212311

+- 5 metriä.

Sotilasvirkatalon kartan asemointi.

Haiharan kartanon pihaa, jolla sijaitsee paikalle siirretty mamsellityyppinen tuulimylly, vanha aitta ja paikalle siirretty ns. Runebergin mökki. Myös sorapäällysteistä pihatietä.

Haihara on asiakirjalähteiden valossa suhteellisen myöhäinen uudiskylä. Vuonna 1554 ilmoitettiin, että kaksi Messukylän isäntää oli luvan kanssa muuttanut ahtaasta ryhmäkylästä Haiharanmaan ulkopalstalle. Yrjö Paroisen (Jören Paroinen) talosta tuli myöhempi Ylinen (Suvanto 1988: 209).

Haiharan kylässä oli vuodesta 1558 kaksi tilaa, joista toisesta tuli ruotujakolaitoksen myötä Ylisen sotilasvirkatalo (Porin jalkaväkirykmentin alainen puustelli) ja toisesta Keskisen talo. Keskisestä erosi Alasen talo v. 1726 (Arajärvi 1954: 49, 318, 696, 697). Nykyinen Haiharan kartano syntyi 1800-luvun jälkipuolella, kun Ylinen, Keskinen ja Alinen yhdistettiin.

Sotilasvirkatalokartassa (originaali 1793, kopio 1862) on kuvattu Ylisen puustellin pihapiiri, joka sijaitsee nykyisen Haiharan kartanoalueen luoteisosassa, lähellä Haiharankatua. Puustellin päärakennus näyttää sijainneen suunnilleen alueen keskellä, tuulimyllyn ja aluetta lounaassa rajaavan sorapäällysteisen kevyen liikenteen väylän (Haiharankatu, isojakokartassa kuvattua kylätietä) varrella sijaitsevan punaisen aitan välissä.

Vaikka kohde on hoidettua pihaa teineen, se ei vaikuta perusteellisesti mullistetulta ollen siten arkeologisesti potentiaalista aluetta.

1900-luvulla Haiharan kartanon rinnalla on vielä ollut erikseen Ylinen-niminen tila. Se sijaitsi Haiharan kartanon päärakennuksesta noin 400 metriä etelälounaaseen alueella, jolla nykyisin on metsäinen kerrostaloalue Ylisenkadun ja Hikivuorenkadun liittymän itäpuolella. Sotilasvirkatalokartassa sinne on kuvattu muutama pieni puustellille kuuluva peltolohko muttei asutusta. Alueen asutusarkeologinen potentiaali ei liene suuri.