Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Hämeenkyrön Sasin, Mahnalan, Laitila ja Metsäkulman alueille ollaan laatimassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan kehityskuvaa. Kehityskuvan tavoitteena on luoda pohja ja suuntaviivat tekeillä olevassa yleiskaavassa osoitettavien lisärakentamismahdollisuuksien määrälle ja sijoittumiselle. Lähes koko alue on valtakunnallisesti arvokasta Hämeenkyrön kulttuurimaisema -nimistä maisema-aluetta. Kaava-alueen eteläosaan ulottuu Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Nämä maisema-alueet ja niitä koskevat suunnittelumääräykset asettavat pitkälti reunaehdot yleiskaavaan osoitettavalle täydennysrakentamiselle.
Kulttuuriympäristön huomioimiseksi kaavassa alueelle on laadittu maisemaselvitys (Mia Saloranta 2018). Tekeillä ovat myös rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnit. Maisemaselvitys vaikuttaa laaditun huolellisesti ja kaavan tavoitteisiin nähden riittävällä tarkkuudella. Siinä on huomioitu valtakunnallisten ja maakunnallisten maisemaselvitysten lisäksi alueen sisäisiä tärkeitä näkymiä ja maisemia. Aiemmat selvitykset ja tehdyt maastohavainnot on koottu kylittäin havainnollisille kartoille. Kartoissa ja niiden selitteissä on nähtävissä pieniä ristiriitaisuuksia. Sivulla 9 säilytettävät avoimet peltomaisemat kerrotaan kartoilla esitettävän punaisella ja peltoalueet, joille ehdollisesti voidaan sijoittaa rakentamista punaisella viivoituksella. Selitetekstien yhteydessä olevat värimallit ovat kuitenkin molemmat violetteja ja jälkimmäisen viivoitus erottuu hyvin heikosti. Kartoilla ensiksi mainitut peltoalueet ovat violetteja ja jälkimmäiset himmeän punaista viivoitusta.
Maisemaselvityksessä havaitut maiseman arvot on huomioitu kehityskuvan vyöhykekartalla hyvin. Myös tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset on pääosin otettu huomioon vyöhykkeiden rajaamisessa. Poikkeuksina ovat seuraavat kohteet:
- Monneronmäki, kivikautinen asuinpaikka (muinaisjäännöstunnus 108010031). Asuinvyöhyke ulottuu osittain muinaisjäännösalueelle, mikä ei ole hyväksyttävissä. Myöskään muinaisjäännöksen ympäristöön, erityisesti sen koillispuolelle, ei voida suunnitella rakentamista ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
- Koivisto, mahdollinen kiinteä muinaisjäännös (mj-tunnus 108010033). Täydennysrakentamisen suunnittelu mahdollisen, tarkemmin rajaamattoman rautakautisen kalmiston ympäristöön ei ole mahdollista ilman riittäviä tietoja kohteesta.
- Metsäkulman-Ojalan alueelle merkityn vyöhykkeen sisällä sijaitsee rautakautiseksi epäilty kiinteä muinaisjäännös Lavassalo (mj-tunnus 108010027). Vyöhykkeen rajausta tulisi korjata myös tältä osin.
Maisemaselvityksestä maakuntamuseo toteaa lisäksi, että myös muu kulttuuriperintökohde -statuksella muinaisjäännösrekisteriin tallennetut arkeologiset kohteet, kuten edelleen asutut historialliset kylätontit, on syytä ottaa huomioon ja merkitä kartoille. Sivulla 7 esitetty esikeraamisen kivikauden ajoitus on vanhentunut, nykytiedon mukaan se ajoittuu Suomessa noin 8700-5200 eaa. Pirkanmaan alueella on ollut asutusta noin vuodesta 7500 eaa. lähtien.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi tarkemmin ottaa kantaa kehityskuvaan, ennen kuin alueen rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnit ovat valmistuneet. Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Hämeenkyrön Sasin, Mahnalan, Laitila ja Metsäkulman alueille ollaan laatimassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan kehityskuvaa. Kehityskuvan tavoitteena on luoda pohja ja suuntaviivat tekeillä olevassa yleiskaavassa osoitettavien lisärakentamismahdollisuuksien määrälle ja sijoittumiselle. Lähes koko alue on valtakunnallisesti arvokasta Hämeenkyrön kulttuurimaisema -nimistä maisema-aluetta. Kaava-alueen eteläosaan ulottuu Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Nämä maisema-alueet ja niitä koskevat suunnittelumääräykset asettavat pitkälti reunaehdot yleiskaavaan osoitettavalle täydennysrakentamiselle.
Kulttuuriympäristön huomioimiseksi kaavassa alueelle on laadittu maisemaselvitys (Mia Saloranta 2018). Tekeillä ovat myös rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnit. Maisemaselvitys vaikuttaa laaditun huolellisesti ja kaavan tavoitteisiin nähden riittävällä tarkkuudella. Siinä on huomioitu valtakunnallisten ja maakunnallisten maisemaselvitysten lisäksi alueen sisäisiä tärkeitä näkymiä ja maisemia. Aiemmat selvitykset ja tehdyt maastohavainnot on koottu kylittäin havainnollisille kartoille. Kartoissa ja niiden selitteissä on nähtävissä pieniä ristiriitaisuuksia. Sivulla 9 säilytettävät avoimet peltomaisemat kerrotaan kartoilla esitettävän punaisella ja peltoalueet, joille ehdollisesti voidaan sijoittaa rakentamista punaisella viivoituksella. Selitetekstien yhteydessä olevat värimallit ovat kuitenkin molemmat violetteja ja jälkimmäisen viivoitus erottuu hyvin heikosti. Kartoilla ensiksi mainitut peltoalueet ovat violetteja ja jälkimmäiset himmeän punaista viivoitusta.
Maisemaselvityksessä havaitut maiseman arvot on huomioitu kehityskuvan vyöhykekartalla hyvin. Myös tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset on pääosin otettu huomioon vyöhykkeiden rajaamisessa. Poikkeuksina ovat seuraavat kohteet:
- Monneronmäki, kivikautinen asuinpaikka (muinaisjäännöstunnus 108010031). Asuinvyöhyke ulottuu osittain muinaisjäännösalueelle, mikä ei ole hyväksyttävissä. Myöskään muinaisjäännöksen ympäristöön, erityisesti sen koillispuolelle, ei voida suunnitella rakentamista ilman tarkempia arkeologisia tutkimuksia.
- Koivisto, mahdollinen kiinteä muinaisjäännös (mj-tunnus 108010033). Täydennysrakentamisen suunnittelu mahdollisen, tarkemmin rajaamattoman rautakautisen kalmiston ympäristöön ei ole mahdollista ilman riittäviä tietoja kohteesta.
- Metsäkulman-Ojalan alueelle merkityn vyöhykkeen sisällä sijaitsee rautakautiseksi epäilty kiinteä muinaisjäännös Lavassalo (mj-tunnus 108010027). Vyöhykkeen rajausta tulisi korjata myös tältä osin.
Maisemaselvityksestä maakuntamuseo toteaa lisäksi, että myös muu kulttuuriperintökohde -statuksella muinaisjäännösrekisteriin tallennetut arkeologiset kohteet, kuten edelleen asutut historialliset kylätontit, on syytä ottaa huomioon ja merkitä kartoille. Sivulla 7 esitetty esikeraamisen kivikauden ajoitus on vanhentunut, nykytiedon mukaan se ajoittuu Suomessa noin 8700-5200 eaa. Pirkanmaan alueella on ollut asutusta noin vuodesta 7500 eaa. lähtien.
Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi tarkemmin ottaa kantaa kehityskuvaan, ennen kuin alueen rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnit ovat valmistuneet. Kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa