on inventoitu osana alueen 2019 hyväksyttyä suojelukaavaa varten laadittua rakennusinventointia. Inventoinnissa Aaltotie 15:n pihapiiri ja asuinrakennus on molemmat arvotettu korkeimpaan luokkaan. Kiinteistöllä on arkkitehtonista sekä sosiaali- ja taloushistoriallista arvoa. Inventoinnissa todetaan, että "peruskorjauksista ja pienistä muutoksista huolimatta rakennuksen ulkopinnoilla on säilynyt paljon alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja jugendin tyylipiirteitä".
Asemakaavassa asuinrakenus on suojeltu merkinnällä srp-1. "Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen
rungon ja katon muotoa ei saa muuttaa eikä julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa turmella." ja kiinteistöä koskee lisäksi merkintä AO-3/s: "Erillispientalojen ja paritalojen korttelialue, jolla rakennettu ympäristö säilytetään. Rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan
kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden säilymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa." Asemakaavan yleismääräyksen mukaan "[r]akennuksen ulkoverhous on säilytettävä materiaaleiltaan ja väreiltään alkuperäisen kaltaisena." Toimintaa asemakaava-alueella ohjataan myös rakentamistapaohjeella.
Aaltotie 15:n väritys halutaan muuttaa tumman harmaaksi. Rakennuksen tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä se on ollut koko historiansa ajan saman suvun omistuksessa. Vanhimmassa rakennusta esittävässä kuvassa se on hirsipinnalla, mutta suvussa kulkevan perimätiedon mukaan ensimmäisen laudoituksen väri oli tumma harmaa. Julkisivulaudoitus on edellisen sukupolven aikana uusittu, joten asia ei ole tarkistettavissa. Omistaja haluaisi nyt palauttaa alkuperäisen värimaailman. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa värimuutoksen voidaan katsoa olevan rakennuksen suojelumääräysten mukainen ja näin ollen mahdollinen. Maakuntamuseo esittää kuitenkin pohdittavaksi julkisivujen detaljien, esimerkiksi ikkunoiden vuorilautojen ja listoitusten väritystä. Niitä on esitetty valkoisiksi, mikä ei ole luonteva yhdistelmä rakennuksen jugendvaikutteet huomioiden, vaan enemmänkin 2000-luvun tummiin seinäpintoihin yhdistetty ratkaisu. Maakuntamuseo esittää niihin harkittavaksi esimerkiksi rakentamistapaohjeessa mainittuja vihreitä, punaisia tai kellertäviä vaihtoehtoja murrettuina sävyinä. Rakennuksesta olevassa ensimmäisessä valokuvassa detaljit ovat tummia. Rakennuksen puhtaaksimuurattu kivijalka on Käpylän rakennuskannalle tyypillinen piirre, joten sitä ei tule maalata.
Jaa
Facebookissa