Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisen kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo on 30.06.2023 antanut Pirkanmaan liitolle Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaluonnosta koskevan lausunnon (DIAR: 308/2023), jossa käsiteltiin mm. Sastamalaan suunniteltuja tuulivoimahankkeita. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Hankkeen perustiedot ja tavoitteet

Elements Suomi Oy suunnittelee Ajoksenkankaan tuulivoimapuiston rakentamista Sastamalan kaupungin alueelle, Kokemäenjoen eteläpuolen ja Ylistenjärven väliselle alueelle, noin kuuden kilometrin etäisyydelle Vammalan keskustaajamasta. Muut lähimmät taajama‐alueet ovat Kiikka ja Keikyä n. 4-5 km etäisyydellä. Noin 2000 ha laajuiselle suunnittelualueelle halutaan sijoittaa 7-12 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja siellä on muutamia viljelykäytössä olevia peltoalueita sekä kaksi tyhjillään olevaa asuinrakennusta. Suunnittelualueen rajaus on OAS:n mukaan alustava ja se tarkentuu kaavaprosessin edetessä tehtävien selvitysten ja tuulivoimaloiden sijoitteluun liittyvien ratkaisujen johdosta.

Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimayksiköiden rakentamiselle maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) 77a §:n mukaisesti. Kaavahankkeen yhteydessä toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely).

OAS:n mukaan osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 77 b § mukaisesti on huolehdittava siitä, että […] suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön […]. OAS:ssa mainittuihin tavoitteisiin tulisi lisätä kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen kaavan vaikutusalueella.

Sastamalan kaupunginvaltuusto on 21.2.2023 vahvistamissaan tuulivoimaloiden sijoittamisen ja rakentamisen periaatteissa linjannut, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 260 metriä, että niitä ei saa sijoittaa avoimille peltoalueille ja että kaavoituksen alkuvaiheessa tulee kaikkien alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijoittuvien asuin- ja lomarakennusten osalta tehdä arvio ja kuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä. Näillä keinoin pyritään arvioimaan ja hallitsemaan tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvot hankkeen vaikutusalueella

Tuulivoimahankkeissa tarkempi vaikutustenarviointi keskitetään yleensä 0-12 km etäisyydelle hankealueesta ja tätä etäämmälle vaikutuksia tarkastellaan yleispiirteisemmin.

Ajoksenkankaan tuulivoimalahankkeen läheisyydessä sijaitsee useita maiseman ja rakennetun ympäristön arvoalueita ja -kohteita. Valtakunnallisesti arvokas Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä vain yhden kilometrin etäisyydellä sen itäpuolella. Lähimmillään vain hieman yli viiden kilometrin päässä sijaitsee lisäksi Rautaveden kulttuurimaisema. (Pirkanmaa, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021 / Ympäristöministeriö ja SYKE 2021). Noin viiden kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsevat Kokemäenjoen voimalaitoksista Äetsän voimalaitos (2,5 km) ja Tyrvään voimalaitos (4 km), jotka ovat valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Kahdentoista kilometrin säteellä sijaitsevat lisäksi RKY-alueet Vammalan kirkko (7 km), Tyrvään rautatieasema (7,5 km) sekä Tyrvään vanhan kirkon maisema (9,5 km).

Maakunnallisesti arvokas Kilpijoen - Hoipolan - Tyrväänkylän kulttuurimaisema sijoittuu n. 2,5 km etäisyydelle hankealueesta koilliseen. Kahdentoista kilometrin säteellä sijaitsevat lisäksi Vaunujoen kulttuurimaisema (n. 6 km); Vehmaan - Leinilän - Ekon kulttuurimaisema (hieman yli 7 km) ja Rautaveden länsirannan kirkkojen kulttuurimaisema (n. 7,5 km) (KULTTUURIMAISEMAT 2016, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet / Pirkanmaan liitto 2016). Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keikyän kirkon ympäristö sekä Äetsän tehtaat ja voimalaitokset. Lisäksi 12 kilometrin säteellä sijaitsevat Vammalan keskusta (n. 6 km) ja Stormi (n. 10 km) (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto 2016).

Maakunnallisesti arvokkaita alueita tai kohteita ei ole toistaiseksi huomioitu OAS:ssa lainkaan ja valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden arvoluokitusta ei ole ilmaistu täsmällisesti. OAS:a tulee näiltä osin täydentää. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että Satakunnan puolella Huittisissa sijaitsee kaavan vaikutusalueella kolme RKY-aluetta, ja mahdollisesti myös muita kulttuuriympäristön arvoja. Satakunnan museo on syytä lisätä OAS:aan osallisten luetteloon ja sille tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvojen turvaamisesta huolehditaan. Tämä on MRL:n 24 §:n mukaan otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa. Myös Pirkanmaan maakuntakaavan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat suunnittelumääräykset velvoittavat, että alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Nämä seikat on asianmukaisesti kirjattu hankkeen OAS:aan.

Selvitykset ja havainnemateriaalit

Maisemavaikutusten arviointi on OAS:n mukaan yksi hankkeen vaikutustenarvioinnin painopistealueista. YVA-hankkeessa on tarkoitus laatia maisematarkastelu ja havainnekuvat sekä näkyvyysalueanalyysi. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että havainnekuvia tulee laatia riittävän monesta tarkastelupisteestä ja eri suunnista. Kuvasovitteita on syytä laatia mm. maisema-alueiden ydinkohteiden ja RKY-kohteiden tuntumasta otettuihin valokuviin. Havainnekuvissa tulee näkyä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde (esim. torppa/pihapiiri/kirkko) ja/tai maisemallisesti merkittävä avoin peltoalue sekä suunnitellut tuulivoimalat tai osa niistä. Kuvasovitteissa tulee kiinnittää huomiota niiden realistisuuteen esim. tuulivoimaloiden skaalauksessa. Karttakuvien skaalaukseen ja tarkkuustasoon sekä kuvamateriaalin kokoon ja resoluutioon on hyvä kiinnittää huomiota, jotta ne antavat riittävän selkeästi tarvittavan informaation vaikutustenarvioinnin tueksi. Vaikutustenarvioinnin tulee olla analyyttistä ja se tulee toteuttaa huolellisesti.

Hankealueen ja sen lähivaikutusalueen kaavatilanteen vuoksi sieltä on käytettävissä vain valtakunnallisen ja maakunnallisen tason selvityksiä. Paikallisesti arvokkaita kohteita tai alueita ei ole tunnistettu, koska esim. yleiskaavatasoista inventointia hankealueelta ei ole tehty. Parhaat tiedot vaikutustenarvioinnin tueksi saadaan laatimalla rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys, jossa valtakunnallisia ja maakunnallisia inventointeja tarkennetaan ja täydennetään yleiskaavan tarkkuuteen sopivalla tavalla, ja määritellään alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteet, arvot ja muutosherkkyys. Osayleiskaavan valmistelussa on vähintään syytä varautua laatimaan maisematarkastelu ja näkymäanalyysit esim. viiden kilometrin säteellä myös arvoalueiden ulkopuolisista asutuskeskittymistä, joihin liittyy avointa maisematilaa.

Liittyminen muihin hankkeisiin

OAS:n mukaan lähialueella on toiminnassa 27 km etäisyydellä Suodenniemen Kortekallion tuulivoimapuisto. Lisäksi mainitaan 20 km säteellä suunnittelualueesta sijaitseva, vireillä olevan Kärmekallion tuulivoimaosayleiskaavan hankealue sekä kaksi muuta voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyä tuulivoima-aluetta Kaakkimaa ja Kiimasuonkalliot. Nämä otetaan OAS:n mukaan huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa siinä mittakaavassa kuin mahdollisia yhteisvaikutuksia arvioidaan voivan aiheutua. Maakuntamuseo huomauttaa, että listauksesta puuttuu enintään 6 voimalaa käsittävä Korpilevonmäen tuulivoimapuisto, jonka osayleiskaava on tullut voimaan vuonna 2022 sekä vireillä oleva Taraskallion enintään 6 voimalaa käsittävä tuulivoimaosayleiskaava-alue Huittisissa. Tuotannossa olevien luettelosta puuttuvat yksittäiset Sastamalassa ja Huittisissa sijaitsevat voimalat.

Ajoksenkankaan pohjoisin tuulivoimalapaikka sijaitsee n. 13 km päässä Kärmekallion eteläisimmästä voimalapaikasta ja alueiden yhteiselle vaikutusalueelle jää huomattava määrä rakennetun ympäristön ja maiseman valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä arvoalueita ja kohteita. Yhteisvaikutusten kartoittamisen osalta OAS vaatii täydentämistä. Toteutuneet tuulivoimalat ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet tulee huomioida näkyvyysanalyyseissä ja vaikutustenarvioinnissa, jotta niiden yhteisvaikutuksia maisemaan on mahdollista analysoida.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueelta tunnetaan tällä hetkellä yksi kiinteä muinaisjäännös, Lammelan hautausmaa -niminen puolustusvarustus (muinaisjäännöstunnus 988010009), joka sijaitsee alueen keskiosassa. Alueen arkeologisia kohteita ei kuitenkaan ole koskaan systemaattisesti inventoitu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan YVA-menettelyn yhteydessä tehtäviin selvityksiin kuuluu arkeologinen inventointi, ja niitä voidaan myös käyttää osayleiskaavaehdotuksen tukena.

Kaava-aluetta voidaan pitää potentiaalisena erityisesti elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten, historiallisten kylien välisten rajamerkkien ja 1800-1900-luvun torppa-asutukseen liittyvien jäännösten löytymisen näkökulmasta. Alueen arkeologiseen potentiaaliin viittaa mm. hyvin vanhan, rautakaudelle ja keskiajalle palautuvan, ja suhteellisen tiheän Kokemäenjoen rantavyöhykkeelle sijoittuneen kyläasutuksen läheisyys. Suunnittelualueella on mm. vesimyllyihin ja kaskeamiseen viittaavaa paikannimistöä, joka on otettava inventoinnissa huomioon vanhojen karttojen ja laserkeilausaineistojen antamien tietojen lisäksi. Vuoden 1855 kartan mukaan alueen luoteisosassa, sen pohjoisrajan tuntumassa on sijainnut vesimylly. Potentiaalisia rajamerkkikohteita on paikannettavissa 1700-luvun isojakokarttojen sekä nuorempien karttojen perusteella ja autioituneita torpanpaikkoja mm. Senaatin kartaston avulla (Tamminen, Haila, Ojansivu, Pirtinkorpi), jonka mukaan Seinäkalliolla on 1900-luvun alussa lisäksi sijainnut kolmiomittaustorni. Lisäksi yleisöilmoituksen mukaan Vittasuonkallioiden lakialueen lounaisosassa sijaitsee mahdollinen kivirakenteen jäännös, joka on syytä tarkastaa inventoinnissa; lisätietoja kohteesta saa maakuntamuseolta. Kaava-alueen korkeusaseman ja topografian perusteella myöskään uusien esihistoriallisten muinaisjäännösten, esimerkiksi asuinpaikkojen, löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Ennalta määriteltävien potentiaalisten kohteiden lisäksi inventoinnissa on tarkastettava voimaloiden ja sähköaseman rakennusalueet sekä uudet ja parannettavat tie- ja kaapelireitit, joilta arkeologisten kohteiden löytyminen on mahdollista. Lisäksi ennestään tunnetun muinaisjäännöksen sijainti, laajuus ja muut tiedot on tarkistettava ja päivitettävä.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on perustellusti tunnistettu, että maisemavaikutukset ovat Ajoksenkankaan hankkeen merkittävimmiksi ennakoituja vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin painopistealueita. Selvitystyössä on otettava huomioon mm. hankkeen vaikutukset kiinteiden muinaisjäännösten ja arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalueiden maisemaan. Kaavan toteuttaminen tulisi todennäköisesti vaikuttamaan huomattavalla tavalla erityisesti Kokemäenjoen molemmin puolin sijaitsevien lukuisten muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden maisemaan. Arkeologisten kohteiden sijainti avoimessa maisemassa jokilaakson keskellä korostaa niiden herkkyyttä ympäristön maisemamuutoksille. Lähimmät kohteet Keikyän alueella sijaitsevat vain 1-2 km etäisyydellä alustavan suunnittelualueen rajasta.

Suunnittelualueen etäisyydet kahteen maakuntakaavassa olevaan arkeologisen perinnön ydinalueeseen (Äetsänmäki-Antinahde ja Kiikka-Kulmuntila) ovat vain 1 km ja 3 km. Arkeologisen perinnön ydinalueita koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Asia on tuotava esille osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Hankkeen maisemallisten vaikutusten arvioinnissa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tulisi lisäksi ottaa korostetusti huomioon kiinteät muinaisjäännökset ja niiden muodostamat kokonaisuudet, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi Museoviraston juuri valmistuneessa VARK-inventoinnissa (Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet). Tällaisia ovat esimerkiksi Kaukolan-Tyrväänkylän muinaisjäännökset 100166. Kokonaisuuteen kuuluvat kohteet Kaukola (mj-tunnus 912010016), Hiukkasaari (912010017), Liekosaari (912010018) ja Tyrväänkylä (1000011561), ja sen etäisyys alustavan suunnittelualueen pohjoisrajasta on alle 4 km. Myös tältä osin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on syytä täydentää.

Hankkeen toteutettavuudesta

Pirkanmaan liitolle vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa maakuntamuseo esitti, että Ajoksenkankaan tuulienergia-alue poistetaan maakuntakaavasta, sillä se tulisi olemaan maisemavaikutuksiltaan yksi merkittävimmistä koko Pirkanmaan maakunnan alueella. Tuulienergia-alue esiintyy samanlaajuisena ja -muotoisena jo voimassaolevassa maakuntakaavassa. Alueelle vuonna 2015 laaditussa selvityksessä on todettu, että kielteisiä maisemavaikutuksia syntyisi erityisesti valtakunnallisesti arvokkaisiin Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan, Rautaveden kulttuurimaisemaan sekä Tyrvään vanhan kirkon kulttuuriympäristöön. Maakuntamuseo totesi tuolloin antamissaan lausunnoissaan (DIAR: 144/2016 ja DIAR: 464/2016), että tuulivoima-alueen vaikutus valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjokivarren maisema-alueeseen on merkittävä, eikä puoltanut ko. alueen merkitsemistä kaavaan. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisu perustuu tuulivoimaselvityksiin, joissa tarkastelussa ovat olleet noin 200 metrin korkuiset voimalat nykyisen suunnitellun 260 metrin sijaan. Näin ollen Ajoksenkankaan tuulienergia-alueen maisemallinen vaikutus tulisi olemaan vielä huomattavasti aiempaa suurempi.

Maakuntamuseo pitää huolestuttavana sitä, että suunnittelualuetta on maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavaluonnoksen aluerajaukseen verrattuna laajennettu merkittävästi länteen ja luoteeseen, kohti Kokemäenjokea. Tuulivoimalapaikkojen sijoittaminen lähemmäs Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa uhkaa maakunnan tärkeimpiin kulttuuriympäristöihin lukeutuvan alueen arvoja.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisen kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo on 30.06.2023 antanut Pirkanmaan liitolle Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaluonnosta koskevan lausunnon (DIAR: 308/2023), jossa käsiteltiin mm. Sastamalaan suunniteltuja tuulivoimahankkeita. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Hankkeen perustiedot ja tavoitteet

Elements Suomi Oy suunnittelee Ajoksenkankaan tuulivoimapuiston rakentamista Sastamalan kaupungin alueelle, Kokemäenjoen eteläpuolen ja Ylistenjärven väliselle alueelle, noin kuuden kilometrin etäisyydelle Vammalan keskustaajamasta. Muut lähimmät taajama‐alueet ovat Kiikka ja Keikyä n. 4-5 km etäisyydellä. Noin 2000 ha laajuiselle suunnittelualueelle halutaan sijoittaa 7-12 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja siellä on muutamia viljelykäytössä olevia peltoalueita sekä kaksi tyhjillään olevaa asuinrakennusta. Suunnittelualueen rajaus on OAS:n mukaan alustava ja se tarkentuu kaavaprosessin edetessä tehtävien selvitysten ja tuulivoimaloiden sijoitteluun liittyvien ratkaisujen johdosta.

Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimayksiköiden rakentamiselle maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) 77a §:n mukaisesti. Kaavahankkeen yhteydessä toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely).

OAS:n mukaan osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että MRL:n 77 b § mukaisesti on huolehdittava siitä, että […] suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön […]. OAS:ssa mainittuihin tavoitteisiin tulisi lisätä kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen kaavan vaikutusalueella.

Sastamalan kaupunginvaltuusto on 21.2.2023 vahvistamissaan tuulivoimaloiden sijoittamisen ja rakentamisen periaatteissa linjannut, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 260 metriä, että niitä ei saa sijoittaa avoimille peltoalueille ja että kaavoituksen alkuvaiheessa tulee kaikkien alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijoittuvien asuin- ja lomarakennusten osalta tehdä arvio ja kuvasovite tuulivoimaloiden näkyvyydestä. Näillä keinoin pyritään arvioimaan ja hallitsemaan tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvot hankkeen vaikutusalueella

Tuulivoimahankkeissa tarkempi vaikutustenarviointi keskitetään yleensä 0-12 km etäisyydelle hankealueesta ja tätä etäämmälle vaikutuksia tarkastellaan yleispiirteisemmin.

Ajoksenkankaan tuulivoimalahankkeen läheisyydessä sijaitsee useita maiseman ja rakennetun ympäristön arvoalueita ja -kohteita. Valtakunnallisesti arvokas Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä vain yhden kilometrin etäisyydellä sen itäpuolella. Lähimmillään vain hieman yli viiden kilometrin päässä sijaitsee lisäksi Rautaveden kulttuurimaisema. (Pirkanmaa, Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021 / Ympäristöministeriö ja SYKE 2021). Noin viiden kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsevat Kokemäenjoen voimalaitoksista Äetsän voimalaitos (2,5 km) ja Tyrvään voimalaitos (4 km), jotka ovat valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Kahdentoista kilometrin säteellä sijaitsevat lisäksi RKY-alueet Vammalan kirkko (7 km), Tyrvään rautatieasema (7,5 km) sekä Tyrvään vanhan kirkon maisema (9,5 km).

Maakunnallisesti arvokas Kilpijoen - Hoipolan - Tyrväänkylän kulttuurimaisema sijoittuu n. 2,5 km etäisyydelle hankealueesta koilliseen. Kahdentoista kilometrin säteellä sijaitsevat lisäksi Vaunujoen kulttuurimaisema (n. 6 km); Vehmaan - Leinilän - Ekon kulttuurimaisema (hieman yli 7 km) ja Rautaveden länsirannan kirkkojen kulttuurimaisema (n. 7,5 km) (KULTTUURIMAISEMAT 2016, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet / Pirkanmaan liitto 2016). Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keikyän kirkon ympäristö sekä Äetsän tehtaat ja voimalaitokset. Lisäksi 12 kilometrin säteellä sijaitsevat Vammalan keskusta (n. 6 km) ja Stormi (n. 10 km) (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto 2016).

Maakunnallisesti arvokkaita alueita tai kohteita ei ole toistaiseksi huomioitu OAS:ssa lainkaan ja valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden arvoluokitusta ei ole ilmaistu täsmällisesti. OAS:a tulee näiltä osin täydentää. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että Satakunnan puolella Huittisissa sijaitsee kaavan vaikutusalueella kolme RKY-aluetta, ja mahdollisesti myös muita kulttuuriympäristön arvoja. Satakunnan museo on syytä lisätä OAS:aan osallisten luetteloon ja sille tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvojen turvaamisesta huolehditaan. Tämä on MRL:n 24 §:n mukaan otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa. Myös Pirkanmaan maakuntakaavan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat suunnittelumääräykset velvoittavat, että alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Nämä seikat on asianmukaisesti kirjattu hankkeen OAS:aan.

Selvitykset ja havainnemateriaalit

Maisemavaikutusten arviointi on OAS:n mukaan yksi hankkeen vaikutustenarvioinnin painopistealueista. YVA-hankkeessa on tarkoitus laatia maisematarkastelu ja havainnekuvat sekä näkyvyysalueanalyysi. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että havainnekuvia tulee laatia riittävän monesta tarkastelupisteestä ja eri suunnista. Kuvasovitteita on syytä laatia mm. maisema-alueiden ydinkohteiden ja RKY-kohteiden tuntumasta otettuihin valokuviin. Havainnekuvissa tulee näkyä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde (esim. torppa/pihapiiri/kirkko) ja/tai maisemallisesti merkittävä avoin peltoalue sekä suunnitellut tuulivoimalat tai osa niistä. Kuvasovitteissa tulee kiinnittää huomiota niiden realistisuuteen esim. tuulivoimaloiden skaalauksessa. Karttakuvien skaalaukseen ja tarkkuustasoon sekä kuvamateriaalin kokoon ja resoluutioon on hyvä kiinnittää huomiota, jotta ne antavat riittävän selkeästi tarvittavan informaation vaikutustenarvioinnin tueksi. Vaikutustenarvioinnin tulee olla analyyttistä ja se tulee toteuttaa huolellisesti.

Hankealueen ja sen lähivaikutusalueen kaavatilanteen vuoksi sieltä on käytettävissä vain valtakunnallisen ja maakunnallisen tason selvityksiä. Paikallisesti arvokkaita kohteita tai alueita ei ole tunnistettu, koska esim. yleiskaavatasoista inventointia hankealueelta ei ole tehty. Parhaat tiedot vaikutustenarvioinnin tueksi saadaan laatimalla rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys, jossa valtakunnallisia ja maakunnallisia inventointeja tarkennetaan ja täydennetään yleiskaavan tarkkuuteen sopivalla tavalla, ja määritellään alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteet, arvot ja muutosherkkyys. Osayleiskaavan valmistelussa on vähintään syytä varautua laatimaan maisematarkastelu ja näkymäanalyysit esim. viiden kilometrin säteellä myös arvoalueiden ulkopuolisista asutuskeskittymistä, joihin liittyy avointa maisematilaa.

Liittyminen muihin hankkeisiin

OAS:n mukaan lähialueella on toiminnassa 27 km etäisyydellä Suodenniemen Kortekallion tuulivoimapuisto. Lisäksi mainitaan 20 km säteellä suunnittelualueesta sijaitseva, vireillä olevan Kärmekallion tuulivoimaosayleiskaavan hankealue sekä kaksi muuta voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyä tuulivoima-aluetta Kaakkimaa ja Kiimasuonkalliot. Nämä otetaan OAS:n mukaan huomioon kaavan vaikutusten arvioinnissa siinä mittakaavassa kuin mahdollisia yhteisvaikutuksia arvioidaan voivan aiheutua. Maakuntamuseo huomauttaa, että listauksesta puuttuu enintään 6 voimalaa käsittävä Korpilevonmäen tuulivoimapuisto, jonka osayleiskaava on tullut voimaan vuonna 2022 sekä vireillä oleva Taraskallion enintään 6 voimalaa käsittävä tuulivoimaosayleiskaava-alue Huittisissa. Tuotannossa olevien luettelosta puuttuvat yksittäiset Sastamalassa ja Huittisissa sijaitsevat voimalat.

Ajoksenkankaan pohjoisin tuulivoimalapaikka sijaitsee n. 13 km päässä Kärmekallion eteläisimmästä voimalapaikasta ja alueiden yhteiselle vaikutusalueelle jää huomattava määrä rakennetun ympäristön ja maiseman valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä arvoalueita ja kohteita. Yhteisvaikutusten kartoittamisen osalta OAS vaatii täydentämistä. Toteutuneet tuulivoimalat ja suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet tulee huomioida näkyvyysanalyyseissä ja vaikutustenarvioinnissa, jotta niiden yhteisvaikutuksia maisemaan on mahdollista analysoida.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueelta tunnetaan tällä hetkellä yksi kiinteä muinaisjäännös, Lammelan hautausmaa -niminen puolustusvarustus (muinaisjäännöstunnus 988010009), joka sijaitsee alueen keskiosassa. Alueen arkeologisia kohteita ei kuitenkaan ole koskaan systemaattisesti inventoitu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan YVA-menettelyn yhteydessä tehtäviin selvityksiin kuuluu arkeologinen inventointi, ja niitä voidaan myös käyttää osayleiskaavaehdotuksen tukena.

Kaava-aluetta voidaan pitää potentiaalisena erityisesti elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten, historiallisten kylien välisten rajamerkkien ja 1800-1900-luvun torppa-asutukseen liittyvien jäännösten löytymisen näkökulmasta. Alueen arkeologiseen potentiaaliin viittaa mm. hyvin vanhan, rautakaudelle ja keskiajalle palautuvan, ja suhteellisen tiheän Kokemäenjoen rantavyöhykkeelle sijoittuneen kyläasutuksen läheisyys. Suunnittelualueella on mm. vesimyllyihin ja kaskeamiseen viittaavaa paikannimistöä, joka on otettava inventoinnissa huomioon vanhojen karttojen ja laserkeilausaineistojen antamien tietojen lisäksi. Vuoden 1855 kartan mukaan alueen luoteisosassa, sen pohjoisrajan tuntumassa on sijainnut vesimylly. Potentiaalisia rajamerkkikohteita on paikannettavissa 1700-luvun isojakokarttojen sekä nuorempien karttojen perusteella ja autioituneita torpanpaikkoja mm. Senaatin kartaston avulla (Tamminen, Haila, Ojansivu, Pirtinkorpi), jonka mukaan Seinäkalliolla on 1900-luvun alussa lisäksi sijainnut kolmiomittaustorni. Lisäksi yleisöilmoituksen mukaan Vittasuonkallioiden lakialueen lounaisosassa sijaitsee mahdollinen kivirakenteen jäännös, joka on syytä tarkastaa inventoinnissa; lisätietoja kohteesta saa maakuntamuseolta. Kaava-alueen korkeusaseman ja topografian perusteella myöskään uusien esihistoriallisten muinaisjäännösten, esimerkiksi asuinpaikkojen, löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Inventoinnissa on otettava huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Ennalta määriteltävien potentiaalisten kohteiden lisäksi inventoinnissa on tarkastettava voimaloiden ja sähköaseman rakennusalueet sekä uudet ja parannettavat tie- ja kaapelireitit, joilta arkeologisten kohteiden löytyminen on mahdollista. Lisäksi ennestään tunnetun muinaisjäännöksen sijainti, laajuus ja muut tiedot on tarkistettava ja päivitettävä.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on perustellusti tunnistettu, että maisemavaikutukset ovat Ajoksenkankaan hankkeen merkittävimmiksi ennakoituja vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin painopistealueita. Selvitystyössä on otettava huomioon mm. hankkeen vaikutukset kiinteiden muinaisjäännösten ja arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalueiden maisemaan. Kaavan toteuttaminen tulisi todennäköisesti vaikuttamaan huomattavalla tavalla erityisesti Kokemäenjoen molemmin puolin sijaitsevien lukuisten muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriperintökohteiden maisemaan. Arkeologisten kohteiden sijainti avoimessa maisemassa jokilaakson keskellä korostaa niiden herkkyyttä ympäristön maisemamuutoksille. Lähimmät kohteet Keikyän alueella sijaitsevat vain 1-2 km etäisyydellä alustavan suunnittelualueen rajasta.

Suunnittelualueen etäisyydet kahteen maakuntakaavassa olevaan arkeologisen perinnön ydinalueeseen (Äetsänmäki-Antinahde ja Kiikka-Kulmuntila) ovat vain 1 km ja 3 km. Arkeologisen perinnön ydinalueita koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Asia on tuotava esille osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Hankkeen maisemallisten vaikutusten arvioinnissa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tulisi lisäksi ottaa korostetusti huomioon kiinteät muinaisjäännökset ja niiden muodostamat kokonaisuudet, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi Museoviraston juuri valmistuneessa VARK-inventoinnissa (Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet). Tällaisia ovat esimerkiksi Kaukolan-Tyrväänkylän muinaisjäännökset 100166. Kokonaisuuteen kuuluvat kohteet Kaukola (mj-tunnus 912010016), Hiukkasaari (912010017), Liekosaari (912010018) ja Tyrväänkylä (1000011561), ja sen etäisyys alustavan suunnittelualueen pohjoisrajasta on alle 4 km. Myös tältä osin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on syytä täydentää.

Hankkeen toteutettavuudesta

Pirkanmaan liitolle vaihemaakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa maakuntamuseo esitti, että Ajoksenkankaan tuulienergia-alue poistetaan maakuntakaavasta, sillä se tulisi olemaan maisemavaikutuksiltaan yksi merkittävimmistä koko Pirkanmaan maakunnan alueella. Tuulienergia-alue esiintyy samanlaajuisena ja -muotoisena jo voimassaolevassa maakuntakaavassa. Alueelle vuonna 2015 laaditussa selvityksessä on todettu, että kielteisiä maisemavaikutuksia syntyisi erityisesti valtakunnallisesti arvokkaisiin Kokemäenjoen kulttuurimaisemaan, Rautaveden kulttuurimaisemaan sekä Tyrvään vanhan kirkon kulttuuriympäristöön. Maakuntamuseo totesi tuolloin antamissaan lausunnoissaan (DIAR: 144/2016 ja DIAR: 464/2016), että tuulivoima-alueen vaikutus valtakunnallisesti arvokkaaseen Kokemäenjokivarren maisema-alueeseen on merkittävä, eikä puoltanut ko. alueen merkitsemistä kaavaan. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisu perustuu tuulivoimaselvityksiin, joissa tarkastelussa ovat olleet noin 200 metrin korkuiset voimalat nykyisen suunnitellun 260 metrin sijaan. Näin ollen Ajoksenkankaan tuulienergia-alueen maisemallinen vaikutus tulisi olemaan vielä huomattavasti aiempaa suurempi.

Maakuntamuseo pitää huolestuttavana sitä, että suunnittelualuetta on maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavaluonnoksen aluerajaukseen verrattuna laajennettu merkittävästi länteen ja luoteeseen, kohti Kokemäenjokea. Tuulivoimalapaikkojen sijoittaminen lähemmäs Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa uhkaa maakunnan tärkeimpiin kulttuuriympäristöihin lukeutuvan alueen arvoja.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.