Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Väylävirasto hakee rakennuslupaa Tampereen rautatieaseman Itsenäisyydenkadun alikulkusillan ja asematunnelin muutostöihin. Hankkeessa on tarkoitus purkaa 1980-luvulla rakennettu asematunneli liiketiloineen ja rakentaa tilalle raitiotiepysäkit sekä uusi kauppakäytävä ja siihen liittyvät seitsemän liikehuoneistoa, uudet kookkaammat saniteettitilat ja tasonvaihtolaitteet. Näiden alapuolelle toteutetaan tekniikkakerros. Alikulkusiltaa on tarkoitus leventää purkamalla osa Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella sijaitsevasta rakennusosasta. Näin tavoitteena on järjestää tilat raitiotie- ja autoliikenteelle sekä jalankululle ja pyöräilylle. Pohjoissiipeen on suunnitteilla polkupyörävarastot sekä tasonvaihtolaitteet laituritasolle. Hankkeeseen liittyen uusitaan Itsenäisyydenkadun ylittävät ratasillat ja rakennetaan kulkuyhteys Ratapihankadulle.
Tampereen rautatieasema ja veturitallit muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Rakennukset on suojeltu vuonna 1998 allekirjoitetun valtakunnallisia rautatieasema-alueita koskevan menettelytapasopimuksen (Rautatiesopimuksen) nojalla. Alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo toimii rautatiesopimuksella suojeltujen kohteiden osalta museoviranomaisena Pirkanmaalla. Maakuntamuseo on osallistunut TAHERA-hankkeen suunnittelijoiden kanssa järjestettyihin yhteistyökokouksiin ja ohjannut suunnittelua sen kuluessa. Suunnittelun lähtöaineistona käytettävissä on ollut rakennushistoriallinen selvitys Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen verturitalli ja Viinikanojan silta (Vahanen rakennusfysiikka Oy / Anu Laurila 2020).
ALIKULKUSILLAN LEVENTÄMINEN JA SIIPIRAKENNUKSEN OSITTAINEN PURKU
Rautatieaseman eteläsiivessä, Itsenäisyydenkadun tunnelin pohjoispuolella, sijaitsi RHS:n mukaan ensimmäisessä kerroksessa asuntoja ravintolan henkilökunnalle sekä ravintolan aputiloja. Näitä toissijaisia tiloja tai niiden aukotusta ei ole huomioitu selvityksen Ominaispiirteet ja arvot -kohdassa. Sen sijaan tunnelin suuaukon pohjoisreunan ja ravintolan ikkunanauhan päädyn muodostama pystylinja on merkitty tärkeäksi linjaksi julkisivussa. Suunnitelmissa vastaavaan kohtaan rakennetaan uusi tukimuuri, joten linja tulisi säilymään muutosten jälkeenkin. Maakuntamuseo on ohjannut käyttämään uudessa tukimuurissa verhouksena seinän tiilimuurauksen ja harmaakivipinnan yhdistelmää. Samoin museo on linjannut, että tunnelin uuden pohjoisseinän suulle tulee rakentaa purettavaa vastaava julkisivuverhous ja uusi kaareva tukimuuri alkuperäistä vastaavin materiaalivalinnoin. Tämä ohjeistus on huomioitu julkisivupiirustuksissa.
