Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asias-ta. Multisillan yleissuunnitelman tavoitteena on tarkastella alueen täydennysra-kentamismahdollisuuksia alueen kokonaisrakenteen, kaupunkikuvan ja ympäris-tön arvot huomioiden.

Yleissuunnitelman yhtenä tavoitteena on kehittää erityisesti Lempääläntien ym-päristöä ”kaupunkimaisemmaksi”, mikä tarkoittaa umpinaisten, katualuetta reu-nustavien kortteleiden rakentamista. Tämä rakentamisen tapa on Multisillan lähi-ölle vieras. Multisilta on Olli Kivisen keuhkokaaviomallin mukaan toteutettu met-sälähiö, jonka korttelirakenteessa on haluttu päästä eroon keskikaupungin umpi-korttelirakenteesta ja ahtaudesta. Alkanut auton aikakausi ja asuinalueen sijoit-tuminen irralleen olemassa olevasta kaupunkirakenteesta ja useimmista työpaik-ka-alueista näkyi suunnittelussa katuverkon ja pysäköinnin saamassa tilassa. Lähiöissä ei tavoiteltu perinteistä kaupunkitilaa, ja väljyys ja rakennusten vapaa, luonnonmuotojen perusteella tapahtunut sijoittelu kuuluvat Multisillan kulttuurihis-toriallisiin arvoihin.

Multisillan rakennettua kulttuuriympäristöä on tarkasteltu Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen

-selvityksessä vuonna 2010. Em. selvitys soveltuu käytettäväksi yleissuunnitel-man lähtöaineistona. Selvityksessä Lempääläntien länsipuolen asuinkortteleiden on todettu olevan ns. ”sinistä aluetta”, eli aikakaudelleen tyypillistä, alkuperäisen kaupunkirakenteensa säilyttänyttä aluetta, jonka kaupunkirakenteella on erityistä arvoa. Selvityksen suositusten mukaan alueen korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään ja tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alu-een alkuperäiseen luonteeseen. Maakuntamuseo katsoo, että näiden arvojen säilyttämisestä tulee huolehtia Lempääläntien länsipuolen arvoalueella. Sen si-jaan Lempääläntien varrella ja muualla arvoalueen ulkopuolella suunnitellut muu-tokset ovat mahdollisia.

Asuinkortteleihin suunniteltu täydennysrakentaminen tapahtuisi rakennuksia ko-rottamalla, jatkamalla tai korvaamalla. Lempääläntien länsipuolen asuinkiinteistö-jen kulttuurihistorialliset arvot kohdistuvat alueen yhtenäiseen, avoimeen ja maaston mukaan sommiteltuun, keuhkokaaviomallin mukaisesti viheraluetta ym-päröivään kaupunkirakenteeseen. Kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen näkökulmasta rakennusten korottaminen on lähtökohtaisesti mahdollista. Raken-nusten jatkaminen tai korvaaminen sen sijaan edellyttävät huolellista ja alueen arvot huomioivaa suunnittelua. Alueen kulttuuriympäristöarvojen tuomat reuna-ehdot tulisi lisätä esimerkiksi täydentävän rakentamisen mahdollisuuksia kuvaa-vaan karttaan korttelien 6502–6505 ja 6510–6513 tietoihin.

Yleissuunnitelmaluonnokset ovat mahdollisesti ristiriidassa alueen kulttuuriympä-ristöarvojen kanssa Multisillan koulun osalta. Edellä mainitussa selvityksessä Multisillan koulun on todettu olevan aikakaudelleen edustava alueen osa, jossa alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet. Alue on arkkitehtonisesti arvokas. Yleissuunnitelmaluonnoksessa koulu sijoittuu uusien asuinkorttelien alueelle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelun lähtökohdaksi tulisi ottaa koulurakennuksen säilyttäminen.

Luonnoksiin sisältyy myös uuden päiväkodin rakentaminen Lempääläntien itä-puolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut uuden päiväkodin rakentami-seen liittyvästä asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon (diar. 305 / 2014), jossa maakuntamuseo totesi hankkeen olevan lähtökohtaisesti mahdollinen. Kyseisessä hankkeessa päiväkoti oli kuitenkin suunnitteilla Lempää-läntien länsipuolelle, nykyisen liikekeskuksen läheisyyteen. Yleissuunnitelmassa päiväkotia suunnitellaan lähemmäksi alkuperäistä paikkaansa koulun länsipuolel-le, mikä tukee hyvällä tavalla asuinalueen alkuperäisen kaupunkirakenteen säily-mistä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo toteaa, ettei alueelta tunneta ennes-tään muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-alueen länsirajan tuntumassa lähellä rautatietä on saattanut säilyä vanhoja kiviaitoja, ns. kipinäaitoja, jotka liittyvät vuonna 1876 valmistuneeseen Helsinki-Tampere-rautatiehen. Suomen vanhimpaan rataverkkoon liittyvät, käytöstä pois jääneet rakenteet, kuten vanhat radanpohjat ja kipinäaidat, ovat muinaismuistolain suo-jaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museon tietojen mukaan kaava-alueen etelä- ja luoteisosassa on merkkejä ihmistoiminnasta: kuoppia ja kivikasoja, jotka voivat liittyä historialliseen asutukseen. Alueelta saattaa löytyä myös elinkeinohistorialli-sia muinaisjäännöksiä sekä muita suojeltavia arkeologisia kohteita. Varsinkin Pel-tolammi-järven läheisyydessä on voinut olla myös esihistoriallista asutusta. Näi-den syiden vuoksi arkeologisen kulttuuriperinnön huomioonottaminen ko. hank-keessa edellyttää alueen arkeologisen inventoinnin tekemistä suunnitelma-alueella.

Nykyinen Lempääläntie kulkee samaa reittiä kun historiallinen Hämeenlinna-Akaa-Tampere tie. Tämän takia museo puoltaa yleissuunnitelmaluonnoksen vaih-toehtoa 1, jossa tien linjausta ei muuteta. Näin alueella säilyy muistuma historial-lisesta tielinjasta. Nykyisen linjauksen säilyttäminen tukee myös paremmin Multi-sillan rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä. Uuden tielinjan avaaminen Lempäälän tieltä Multivuoren pohjoispuolelta länteen rikkoon alueen keuhkokaa-viomallin mukaista rakennetta, mutta maakuntamuseo katsoo, että linjaus on kui-tenkin kulttuuriympäristöarvojen osalta mahdollinen.

Yleissuunnitelman vaikutusten arviointia tulee vielä täydentää hankkeen Multisil-lan kulttuuriympäristön arvoihin kohdistuvien vaikutusten osalta.