Mustalahden satama on kuulunut Tampereen merkittävimpiin satamiin koko kaupungin historian ajan. Sataman lisäksi alueella on ollut teollisuus-, varastointi- ja toritoimintaa. Nykyään satama toimii laivaliikenteen lisäksi virkistysalueena. Mustalahteen on rakennettu Lambert Pettersonin suunnittelema makasiini 1914, ja lausunnon kohteena oleva kioski-kahvila on myös rakennettu viimeistään 1930-luvun alussa. Mustalahti on osa Tampereen keskustan rakennettu ympäristö 2012 -selvityksen Särkänniemen ja Mustalahden sataman arvoaluetta, ja satama-alue ja makasiini on arvotettu myös Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa. Viimeksi mainittu huomioi myös kahvilan Tampereen pohjoisen ranta-alueen merkittävänä miljöötekijänä. Mustalahden sataman kahvila on tähän asti säilyttänyt alkuperäiset piirteensä erinomaisesti, ja sillä voidaan katsoa olevan rakennusperinteistä arvoa sekä arvoa osana Mustalahden ympäristöä ja toimintahistoriaa. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen arvot säilyisivät parhaiten, mikäli rakennusta ei laajennettaisi. Rakennuksen arvot eivät kui-tenkaan ole niin merkittäviä, että laajennus ei olisi mahdollinen. Tällä hetkellä kahvilan ympäristöä leimaavat väliaikaisilta vaikuttavat ulkoalueet, jotka eivät parhaalla mahdollisella tavalla sovi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Kahvilan laajennuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rakennuksen ikä ja alkuperäinen luonne ovat tunnistettavissa myös osana laajennettua kokonaisuutta. Laajennushankkeessa on päädytty ratkaisuun, jossa rakennusta jatketaan vanhan kahvilan kokoisella uudisosalla, rakennuksen toiseen päätyyn rakennetaan kuistimainen laajennusosa ja Paasikiventien puoleinen katonlape levitetään samaan mittaan kuin satamanpuoleinen. Lopputuloksena uudisrakennusta kiertävät terassit kolmelta puolelta. Suunnitelmissa uudisosa eroaa vanhasta kahvilasta mm. suuren ikkunapinta-alansa vuoksi. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että koillispäädyn laajennus ei ole suositeltava tuodessaan uuden elementin rakennuksen molempiin päihin. Laajennus on myös suhteettoman syvä istuakseen nykyiseen rakennukseen. Muilta osin maakuntamuseo kehottaa kiinnittämään suunnittelussa erityistä huomiota uudisosan materiaaleihin ja työn jälkeen. Laajennuksessa tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, esim. puuikkunoita aidolla puitejaolla, ja pyrkiä esim. terassin kaiteissa siroon ja luonnolliseen lopputulokseen.

Muutoskohde sijaitsee satama-alueella, joka oli aikoinaan Korte- ja Mustalahden välinen niemi. Tampereen keskusta-alueen osayleiskaavoituksen arkeologisen inventoinnin (Pirkanmaan maakuntamuseo) alustavan tuloksen perusteella nie-mellä sijaitsi vuonna 1855 perustettu Mustalahden panimo, joka toimi 1900-luvun alkuun saakka. Koska muutoskohteen maapohjaa on lähimenneisyydessä muokattu monella tavalla, kahvilarakennuksen laajennus ei tässä tapauksessa edellytä inventointia tarkempia arkeologisia tutkimuksia. Lisäosaan liittyvissä kaivutöissä tulee ottaa huomioon, että mikäli maata kaivettaessa tulee esille merkkejä kivi-, tiili- tai puurakenteista, työ löydön kohdalla tulee pysäyttää ja ottaa viipymättä yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten (MML 14 §). Laajennushankkeen toteuttajan tulee huolehtia siitä, että em. menettely on tiedossa kaivutyön tekijöillä. Kaivutyön ajankohta tulee ilmoittaa etukäteen Pirkanmaan maakuntamuseolle.

Em. muinaismuistolain säännös ja ilmoittaminen maakuntamuseolle tulee ilmetä lupapäätöksestä, joka pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseoon.