rakennusperinteinen

teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Teknikumin alkuperäinen rakennuskanta, tehdas, voimala, muuntoasema, raaka-ainevarasto ja korjauspaja, muodostavat tyylillisesti ja materiaalisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennukset ovat hyvin säilyneet alkuperäisessä asussa ja tilat ovat edelleen alkuperäisessä kumiteollisuuden käytössä. Läheinen virkailijoiden ja työnjohtajien hyvin säilynyt asuntoalue liittyy myös historialliseen kokonaisuuteen.

Tontilla ovat 1950-luvun loppupuolella valmistuneet 1. tehdasrakennus (1957), 2. voimalaitos (1957) muuntoasema (1957) 4. raaka-ainevarasto (1959) ja 5. korjauspaja (1959). 6. työvälinevarasto (1973) 7. letkuhalli (1975) 8. varasto (1972) 9. portinvartijankoppi.

Alkuperäsiessä rakennuskannassa (rakennukset 1-5) yhteisiä piirteitä mm. tiilirunko ja ikkunanauhat. Katot ovat pääosin tasakattoja. Vielä korjauspajan laajennuksessa, johon tuli työvälinevarasto käytettiin pintamateriaalina puhtaaksi muurattua tiiltä. Pihan keskelle rakennettu kookas letkuhalli rakennettiin jo betonielementeistä. Samoin varastorakennus tehtiin kaarihallina, joka pinnoitettiin aaltolevyillä.

(1) Pitkässä, noin 20 x 270 metriä, tehdasrakennuksessa on matala kellari ja 3 kerrosta. Rakennuksen eteläsivulla on viisi 4-kerroksista porttirakennusta, jossa ovat sisäänkäynnit, lastauslaiturit ja sosiaalitiloja, niiden pohja on noin 10x10 metriä. Rakennuksen sokkeli ja kellarit ovat betonirakenteiset, runko on puhtaaksi muurattua tiiltä. Ikkunat ovat tehdasosassa pitkinä vaakanauhoina, porttirakennuksissaosassa ikkunat/levyt muodostavat pystyelementin. Rakennuksessa on nähtävissä, kuutiomaisuus, ikkunat ja tasakatot, funktionalismin piirteitä. Rakennuksen julkisivu on säilynyt pääpiirteissää alkuperäisessä asussa. Suurimman muutoksen on tuonut letkuhallin ja tehtaan yhdistävän matalan siiven rakentaminen vuonna 1975.

Ensimmäinen ja toinen kerros toimivat tuotanto ja varastotiloina. Kolmannessa kerroksessa ovat ruokala, konttori, muoviosasto sekä tutkimus- ja kehitysosasto.

Lämpövoimalaitos muodostuu 65 -metriä korkeasta piipusta ja siihen kuuluvasta kuutiomaisesta tiilirakennuksesta, jossa pulpettikatto. Eteläpuolella on lisäksi n. 10 m korkea metallinen öljysäiliö. Ikkunat jaoteltu korkeiksi pystylinjoiksi. Voimala lämmitti alun perin tehtaan lisäksi myös tehtaan rakennuttamat virkailijoiden asuinrakennukset. Kattila suunniteltiin polttamaan öljyn lisäksi kivihiltä tai haketta. Jälkimmäistä olisi saatu läheiseltä vaneritehtaalta, joka tuotti sitä enemmän kuin tarvetta oli.

Raaka-ainevarasto on 1-kerroksinen tiilirakennus, jossa on loiva satulakatto. Päädyssä on harjan muotoa seuraava ruutuikkuna. Samoin sivuilla on yhtenäinen ikkunanauha räystään alla. Ikkunoiden päällä on ajalle tyypillinen pieni lippa, jossa kaato on seinän suuntaan.

Korjauspajassa (1950-l) on pystyurituskoristelut betonisokkeli. Runko on puhtaaksi muurattua tiiltä. Ikkunat ovat sivuilla nauhoina, päädyssä erillinen suuri ruutuikkuna. Rakennuksessa on pulpettikattol Korjauspajaa on laajennettu länsipuolelta vastaavanlaisella osalla myöhemmin, mahdollisesti 1960-luvulla.

Piirustukset ovat leimattu SGT Oy Nokia, Rakennusosasto -leimalla.

Suomen ensimmäinen kumialan yritys toimi Hämeenlinnassa vuosina 1895-98. Vammalan kannalta keskeinen Suomen Gummitehdas aloitti vuonna 1898 Helsingissä. Kasvava teollistuminen takasi myös hyvät markkinat yritykselle. Laadun parantuessa toiminta laajeni ja uudeksi toimipaikaksi tuli Pirkkalan Nokia, jonka tehdas valmistui vuonna 1904. Kumiteollisuus keskittyi 1930-luvulla, jolloin suuri osa kumialan yrityksistä kuului Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön yhteyteen. Toinen maailmansota aiheutti raaka-aineen puutteen vuoksi taantuman. Sodan jälkeen toiminta elpyi ja laajeini nopeasti. Nokialla sijaitsevien tehtaiden laajentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi. Suomen Gummitehdas arvioi myös Nokian tehtaiden kasvaneen niin laajoiksi, että työväen saanti Nokialta alkoi olla vaikeaa. Päätöksen seurauksena tehtaan johto päätti perustaa uuden tehtaan Vammalaan, johon siirrettäisiin eri osastoja Nokialta. Tehdasta varten hankittiin Vammalasta kaksi teollisuuskorttelia, toinen rautatien takaa ja toinen Liekoveden rannasta. Maat kuuluivat Jaatsin ja Vännin tiloihin. Rakentaminen rautatien takana alkoi vuonna 1956 rautatien takaisella tontilla. Rantatontti jätettiin varastoon tulevia aikoja varten. Ensimmäiset rakennukset kumitehdas, voimala, sähkökeskus valmistuivat vuonna 1957 ja tuotanto käynnistyi1958. Seuraavana vuonna valmistuivat raaka-ainevarasto ja korjauspaja. Samaan aikaan rakennettiin myös tehdasalueen pohjoispuolelle neljä kahden perheen työnjohtajien asuntoa, neljä insinöörien asuntoa, isännöitsijän asunto sekä sauna- ja pesutuparakennus.

Rakennusten piirustukset ovat varustettu SGT rakennusosasto -leimalla. Suunnittelijoiksi mainitaan tehtaan isännöitsijä Jussi Peräinen ja rakenteista vastasi ins. Jussi Jussilainen ja ins. Eino Holstila. Rakennu- putki- sähkö- hissi- ja ilmastointistöistä vastasivat tamperelaiset yritykset. Rakennustyöt teki Tähtinen & Sola. Piipun rakensi Rauhaniemi oy. Vammalaan jäi vain pienempiä alihankitatöitä. Työpaikkoja katsottiin tulevan alkuvaiheessa 300-350, joista puolet olisi naisia. Työväestö tuli pääosin paikkakunnalta.

Sama tehdas eri nimillä.

