Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alueella sijaitsee kolme 3-4 kerroksista lamellitaloa, Messukylänkatua reunustava liikerakennus sekä Messukylän päiväkoti. Rakennukset muodostavat Messukylänkadun varteen 1970-luvun rakentamista edustavan kokonaisuuden. Alue on osa Messukylän keskustaa, jossa sijaitsevat mm. Messukylän kivikirkko (1500-luvun alku), Messukylän uusi kirkko (1879), vanha hautausmaa, Messukylän koulu (1886–1990) sekä entinen kunnantalo (n. 1920-luku). Valtakunnan eri osia yhdistänyt tielinja on tehnyt Messukylän keskustasta merkittävän tapahtumapaikan; alueella käytiin esimerkiksi sisällissodan 1918 aikana taisteluja. Messukylän kunta liitettiin osaksi Tampereen kaupunkia vuonna 1947. Kaava-alue sijaitsee Pirkanmaata halkovan harjuketjun päällä. Harjulinja on ollut keskeinen kulkureitti jo esihistoriallisella ajalla, ja harjujakso muodostaa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi - Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 -raportissa kaava-aluetta ympäröivä Messukylän keskusta on mainittu osana Aakkulanharjun arvoja. Kaava-alue rajautuu Messukylän kirkkojen ja lähiympäristön maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä vanhan hautausmaan, kunnantalon että uuden kirkon osalta, ja osa arvoalueen rajauksesta sisältyy kaava-alueeseen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa suunnittelualueen käyttötarkoitus pääosin asumiseen arvokas harjumaisema sekä rakennettu kulttuuriympäristö huomioiden.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualue sijaitsee Messukylän keskiaikaisen kirkon ja kirkkomaan läheisyydessä ja Pirkanmaan tärkeimmän historiallisen kulkureitin (Tammerkoski-Hämeenlinna) varrella. Kyseinen tie on ollut käytössä keskiajalla ja mahdollisesti jo rautakaudella. Alueella on myös kulkenut Tampereen kahden suurimman keskiaikaisen kylän Messukylän ja Takahuhdin välinen raja. Lisäksi kaava-alueen vierestä, vanhasta kirkkomaasta on peräisin yksi rautakautinen (ristiretkiaikainen) esinelöytö. Kaava-alue sijaitsee hiekkaharjun laella ja on osin rakentamatonta, puustoista maastoa, missä on voinut säilyä historiallisen ajan tai jopa vanhempia arkeologisia kohteita. Alueella on käyty myös sisällissodan aikana taisteluja. Aluetta ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Tämän vuoksi kaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa käytetään mm. metallinpaljastinta ja kaivetaan koekuoppia sopiviin kohtiin.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alue sijoittuu erittäin merkittävälle paikalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on asianmukaisesti tunnistettu alueen maisemalliset ja kaupunkikuvalliset arvot, ja hankkeen yhteydessä laaditaan maisema- ja kaupunkikuvaselvitys. Maakuntamuseo katsoo, että suunniteltu selvitys on lähtökohtaisesti riittävä kaavan rakennettun ympäristön ja maiseman arvojen sekä niihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen. Lisäksi mahdollisen uudisrakentamisen kaupunkikuvallisia ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on syytä arvioida kuvasovittein. Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa kiinnittämään erityistä huomiota kaava-alueen uudisrakentamisen tapaan. Uudisrakentamisen tulee sopia lähiympäristön arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja tukea paikan luonnetta vanhana kuntakeskuksena.
Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kaava-alueella sijaitsee kolme 3-4 kerroksista lamellitaloa, Messukylänkatua reunustava liikerakennus sekä Messukylän päiväkoti. Rakennukset muodostavat Messukylänkadun varteen 1970-luvun rakentamista edustavan kokonaisuuden. Alue on osa Messukylän keskustaa, jossa sijaitsevat mm. Messukylän kivikirkko (1500-luvun alku), Messukylän uusi kirkko (1879), vanha hautausmaa, Messukylän koulu (1886–1990) sekä entinen kunnantalo (n. 1920-luku). Valtakunnan eri osia yhdistänyt tielinja on tehnyt Messukylän keskustasta merkittävän tapahtumapaikan; alueella käytiin esimerkiksi sisällissodan 1918 aikana taisteluja. Messukylän kunta liitettiin osaksi Tampereen kaupunkia vuonna 1947. Kaava-alue sijaitsee Pirkanmaata halkovan harjuketjun päällä. Harjulinja on ollut keskeinen kulkureitti jo esihistoriallisella ajalla, ja harjujakso muodostaa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi - Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 -raportissa kaava-aluetta ympäröivä Messukylän keskusta on mainittu osana Aakkulanharjun arvoja. Kaava-alue rajautuu Messukylän kirkkojen ja lähiympäristön maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä vanhan hautausmaan, kunnantalon että uuden kirkon osalta, ja osa arvoalueen rajauksesta sisältyy kaava-alueeseen. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa suunnittelualueen käyttötarkoitus pääosin asumiseen arvokas harjumaisema sekä rakennettu kulttuuriympäristö huomioiden.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualue sijaitsee Messukylän keskiaikaisen kirkon ja kirkkomaan läheisyydessä ja Pirkanmaan tärkeimmän historiallisen kulkureitin (Tammerkoski-Hämeenlinna) varrella. Kyseinen tie on ollut käytössä keskiajalla ja mahdollisesti jo rautakaudella. Alueella on myös kulkenut Tampereen kahden suurimman keskiaikaisen kylän Messukylän ja Takahuhdin välinen raja. Lisäksi kaava-alueen vierestä, vanhasta kirkkomaasta on peräisin yksi rautakautinen (ristiretkiaikainen) esinelöytö. Kaava-alue sijaitsee hiekkaharjun laella ja on osin rakentamatonta, puustoista maastoa, missä on voinut säilyä historiallisen ajan tai jopa vanhempia arkeologisia kohteita. Alueella on käyty myös sisällissodan aikana taisteluja. Aluetta ei ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Tämän vuoksi kaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa käytetään mm. metallinpaljastinta ja kaivetaan koekuoppia sopiviin kohtiin.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-alue sijoittuu erittäin merkittävälle paikalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on asianmukaisesti tunnistettu alueen maisemalliset ja kaupunkikuvalliset arvot, ja hankkeen yhteydessä laaditaan maisema- ja kaupunkikuvaselvitys. Maakuntamuseo katsoo, että suunniteltu selvitys on lähtökohtaisesti riittävä kaavan rakennettun ympäristön ja maiseman arvojen sekä niihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen. Lisäksi mahdollisen uudisrakentamisen kaupunkikuvallisia ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on syytä arvioida kuvasovittein. Maakuntamuseo kehottaa kaavoittajaa kiinnittämään erityistä huomiota kaava-alueen uudisrakentamisen tapaan. Uudisrakentamisen tulee sopia lähiympäristön arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja tukea paikan luonnetta vanhana kuntakeskuksena.
Kaavaluonnos pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa