Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kostianvirran rannat ovat pääosin puustoisia. Virran vesiliikenne on vilkasta, ja virran rannoilla on myös kunnan omistamia venepaikkoja. Paikoin puusto taipuu veden ylle ja herättää kuntalaisissa huolta puiden kaatumisesta veneiden tai jopa ihmisten päälle. Pälkäneen kunta selvittää mahdollisuuksia vaaralliseksi katsotun puuston poistamiseen.
Kostianvirta syntyi 1604 luonnonmullistuksessa, kun ylävesistöjen vedet mursivat uuden uoman Pälkäneveden ja Mallasveden välisen kannaksen läpi. Suuren Pohjan sodan aikana 1713 käytiin Kostianvirralla taistelu, jonka taistelupaikat, puolustuslaitteet ja taisteluhautojen jäännökset muodostavat historiallisen ajan kiinteän muinaisjäännöksen (Pälkäne Kostianvirta muinaisjäännösrekisteritunnus 635000001). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Kostianvirran alue on osa Pälkäneen maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa sekä Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen velvoittavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kostianvirran alueen kaavat ovat suurelta osin 1900-luvulta, joten ne eivät ohjaa alueen kulttuuriympäristön huomioimista nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Virran varrella on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävää huvila- ja mökkiasutusta.
Pirkanmaan maakuntakaava ohjaa varmistamaan kulttuuriympäristön arvojen säilymisen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Pälkäneen kuntaa Kostianvirran alueen erityisten kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistamisesta ja niiden huomioimisesta alueen puustoa hoitoa suunniteltaessa.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kostianvirran ympäristö on ollut vuosisatojen ajan näkyvän ihmistoiminnan kohteena. Virran ympäristössä on ollut viljelysmaita, ja myös rantojen asutuksella on pitkä jatkumo. Virran kulttuurihistorialliset arvot liittyvät ensisijassa näiden ihmistoiminnan merkkien näkymiseen ympäristössä. Näin olen puuston kunnon vuoksi tarpeelliseksi katsottu puiden karsiminen on alueella lähtökohtaisesti mahdollista. Muinaisjäännösalueella puuston poistaminen on tehtävä kuitenkin siten, ettei muinaisjäännös vahingoitu millään tavalla. Esimerkiksi kantojen nosto on kielletty. Alueella sijaitsevat rakenteet tulee merkitä maastoon yhdessä maakuntamuseon tutkijan kanssa ennen hakkuita ja tieto niistä tulee välittää kaikille toimijoille. Muinaisjäännösalueella suositellaan käyttämään metsuria. Jos puiden poisto tapahtuu koneellisesti, se tulee tehdä rakenteiden ulkopuolelta siten, etteivät muinaisjäännöksen rakenteet vahingoitu millään tavalla. Ajolinjat sijoitetaan muinaisjäännöksen rakenteiden ulkopuolelle. Maakuntamuseo suosittelee tutustumaan Museoviraston verkkosivuilla oleviin metsänkäsittelyohjeisiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-ja-arkeologiset-kohteet.
Maisematyölupahakemus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Maakuntamuseo ohjeistaa sen perusteella
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kostianvirran rannat ovat pääosin puustoisia. Virran vesiliikenne on vilkasta, ja virran rannoilla on myös kunnan omistamia venepaikkoja. Paikoin puusto taipuu veden ylle ja herättää kuntalaisissa huolta puiden kaatumisesta veneiden tai jopa ihmisten päälle. Pälkäneen kunta selvittää mahdollisuuksia vaaralliseksi katsotun puuston poistamiseen.
Kostianvirta syntyi 1604 luonnonmullistuksessa, kun ylävesistöjen vedet mursivat uuden uoman Pälkäneveden ja Mallasveden välisen kannaksen läpi. Suuren Pohjan sodan aikana 1713 käytiin Kostianvirralla taistelu, jonka taistelupaikat, puolustuslaitteet ja taisteluhautojen jäännökset muodostavat historiallisen ajan kiinteän muinaisjäännöksen (Pälkäne Kostianvirta muinaisjäännösrekisteritunnus 635000001). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Kostianvirran alue on osa Pälkäneen maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa sekä Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen velvoittavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kostianvirran alueen kaavat ovat suurelta osin 1900-luvulta, joten ne eivät ohjaa alueen kulttuuriympäristön huomioimista nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Virran varrella on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävää huvila- ja mökkiasutusta.
Pirkanmaan maakuntakaava ohjaa varmistamaan kulttuuriympäristön arvojen säilymisen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Pälkäneen kuntaa Kostianvirran alueen erityisten kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistamisesta ja niiden huomioimisesta alueen puustoa hoitoa suunniteltaessa.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kostianvirran ympäristö on ollut vuosisatojen ajan näkyvän ihmistoiminnan kohteena. Virran ympäristössä on ollut viljelysmaita, ja myös rantojen asutuksella on pitkä jatkumo. Virran kulttuurihistorialliset arvot liittyvät ensisijassa näiden ihmistoiminnan merkkien näkymiseen ympäristössä. Näin olen puuston kunnon vuoksi tarpeelliseksi katsottu puiden karsiminen on alueella lähtökohtaisesti mahdollista. Muinaisjäännösalueella puuston poistaminen on tehtävä kuitenkin siten, ettei muinaisjäännös vahingoitu millään tavalla. Esimerkiksi kantojen nosto on kielletty. Alueella sijaitsevat rakenteet tulee merkitä maastoon yhdessä maakuntamuseon tutkijan kanssa ennen hakkuita ja tieto niistä tulee välittää kaikille toimijoille. Muinaisjäännösalueella suositellaan käyttämään metsuria. Jos puiden poisto tapahtuu koneellisesti, se tulee tehdä rakenteiden ulkopuolelta siten, etteivät muinaisjäännöksen rakenteet vahingoitu millään tavalla. Ajolinjat sijoitetaan muinaisjäännöksen rakenteiden ulkopuolelle. Maakuntamuseo suosittelee tutustumaan Museoviraston verkkosivuilla oleviin metsänkäsittelyohjeisiin: https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-ja-arkeologiset-kohteet.
Maisematyölupahakemus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Maakuntamuseo ohjeistaa sen perusteella puiden karsimista tarkemmin. Maisematyöluvassa tulee käydä ilmi alueet, joita puun karsiminen koskee.
Jaa
Facebookissa