Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Hakametsän urheilualueen kehittäminen liikunnan, urheilun ja liikuntatutkimuksen kampukseksi. Lisäksi alueelle ollaan osoittamassa runsaasti uutta asuinrakentamista. Maakuntamuseo on antanut lausunnon (DIAR: 626/2019) kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Hakametsän jäähallin alue on osa maakunnallisesti arvokasta Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin rakennettua kulttuuriympäristöä. Jäähalli kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Hakametsän jäähallilla (Jaakko Tähtinen, 1965) on valtakunnallisestikin merkittävää urheiluhistoriallista arvoa, ja se on huomioitu Museoviraston laatimassa Liikuntaympäristöjen inventoinnissa 2011-2012. Jäähallista on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2015), jonka mukaan Hakametsän jäähallilla on kulttuurihistoriallista arvoa maisemallisena dominanttina, hienosti alkuperäiset piirteensä säilyttäneenä 1960-luvun arkkitehtuurin ja teknisen rakenneratkaisun merkkiteoksena sekä toiminnallisesti onnistuneena, historiallisesti merkittävänä urheiluhallina.

Asemakaavaluonnoksessa Hakametsän jäähalli on suojeltu asianmukaisesti merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." sekä yleismääräyksellä, jonka mukaan: "Hakametsän vanhan jäähallin (Haka 1) päätila tulee säilyttää yhtenä, avoimena, kenttään ja katsomoon jakautuvana tilana." Jäähallille on rajattu oma, itsenäinen rakennusalansa, joka kytkeytyy eteläosastaan liitososalla mahdolliseen uuteen, kolmikerroksiseen urheilu- tai liikuntarakennuksen rakennusalaan. Jäähallin ympäristöön osoitetaan runsaasti uudisrakentamista asuin-, liike-, toimisto- ja keskustatoimintoja varten. Katu- ja aukiojärjestelyt avaavat jäähallilta näkymiä mm. keskeisiin Hervannan valtaväylän ja Kissanmaankadun suuntiin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Hakametsän jäähallin keskeiset arvot on turvattu näillä ratkaisuilla riittävästi. Rakennus säilyy urheiluhallina, ja myös sen itsenäinen monumentin luonne ja tunnistettava, arkkitehtonisesti ja rekennusteknisesti merkittävä ulkoasu säilyvät. Rakennuksen kaupunkikuvallinen rooli heikkenee nykyisille parkkialueille sijoittuvan täydennysrakentamisen myötä, mutta jäähalliin säilyy kuitenkin näkymäyhteyksia merkittävimmistä näkymäsuunnista. 

Hanke tulee toteutuessaan muuttamaan huomattavasti maakunnallisesti arvokasta Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin rakennettua kulttuuriympäristöä. Arvoalueen eteläosaan, Tartonpuiston ja hiekkakentän alueille jäähallin ja Tapiolan puiston väliin, rakentuu kaksi asuinkorttelia. Kortteleiden väliin sekä itä- ja eteläpuolelle on osoitettu puistoaluetta, ja rakennusten korkeuksia on sovitettu ympäröivän rakennuskannan mukaan. Näistä sopeutustoimista huolimatta muutos on merkittävä.

Tartonpuisto on perustettu vuonna 1999 Tampereen juhliessa 220-vuotista olemassaoloaan. Aiemmin alue oli urheilukenttää reunustava viheralue. Tartonpuisto viittaa Tampereen virolaiseen ystävyyskaupunkiin.  Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tartonpuistolla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Tampereen puistohistoriaa ja ystävyyskaupunkitoimintaa sekä kaupunkikuvallista arvoa Kissanmaan Tapiolanpuiston visuaalisena jatkeena. Takahuhdintie kuitenkin rajaa Tartonpuiston Tapiolanpuistosta, ja Tartonpuisto ilmentää ensi sijassa 2000-luvun taitteen voimakkaasti rakennettua puistosuunnittelua ja eroaa näin luonteeltaan selkeästi vanhemmasta ja perinteisemmästä Tapiolanpuistosta. Maakuntamuseo katsoo, että Tartonpuistolla ei ole sellaisia tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja, jotka estäisivät siihen kohdistuvat muutokset. Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön eteläosan kulttuuriympäristöarvot kytkeytyvät ensi sijassa Hakametsän jäähalliin. Näin ollen alueelle on kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollista osoittaa sellaista uudisrakentamista, joka huomioi jäähallin kulttuurihistorialliset arvot.

Asemakaavaluonnoksessa uudisrakentamista ohjataan asianmukaisesti merkinnällä ym-8: "Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota." Merkintä ei kuitenkaan koske yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa Tampereen kaupunkia vielä harkitsemaan kyseistä kaavamääräystä myös kaava-alueella sijaitsevan lämpövoimalaitoksen alueelle. Se sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiseen paikkaan, jolloin alueelle mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuvassa rakentamisessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös suunnittelun kaupunkikuvalliseen laatuun.

Nähtävillä oleva kaavakuvaus on vielä kesken. Kaavakuvauksessa erityisesti kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee syventää. Lisäksi on syytä kirjata kaavakuvaukseen maakuntakaavan kaava-aluetta koskevan ohjausvaikutuksen yhteyteen Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen kohdistuva suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen."

