arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, arkkitehtonisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopussa perustettu kruunun uudistila, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1900-luvun alusta nykypäiviin. Rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Päärakennus on säilynyt alkuperäistä vastaavassa asussaan erinomaisesti ja siinä on nähtävissä 1900-luvun alun kansallisromantiikan piirteitä. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti Pajulanlenkin varressa.

Plevnan pihapiiri sijaitsee Vehkajärventiestä (maantie 325) pohjoiseen erkanevan Pajulanlenkin varressa, aivan tien vieressä, sen itäpuolella. Hoidetussa pihapiirissä kasvaa kookasta puustoa, sireeniä, ruusuja ja muita koristepensaita, sekä perennoja.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1900-luvun alku), aumakattoinen, kookas ja erityisen näyttävä

2 Riviaitta, kookas, hirsirunkoinen, kaksikerroksinen, luhtikäytävällinen, pohjoispäässä rankorakenteinen laajennus

3 Karjasuoja (rakennettu palaneen tilalle 1930 tai korjattu vanha), punatiilinen

Lisäksi pihapiirissä on muita rakennuksia selvästi nuorempi lato tai konevaja. Pihapiiristä on purettu useita rakennuksia, mm. 4 työväen asuinrakennusta.

Plevna (eli Lammi) on isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopussa perustettu kruunun uudistila. Talo sijaitsi alkujaan läheisen Lammijärven etelärannalla, josta se on siirtynyt nykyiselle paikalleen karttojen perusteella 1900-luvun alussa. Henkikirjojen mukaan Lammin torppia olivat 1800-luvulla Karjavuori eli Karivuori (perustettu 1844), Oravainen (1838) ja Kuusisto (1828). Tilasta on lohkottu maata 1920-50-luvuilla seuraavasti: Karivuori ja Riutta 1924, Kuusinen 1953, Kulmala 1956, Sammalkorpi 1957.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1787-1799. Kansallisarkisto.

Kiinteistön omistajat