ASEMATUNNELIN PURKU JA UUDEN KAUPPAKÄYTÄVÄN & LIIKETILOJEN RAKENTAMINEN
Erkki Karvalan Arkkitehtitoimisto KSOY:ssä suunnittelema Asematunneli sitä molemmilta puolilta reunustavine liiketiloineen rakennettiin vuosina 1988–1990, jolloin Tullin aluetta kehitettiin. Tavoitteena oli luoda jalankululle turvallinen ja viihtyisä, hyvin valaistu ja vartioitu tila. Tähän pyrittiin mm. materiaalivalinnoilla ja valaistuksella. RHS:n tulkinnan mukaan Tampereen asematunnelin ongelmana on kuitenkin ollut, että koska sen kummastakaan päästä ei ole suoraa, valoisaa näkymää ulos, ei tunnelista hyvistä tavoitteista huolimatta tullut erityisen viihtyisä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, ettei asematunneliin liity niin merkittäviä arkkitehtonisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja, että ne edellyttäisivät sen säilyttämistä. Asematunnelin rakentaminen merkitsi alkuperäisen kahvion muuttamista läpikulkutilaksi. Sen purkaminen mahdollistaa osin palauttavien muutosten toteuttamisen kahvion tiloissa. Tämä mahdollisuus on syytä huomioida sen sisätilojen tulevassa suunnittelussa.
Asemahalliin liittyvän käynnin asema- ja välilaiturille on rakennushistoriaselvityksessä todettu olevan yksi rakennuksen päätiloista. RHS:ssä tunnelin tärkeinä säilyneinä ominaispiirteinä on mainittu sen laiturikatokseen johtavan portaikon betonirakenteet, lasikatteet ja itse portaikko; graniittimosaiikkibetonilaatoitus, alkuperäiset porraskaiteet sekä klinkkeriseinät. Ominaispiirteitä ja arvoja kuvaavassa pohjapiirroksessa on lisäksi nostettu tärkeänä ominaispiirteenä esiin käytävän pyöristetyt kulmat. Yhteistyökokouksissa maakuntamuseo on linjannut, että vanhan tunnelin ominaispiirteet ja alkuperäiset materiaalit tulee muutostöiden yhteydessä säilyttää tai uusia alkuperäisiä vastaaviksi. Suunnitelmissa tunnelia on tarkoitus hieman avartaa, jolloin osa alkuperäisistä pyöristetyistä nurkista purettaisiin. Tunnelin eteläseinustalla uusien liikehuoneistojen kulmat on suunnitelmassa pyöristetty, mutta pohjoisseinustalla ei. Maakuntamuseo katsoo, että myös pohjoisseinustan liikehuoneistojen kulmien tulee olla pyöristetyt.
MUUTA HUOMIOITAVAA
Julkisivujen materiaalit ja väritys on esitetty mustavalkoisissa ja värillisissä julkisivupiirustuksissa. Tiili- ja graniittiverhouksen osalta noudatetaan rakennuksen alkuperäisiä pintamateriaaleja. Materiaalilistassa esiintyy lisäksi kohdassa 3. messinkikasettien lisäksi ”verhojulkisivu, profiilit RAL 7021, mustan harmaa”. Piirustuksista ei täysin hahmotu, missä kohden materiaalia on tarkoitus käyttää, koska samalle numerolle on kaksi eri materiaalia. Akustoivien säleikköjen väriä ei ole kirjattu piirustuksiin, mutta värillisissä piirustuksissa säleikkö on harmaa tummanharmaalla taustalla. Betonipintoja on merkitty kuultovärikäsiteltäviksi Faceal Color-käsittelyllä, mutta väriä ei ole ilmoitettu. Värillisissä piirustuksissa esiintyy harmaita ja valkoisia pintoja.