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Hakametsän urheilualueen kehittäminen liikunnan, urheilun ja liikuntatutkimuksen kampukseksi. Lisäksi alueelle ollaan osoittamassa runsaasti uutta asuinrakentamista. Maakuntamuseo on antanut lausunnon (DIAR: 626/2019) kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Hakametsän jäähallin alue on osa maakunnallisesti arvokasta Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin rakennettua kulttuuriympäristöä. Jäähalli kuuluu arvoalueen ydinkohteisiin. Hakametsän jäähallilla (Jaakko Tähtinen, 1965) on valtakunnallisestikin merkittävää urheiluhistoriallista arvoa, ja se on huomioitu Museoviraston laatimassa Liikuntaympäristöjen inventoinnissa 2011-2012. Jäähallista on laadittu rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2015), jonka mukaan Hakametsän jäähallilla on kulttuurihistoriallista arvoa maisemallisena dominanttina, hienosti alkuperäiset piirteensä säilyttäneenä 1960-luvun arkkitehtuurin ja teknisen rakenneratkaisun merkkiteoksena sekä toiminnallisesti onnistuneena, historiallisesti merkittävänä urheiluhallina.

Asemakaavaluonnoksessa Hakametsän jäähalli on suojeltu asianmukaisesti merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." sekä yleismääräyksellä, jonka mukaan: "Hakametsän vanhan jäähallin (Haka 1) päätila tulee säilyttää yhtenä, avoimena, kenttään ja katsomoon jakautuvana tilana." Jäähallille on rajattu oma, itsenäinen rakennusalansa, joka kytkeytyy eteläosastaan liitososalla mahdolliseen uuteen, kolmikerroksiseen urheilu- tai liikuntarakennuksen rakennusalaan. Jäähallin ympäristöön osoitetaan runsaasti uudisrakentamista asuin-, liike-, toimisto- ja keskustatoimintoja varten. Katu- ja aukiojärjestelyt avaavat jäähallilta näkymiä mm. keskeisiin Hervannan valtaväylän ja Kissanmaankadun suuntiin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Hakametsän jäähallin keskeiset arvot on turvattu näillä ratkaisuilla riittävästi. Rakennus säilyy urheiluhallina, ja myös sen itsenäinen monumentin luonne ja tunnistettava, arkkitehtonisesti ja rekennusteknisesti merkittävä ulkoasu säilyvät. Rakennuksen kaupunkikuvallinen rooli heikkenee nykyisille parkkialueille sijoittuvan täydennysrakentamisen myötä, mutta jäähalliin säilyy kuitenkin näkymäyhteyksia merkittävimmistä näkymäsuunnista. 

Hanke tulee toteutuessaan muuttamaan huomattavasti maakunnallisesti arvokasta Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin rakennettua kulttuuriympäristöä. Arvoalueen eteläosaan, Tartonpuiston ja hiekkakentän alueille jäähallin ja Tapiolan puiston väliin, rakentuu kaksi asuinkorttelia. Kortteleiden väliin sekä itä- ja eteläpuolelle on osoitettu puistoaluetta, ja rakennusten korkeuksia on sovitettu ympäröivän rakennuskannan mukaan. Näistä sopeutustoimista huolimatta muutos on merkittävä.

Tartonpuisto on perustettu vuonna 1999 Tampereen juhliessa 220-vuotista olemassaoloaan. Aiemmin alue oli urheilukenttää reunustava viheralue. Tartonpuisto viittaa Tampereen virolaiseen ystävyyskaupunkiin.  Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tartonpuistolla on kulttuurihistoriallista arvoa osana Tampereen puistohistoriaa ja ystävyyskaupunkitoimintaa sekä kaupunkikuvallista arvoa Kissanmaan Tapiolanpuiston visuaalisena jatkeena. Takahuhdintie kuitenkin rajaa Tartonpuiston Tapiolanpuistosta, ja Tartonpuisto ilmentää ensi sijassa 2000-luvun taitteen voimakkaasti rakennettua puistosuunnittelua ja eroaa näin luonteeltaan selkeästi vanhemmasta ja perinteisemmästä Tapiolanpuistosta. Maakuntamuseo katsoo, että Tartonpuistolla ei ole sellaisia tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja, jotka estäisivät siihen kohdistuvat muutokset. Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön eteläosan kulttuuriympäristöarvot kytkeytyvät ensi sijassa Hakametsän jäähalliin. Näin ollen alueelle on kulttuuriympäristön arvojen osalta mahdollista osoittaa sellaista uudisrakentamista, joka huomioi jäähallin kulttuurihistorialliset arvot.

Asemakaavaluonnoksessa uudisrakentamista ohjataan asianmukaisesti merkinnällä ym-8: "Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota." Merkintä ei kuitenkaan koske yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa Tampereen kaupunkia vielä harkitsemaan kyseistä kaavamääräystä myös kaava-alueella sijaitsevan lämpövoimalaitoksen alueelle. Se sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiseen paikkaan, jolloin alueelle mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuvassa rakentamisessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös suunnittelun kaupunkikuvalliseen laatuun.

Nähtävillä oleva kaavakuvaus on vielä kesken. Kaavakuvauksessa erityisesti kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee syventää. Lisäksi on syytä kirjata kaavakuvaukseen maakuntakaavan kaava-aluetta koskevan ohjausvaikutuksen yhteyteen Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän jäähallin maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen kohdistuva suunnittelumääräys: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen."

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.