rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde

Kivisalmen kylän kantatalosta Pietilästä jaettu osatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1940-luvun alussa. Yhteenkuuluva rakennusryhmä kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Keskeinen sijainti mäellä Nuuruslahdentien varressa, avoimessa maisemassa, peltojen ympäröimänä, järven rannassa, joskin runsas puusto kätkee pihapiirin pohjoispuolelta.

Mäki-Pietilä sijaitsee mäellä Nuuruslahden pohjoisrannassa. Pihaan ajetaan Nuuruslahdentieltä etelään erkanevaa Mäki-Pietiläntietä. Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja 6 talousrakennusta sekä uudempi rantasauna. Hoidetulla pihalla kasvaa kookasta puustoa, sireeniä, ruusuja ja perennoja. Pihasta avautuu komea maisema Nuuruslahdelle.

Antti Jakolan omistama Kivisalmen kylän kantatalo halottiin kahtia vuonna 1565 Eskolaksi ja Pietiläksi. Pietilä sijaitsi muiden kylän talojen tapaan Kivisalmen kyläkeskuksessa nykyisten Kivisalmentien ja Nuuruslahdentien risteyksessä. Pietilä halottiin kahtia 1823, mutta myös uusi Mäki-Pietilä sijoittui aluksi kyläkeskuksen tuntumaan. Talo siirrettiin vasta uusjaon seurauksena 1942 nykyiselle paikalleen. Kylään jäänyt Pietilä puolestaan sai nimekseen Kylä-Pietilä. Tilasta on lohkottu maata mökkitonteiksi 1960-80-luvuilla.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1942): puolitoistakerroksinen, betonisokkeli, hirsirunko, satulakatto, itäsivulla pilarien kannattama satulakattoinen avokuisti, eteläpäädyssä toinen kuisti, jonka päällä parveke, julkisivuissa punainen peiterimoitettu pystylaudoitus.

2 Riviaitta: satulakatto, kapea, pitkä runko, julkisivuissa punamullattu hirsipinta, ovien kehykset pyöreäpäiset, päistä ristikkäiset.

3 Navetta/karjasuoja (1942): betonisokkeli, satulakatto, julkisivuissa valkoiseksi maalattu sementtitiili, räystäiden alla päätyihin taittuva kerroslista.

4 Hirsisauna: satulakatto, julkisivuissa punamullattu hirsi.

Lisäksi 3 muuta maatalouden talousrakennusta, mm. puimala/riihi ja lato. Uudempi sauna on tehty rantaan 1980-90-luvuilla.

Raitio Raine, Kuhmalahden kunnan yleispiirteinen rakennusinventointi 2001

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1938. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1783-1787. Kansallisarkisto.

Kiinteistön omistaja