Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pyynikin trikoon tehdasalue on osa Pyynikin ja Viikinsaaren maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Viimeistämö eli rakennus 219 on nykyasussaan 1960-luvun puolessa välissä tehtyjen laajennusten ja julkisivusuunnittelun tuote. Rakennus on suojeltu asemakaavalla merkinnällä sr-33: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. - - - Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja." 

Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa hankkeeseen lausuntonsa DIAR: 703/2018 yhteydessä. Tuolloin maakuntamuseo totesi, että rakennuksella on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa eikä sitä lähtökohtaisesti voi purkaa. Rakennuksessa oli ilmoitettu olevan vakavia kunto-ongelmia. Maakuntamuseo totesi, että mikäli rakennuksen purkamista harkitaan sen kuntoon perustuen, rakennuksesta tulee laatia Tampereen kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kuntoselvitysohjeen mukainen selvitys. Tämän jälkeen Pirkanmaan maakuntamuseo voi tarvittaessa ottaa uudestaan kantaa rakennuksen purkamissuunnitelmaan.

Maakuntamuseo on tutustunut Viimeistämöstä laadittuun rakenne- ja kosteustekniseen kuntotutkimukseen (Sitowise 30.5.2019), jonka perusteella voidaan todeta rakennuksessa olevan vakavia vaurioita. Ne ovat aiheutuneet kunnossapidon laiminlyönnistä, eri rakentamis- ja muutosvaiheissa toteutetuista rakenneratkaisuista sekä käytön aikaisesta haitta-aineiden imeytymisestä rakenteisiin. 

Kuntoselvityksestä käyvät ilmi mm. seuraavat vauriot ja ongelmat: Sisäpuolisella vedenpoistolla varustetun tasakaton bitumihuopakate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja vuotaa, mikä on vaurioittanut katteen heikosti tuulettuvia alusrakenteita ja johtanut kattorakenteiden laajaan uusimistarpeeseen. Pääosa ulkoseinistä on tuuletusraotonta tiili-mineraalivilla-tiili -rakennetyyppiä, jonka eristekerros on materiaalinäytteiden perusteella laajalti mikrobivaurioitunut. Olemattomat räystäät ja niiden eristetilaan ulottuvat, suojaamattomat tuuletusaukot ovat osaltaan edesauttaneet kosteusvaurioiden syntymistä. Ensimmäisessä kerroksessa sijainneen korjaamon ym. teknisten tilojen toiminnasta on todettu aiheutuneen öljyvuotoja välipohjarakenteisiin. Osa välipohjista on entistä yläpohjaa, jonka rakennekerroksissa on kosteusvaurioitunutta materiaalia ja jäänteitä vanhasta katemateriaalista. Kellarin maanvastaiset lattiat ja seinät kärsivät rakentamisaikakautensa rakenteille tyypillisesti liiallisesta kosteudesta, mikä on vaurioittanut niiden pinnoitteita ja liittyviä puurakenteita. Yhteenvetona voidaan todeta Viimeistämön vaurioiden olevan niin laaja-alaisia ja vakavia, että rakennuksen kunnostaminen asunnoiksi tai muuhun vakituisen oleskelun mahdollistavaan käyttöön edellyttäisi uudisrakentamiseen vertautuvia toimenpiteitä. 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Viimeistämö on kulttuurihistoriallisesti arvokas osa Pyynikin Trikoon tehdaskiinteistön kokonaisuutta ja sen purkaminen tarkoittaa rakennukseen liittyvien arvojen menettämistä. Rakennuksen vaurioiden kunnostaminen edellyttää kuitenkin niin mittavia toimenpiteitä, että niiden jälkeen rakennuksen alkuperäisaste jää matalaksi. Kunnostaminen johtaa myös samalla rakennuksen arvokkaiden ominaispiirteiden osittaiseen tuhoutumiseen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennuksen purkamista.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Pyynikin trikoon tehdasalue on osa Pyynikin ja Viikinsaaren maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Viimeistämö eli rakennus 219 on nykyasussaan 1960-luvun puolessa välissä tehtyjen laajennusten ja julkisivusuunnittelun tuote. Rakennus on suojeltu asemakaavalla merkinnällä sr-33: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. - - - Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja." Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin ottanut kantaa hankkeeseen lausuntonsa DIAR: 703/2018 yhteydessä. Tuolloin maakuntamuseo totesi, että rakennuksella on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa eikä sitä lähtökohtaisesti voi purkaa. Rakennuksessa oli ilmoitettu olevan vakavia kunto-ongelmia. Maakuntamuseo totesi, että mikäli rakennuksen purkamista harkitaan sen kuntoon perustuen, rakennuksesta tulee laatia Tampereen kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kuntoselvitysohjeen mukainen selvitys. Tämän jälkeen Pirkanmaan maakuntamuseo voi tarvittaessa ottaa uudestaan kantaa rakennuksen purkamissuunnitelmaan.Maakuntamuseo on tutustunut Viimeistämöstä laadittuun rakenne- ja kosteustekniseen kuntotutkimukseen (Sitowise 30.5.2019), jonka perusteella voidaan todeta rakennuksessa olevan vakavia vaurioita. Ne ovat aiheutuneet kunnossapidon laiminlyönnistä, eri rakentamis- ja muutosvaiheissa toteutetuista rakenneratkaisuista sekä käytön aikaisesta haitta-aineiden imeytymisestä rakenteisiin. Kuntoselvityksestä käyvät ilmi mm. seuraavat vauriot ja ongelmat: Sisäpuolisella vedenpoistolla varustetun tasakaton bitumihuopakate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja vuotaa, mikä on vaurioittanut katteen heikosti tuulettuvia alusrakenteita ja johtanut kattorakenteiden laajaan uusimistarpeeseen. Pääosa ulkoseinistä on tuuletusraotonta tiili-mineraalivilla-tiili -rakennetyyppiä, jonka eristekerros on materiaalinäytteiden perusteella laajalti mikrobivaurioitunut. Olemattomat räystäät ja niiden eristetilaan ulottuvat, suojaamattomat tuuletusaukot ovat osaltaan edesauttaneet kosteusvaurioiden syntymistä. Ensimmäisessä kerroksessa sijainneen korjaamon ym. teknisten tilojen toiminnasta on todettu aiheutuneen öljyvuotoja välipohjarakenteisiin. Osa välipohjista on entistä yläpohjaa, jonka rakennekerroksissa on kosteusvaurioitunutta materiaalia ja jäänteitä vanhasta katemateriaalista. Kellarin maanvastaiset lattiat ja seinät kärsivät rakentamisaikakautensa rakenteille tyypillisesti liiallisesta kosteudesta, mikä on vaurioittanut niiden pinnoitteita ja liittyviä puurakenteita. Yhteenvetona voidaan todeta Viimeistämön vaurioiden olevan niin laaja-alaisia ja vakavia, että rakennuksen kunnostaminen asunnoiksi tai muuhun vakituisen oleskelun mahdollistavaan käyttöön edellyttäisi uudisrakentamiseen vertautuvia toimenpiteitä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Viimeistämö on kulttuurihistoriallisesti arvokas osa Pyynikin Trikoon tehdaskiinteistön kokonaisuutta ja sen purkaminen tarkoittaa rakennukseen liittyvien arvojen menettämistä. Rakennuksen vaurioiden kunnostaminen edellyttää kuitenkin niin mittavia toimenpiteitä, että niiden jälkeen rakennuksen alkuperäisaste jää matalaksi. Kunnostaminen johtaa myös samalla rakennuksen arvokkaiden ominaispiirteiden osittaiseen tuhoutumiseen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennuksen purkamista.