Suomen Gummitehdas Oy, Vammalan tehdas 1956-1959

Suomen Kumitehdas Oy, Vammalan tehdas 1959-1966

Oy Nokia Ab, Kumitehdas, Vammalan tehdas 1967-1979

Oy Nokia Ab, Kumiteollisuus, Vammalan tehdas 1980-1989

Teknikum oy 1989-

Nykyinen Teknikum oy perustettiin vuonna 1989, jolloin Nokialla tehtiin sisäisiä järjestelyitä. Teknikum Oy:llä on noin 210 henkeä töissä. Samalla erotettiin myös polyuretaaniyksikkö, Pucast oy, jolla on noin 20 henkeä töissä. Samalla vuosikymmenellä Vammalan tehtaalle tuli myös alivuokralaisia, joista osa oli juuri näiden järjestelyiden seurauksena syntyneitä. Tälläisiä tehtaalta lähteneitä jälkeläisiä oli mm. Vammalan muotokumi ja Vammalan teollisuuspalvelu, joista jälkimmäinen oli entinen tehtaan kunnossapitoyksikkö. Nykyisin tehtaan tiloissa toimii mm. Vammalan kaukokiito, Vammalan Maestro food, TTY ja Elastopoli, joista kaksi viimeistä ovat Tampereen teknillisen yliopiston yksiköitä. Vammalan teollisuuspalvelu toimii entisessä korjauspaja/työvälinevarastossa, joka on myyty ja erotettu omaksi tontiksi. Myös virkailijoiden asuinrakennukset ovat myyty yhtiön ulkopuolelle. Nykyisin lämpö tulee Vaneritehtaan vieressä olevasta Fortumin voimalasta. Tehtaan lämpövoimala on varavoimalana. Rakennus kuuluu tehtaalle, sisuskalut ovat Fortumin.

Kumitehtaan toteutumattomista suunitelmista voidaan mainita varhaiset suunnitelmat tehtaan laajentamisesta, jossa tilaa olisi saatu porrasosia/lamelleja etelään jatkamalla. Letkutehtaan rakentaminen lopetetti nämä suunnitelmat. 1980-luvulla oli suunitelmissa tehtaan muuttaminen toimistohotelliksi, joka myös raukesi. Tulevaisuuden ongelmia ovat tehdastilojen mataluus ( n. 3,5 m.) ja uudet korkeammat koneet.

ennen tehdasta

Kumitehtaan rakennuskannasta pääosa on rakennettu 1950-luvun loppupuolella. Tätä ennen alue oli pääosin avointa peltomaisemaa, joka rajautui idässä Nälkälänmäkeen. 1900-luvun alkupuolella kumitehtaan tontin kaakkoiskulmalla toimi puusepäntehdas ns. miljoonatehdas, joka tuhoutui tulipalossa 1930-luvulla. Tehdasalueen etelälaidalla oli Vännin tilakeskus, jossa toimi 1900-luvulla Tyrvään Karjanhoitokoulu. Peltoalueen teollistumisen jälkeen rakennukset purettiin vähitellen pois. Ainoa rakenneus, joka on säilynyt Tyrvään karjakkokoulun rakennuksista on Nokiankadun varrella oleva lautarunkoinen suulirakennus.

Nykyisin kumitehtaan tiloissa toimii Teknikum Oy:n lisäksi muita yrityksiä mm. TTY, Pucast Oy, Vammalan kaukokiito, Vammalan maestro food ja Vammalan teollisuuspalvelu oy. Lämpövoimalan omistaa Fortum.

Kumitehtaan keskeinen teollisuusalue n. 200 x 300 metriä, sijaitsee Asemakadun varrella, lähellä Vammalan rautatieasemaa. Teollisuustontti rajoittuu kapeaan metsäalueeseen, jonka takana on asutusta mm. itäpuolella Nälkälänmäki. Pihapiiri on avara. Vanhimmat teollisuurakennukset ovat pääoisn sijoitettu tontin reuna-alueelle. Pihamaa on pääosin asfalttipihaa, nurmikenttiä on pääosin reuna-alueilla. Lounaisnurkalla on henkilökunnan parkkialue. Maisemaa hallitsee lämpövoimalan 66 metriä korkea tiilipiippu.

Vanha rakennuskanta, kumitehdas, voimala/piippu, muuntoasema, raaka-ainevarasto ja entinen korjauspaja, tulisi säilyttää kokonaisuutena. Erityisesti pitäisi huolehtia, että kumitehdas ja maisemaa hallitseva savupiippu säilyvät. Rakennusten mahdollisissa muutos- ja korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida nykyisen rakennuskannan maisemallisuus ja ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Palo-oja, Willberg, Kumi, Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja 13,Tampere 1982. Tyrvään Sanomat 26.11.1958 "Kumitehtaan koneet alkavat pyöriä". 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

Jukka Tuominen, haastattelu