Maakuntamuseo toteaa, että esitetyt muutokset voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, mikäli huomioidaan se lisäohjeistus, jota maakuntamuseo on yhteistyökokouksissa ja tässä lausunnossa antanut. Maakuntamuseo painottaa, että alkuperäisten ja uusien rakenteiden liittymäkohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. alkuperäisessä asemahallista laitureille johtavassa matkustajatunnelissa, alikulkusillan alkuperäisen aukotetun välitukimuurin sekä alikulkusillan uuden pohjoisseinän kohdalla. Puuttuvien/epäselvien materiaali- ja väritietojen osalta tulee vielä keskustella maakuntamuseon kanssa ja varmistaa näiltä osin niiden sopivuus.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Väylävirasto hakee rakennuslupaa Tampereen rautatieaseman Itsenäisyydenkadun alikulkusillan ja asematunnelin muutostöihin. Hankkeessa on tarkoitus purkaa 1980-luvulla rakennettu asematunneli liiketiloineen ja rakentaa tilalle raitiotiepysäkit sekä uusi kauppakäytävä ja siihen liittyvät seitsemän liikehuoneistoa, uudet kookkaammat saniteettitilat ja tasonvaihtolaitteet. Näiden alapuolelle toteutetaan tekniikkakerros. Alikulkusiltaa on tarkoitus leventää purkamalla osa Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella sijaitsevasta rakennusosasta. Näin tavoitteena on järjestää tilat raitiotie- ja autoliikenteelle sekä jalankululle ja pyöräilylle. Pohjoissiipeen on suunnitteilla polkupyörävarastot sekä tasonvaihtolaitteet laituritasolle. Hankkeeseen liittyen uusitaan Itsenäisyydenkadun ylittävät ratasillat ja rakennetaan kulkuyhteys Ratapihankadulle.
Tampereen rautatieasema ja veturitallit muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009). Rakennukset on suojeltu vuonna 1998 allekirjoitetun valtakunnallisia rautatieasema-alueita koskevan menettelytapasopimuksen (Rautatiesopimuksen) nojalla. Alueellisena vastuumuseona Pirkanmaan maakuntamuseo toimii rautatiesopimuksella suojeltujen kohteiden osalta museoviranomaisena Pirkanmaalla. Maakuntamuseo on osallistunut TAHERA-hankkeen suunnittelijoiden kanssa järjestettyihin yhteistyökokouksiin ja ohjannut suunnittelua sen kuluessa. Suunnittelun lähtöaineistona käytettävissä on ollut rakennushistoriallinen selvitys Tampereen rautatieasema, henkilöratapiha, eteläinen verturitalli ja Viinikanojan silta (Vahanen rakennusfysiikka Oy / Anu Laurila 2020).
ALIKULKUSILLAN LEVENTÄMINEN JA SIIPIRAKENNUKSEN OSITTAINEN PURKU
Rautatieaseman eteläsiivessä, Itsenäisyydenkadun tunnelin pohjoispuolella, sijaitsi RHS:n mukaan ensimmäisessä kerroksessa asuntoja ravintolan henkilökunnalle sekä ravintolan aputiloja. Näitä toissijaisia tiloja tai niiden aukotusta ei ole huomioitu selvityksen Ominaispiirteet ja arvot -kohdassa. Sen sijaan tunnelin suuaukon pohjoisreunan ja ravintolan ikkunanauhan päädyn muodostama pystylinja on merkitty tärkeäksi linjaksi julkisivussa. Suunnitelmissa vastaavaan kohtaan rakennetaan uusi tukimuuri, joten linja tulisi säilymään muutosten jälkeenkin. Maakuntamuseo on ohjannut käyttämään uudessa tukimuurissa verhouksena seinän tiilimuurauksen ja harmaakivipinnan yhdistelmää. Samoin museo on linjannut, että tunnelin uuden pohjoisseinän suulle tulee rakentaa purettavaa vastaava julkisivuverhous ja uusi kaareva tukimuuri alkuperäistä vastaavin materiaalivalinnoin. Tämä ohjeistus on huomioitu julkisivupiirustuksissa.
ASEMATUNNELIN PURKU JA UUDEN KAUPPAKÄYTÄVÄN & LIIKETILOJEN RAKENTAMINEN
Erkki Karvalan Arkkitehtitoimisto KSOY:ssä suunnittelema Asematunneli sitä molemmilta puolilta reunustavine liiketiloineen rakennettiin vuosina 1988–1990, jolloin Tullin aluetta kehitettiin. Tavoitteena oli luoda jalankululle turvallinen ja viihtyisä, hyvin valaistu ja vartioitu tila. Tähän pyrittiin mm. materiaalivalinnoilla ja valaistuksella. RHS:n tulkinnan mukaan Tampereen asematunnelin ongelmana on kuitenkin ollut, että koska sen kummastakaan päästä ei ole suoraa, valoisaa näkymää ulos, ei tunnelista hyvistä tavoitteista huolimatta tullut erityisen viihtyisä. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, ettei asematunneliin liity niin merkittäviä arkkitehtonisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja, että ne edellyttäisivät sen säilyttämistä. Asematunnelin rakentaminen merkitsi alkuperäisen kahvion muuttamista läpikulkutilaksi. Sen purkaminen mahdollistaa osin palauttavien muutosten toteuttamisen kahvion tiloissa. Tämä mahdollisuus on syytä huomioida sen sisätilojen tulevassa suunnittelussa.
Asemahalliin liittyvän käynnin asema- ja välilaiturille on rakennushistoriaselvityksessä todettu olevan yksi rakennuksen päätiloista. RHS:ssä tunnelin tärkeinä säilyneinä ominaispiirteinä on mainittu sen laiturikatokseen johtavan portaikon betonirakenteet, lasikatteet ja itse portaikko; graniittimosaiikkibetonilaatoitus, alkuperäiset porraskaiteet sekä klinkkeriseinät. Ominaispiirteitä ja arvoja kuvaavassa pohjapiirroksessa on lisäksi nostettu tärkeänä ominaispiirteenä esiin käytävän pyöristetyt kulmat. Yhteistyökokouksissa maakuntamuseo on linjannut, että vanhan tunnelin ominaispiirteet ja alkuperäiset materiaalit tulee muutostöiden yhteydessä säilyttää tai uusia alkuperäisiä vastaaviksi. Suunnitelmissa tunnelia on tarkoitus hieman avartaa, jolloin osa alkuperäisistä pyöristetyistä nurkista purettaisiin. Tunnelin eteläseinustalla uusien liikehuoneistojen kulmat on suunnitelmassa pyöristetty, mutta pohjoisseinustalla ei. Maakuntamuseo katsoo, että myös pohjoisseinustan liikehuoneistojen kulmien tulee olla pyöristetyt.
MUUTA HUOMIOITAVAA
Julkisivujen materiaalit ja väritys on esitetty mustavalkoisissa ja värillisissä julkisivupiirustuksissa. Tiili- ja graniittiverhouksen osalta noudatetaan rakennuksen alkuperäisiä pintamateriaaleja. Materiaalilistassa esiintyy lisäksi kohdassa 3. messinkikasettien lisäksi ”verhojulkisivu, profiilit RAL 7021, mustan harmaa”. Piirustuksista ei täysin hahmotu, missä kohden materiaalia on tarkoitus käyttää, koska samalle numerolle on kaksi eri materiaalia. Akustoivien säleikköjen väriä ei ole kirjattu piirustuksiin, mutta värillisissä piirustuksissa säleikkö on harmaa tummanharmaalla taustalla. Betonipintoja on merkitty kuultovärikäsiteltäviksi Faceal Color-käsittelyllä, mutta väriä ei ole ilmoitettu. Värillisissä piirustuksissa esiintyy harmaita ja valkoisia pintoja.
Maakuntamuseo toteaa, että esitetyt muutokset voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, mikäli huomioidaan se lisäohjeistus, jota maakuntamuseo on yhteistyökokouksissa ja tässä lausunnossa antanut. Maakuntamuseo painottaa, että alkuperäisten ja uusien rakenteiden liittymäkohtiin tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. alkuperäisessä asemahallista laitureille johtavassa matkustajatunnelissa, alikulkusillan alkuperäisen aukotetun välitukimuurin sekä alikulkusillan uuden pohjoisseinän kohdalla. Puuttuvien/epäselvien materiaali- ja väritietojen osalta tulee vielä keskustella maakuntamuseon kanssa ja varmistaa näiltä osin niiden sopivuus.
Jaa
Facebookissa