Ensimmäinen maininta Raidistosta on vuodelta 1470, jolloin lautamiehenä toimi Pekka Raidisto. Kylässä oli vuonna 1539 vain yksi veroa maksava talo, Uoti Pekanpojan, mutta vuonna 1545 myös toinen, Jussi Uodinpojan talo. Suvannon mukaan nämä olivat siis Parikan ja Hollarin talot (Suvanto 1954, 24, 57).

Raidiston alueesta on laadittu isojakokartta vuosina 1840–1850 (H1b:15/1-16, första delen; andra delen). Seppo Suvanto sijoittaa Raidiston Tarpianjoen eteläpuolelle (Suvanto 1954, 40), kun taas nykykartoissa se on merkitty joen pohjoispuolelle. Vanhempaa tarkkaa karttaa Raidistosta ei löydy.

Kartoissa on Tarpianjoen kummallekin puolelle merkitty useita tontteja. Suvannon kuvaama Raidiston historiallisen kylän sijainti osuu Tarpianjoen eteläpuolelle.

Kartta on vaikeasti tulkittava, sillä kartoitushetkellä isojako on jo selkeästi hajauttanut asutusta ryhmäkylistä ympäristön peltojen äärelle. Historiallista Raidiston kylätonttia on vaikea varmuudella paikantaa. Isojakokartan jakokirja on vaikeasti tulkittava, koska numeroidut tontit on kaikki merkitty ”Taipaleen ja Savikunnan” alle