Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian Korkeemäenkatu 18:ssa olevan asuinrakennuksen purkamislupahakemuksesta. Maakuntamuseo teki paikalla maastokatselmuksen 4.4.2013 ja toteaa seuraavaa. Kyseessä on rankorakenteinen aumakattoinen, omistajien kertoman mukaan vuonna 1938 rakennettu paritalo. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan rakennus olisi 10 vuotta vanhempi, mihin viittaa myös rakennuksen arkkitehtuuri. Rakennus sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa, kerrostalovaltaisella alueella, jossa on rakennuskantaa 1900-luvun puolivälistä nykypäiviin. Korkeemäenkatu 18 on ainoa aikansa ja rakennustyyppinsä edustaja tällä alueella. Puuklassismin tyylipiirteitä omaava rakennuksen saumapeltikate on todennäköisesti alkuperäinen. Vuorausta on uusittu paikoitellen. Sisätiloissa on tehty remontteja useaan otteeseen, mutta suurimmat ja talon teknisen kunnon kannalta merkittävimmät muutokset tapah-tuivat 1960-luvulla asuintiloja laajennettaessa vintille sekä kellariin. Ilmeisen riittämättömän yläpohjan tuuletuksen, kattoikkunoiden sekä liian ohuen eristekerroksen katolle kertyy jäätä ja sulamisvedet valuvat seinärakenteisiin. Myös kondenssivettä valuu yläpohjaan.
Rakennuksen itäpäädyn asunnossa on havaittavissa kosteutta 1. kerroksen ka-tossa ja lisäksi kosteusvaurioita on ollut ja niitä on korjattu myös 2. kerroksessa. Tarkkaa kuvaa kosteusvaurioiden laajuudesta ja kosteuden aiheuttamien vauri-oiden laadusta ei ole, mutta asukkaiden kuvausten mukaan rakennuksessa on huoneilmaongelma ja homeen aiheuttamaa altistusta epäillään. Länsipäädyn asunto on paremmassa kunnossa eikä erityisiä vaurioita ole silmämääräisesti arvioiden nähtävissä. Kellaritiloihin on tehty sauna-, pesuhuone ja takkatiloja sekä teknisiä tiloja. Rakenteiden kunnosta ei ole tietoa. Alapohjan ryömintätilainen ja maapohjainen osa vaikuttaa kuivalle vaikka salaojia ei ilmeisesti ole. Piha routii jonkin verran.
Rakennus omaa kulttuurihistoriallista arvoa osana Nokian keskustan harvalukuiseksi käynyttä, ennen toista maailmansotaa rakennettua asuinrakennuskantaa. Rakennus on määritelty keskusta-alueelta osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa (selvitystyö Ahola 23.12.2010) kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja sen säilymisedellytyksiä esitetään tutkittavaksi asemakaavoituksen yhteydes-sä.
Purkaminen merkitsee maankäyttö- ja rakennuslain 118 §: tarkoittamien historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen hävittämistä ja 139 §:n mukaisten rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti puolla purkamisluvan myöntämistä rakennukselle. Rakennuksesta laaditussa kuntoarviossa (Antero Pentikäinen; Pienkiinteistön kuntotarkastus 19.2.2013) ei käy ilmi miten laajoja rakennuksen vaatimat kunnostustoimenpiteet olisivat eikä siten purkamiselle ole esitetty kunnosta johtuvia erityisiä perusteita laajemman kuntoarvion muodossa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian Korkeemäenkatu 18:ssa olevan asuinrakennuksen purkamislupahakemuksesta. Maakuntamuseo teki paikalla maastokatselmuksen 4.4.2013 ja toteaa seuraavaa. Kyseessä on rankorakenteinen aumakattoinen, omistajien kertoman mukaan vuonna 1938 rakennettu paritalo. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan rakennus olisi 10 vuotta vanhempi, mihin viittaa myös rakennuksen arkkitehtuuri. Rakennus sijaitsee Nokian keskustan tuntumassa, kerrostalovaltaisella alueella, jossa on rakennuskantaa 1900-luvun puolivälistä nykypäiviin. Korkeemäenkatu 18 on ainoa aikansa ja rakennustyyppinsä edustaja tällä alueella. Puuklassismin tyylipiirteitä omaava rakennuksen saumapeltikate on todennäköisesti alkuperäinen. Vuorausta on uusittu paikoitellen. Sisätiloissa on tehty remontteja useaan otteeseen, mutta suurimmat ja talon teknisen kunnon kannalta merkittävimmät muutokset tapah-tuivat 1960-luvulla asuintiloja laajennettaessa vintille sekä kellariin. Ilmeisen riittämättömän yläpohjan tuuletuksen, kattoikkunoiden sekä liian ohuen eristekerroksen katolle kertyy jäätä ja sulamisvedet valuvat seinärakenteisiin. Myös kondenssivettä valuu yläpohjaan.Rakennuksen itäpäädyn asunnossa on havaittavissa kosteutta 1. kerroksen ka-tossa ja lisäksi kosteusvaurioita on ollut ja niitä on korjattu myös 2. kerroksessa. Tarkkaa kuvaa kosteusvaurioiden laajuudesta ja kosteuden aiheuttamien vauri-oiden laadusta ei ole, mutta asukkaiden kuvausten mukaan rakennuksessa on huoneilmaongelma ja homeen aiheuttamaa altistusta epäillään. Länsipäädyn asunto on paremmassa kunnossa eikä erityisiä vaurioita ole silmämääräisesti arvioiden nähtävissä. Kellaritiloihin on tehty sauna-, pesuhuone ja takkatiloja sekä teknisiä tiloja. Rakenteiden kunnosta ei ole tietoa. Alapohjan ryömintätilainen ja maapohjainen osa vaikuttaa kuivalle vaikka salaojia ei ilmeisesti ole. Piha routii jonkin verran.Rakennus omaa kulttuurihistoriallista arvoa osana Nokian keskustan harvalukuiseksi käynyttä, ennen toista maailmansotaa rakennettua asuinrakennuskantaa. Rakennus on määritelty keskusta-alueelta osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnissa (selvitystyö Ahola 23.12.2010) kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja sen säilymisedellytyksiä esitetään tutkittavaksi asemakaavoituksen yhteydes-sä.Purkaminen merkitsee maankäyttö- ja rakennuslain 118 §: tarkoittamien historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen hävittämistä ja 139 §:n mukaisten rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti puolla purkamisluvan myöntämistä rakennukselle. Rakennuksesta laaditussa kuntoarviossa (Antero Pentikäinen; Pienkiinteistön kuntotarkastus 19.2.2013) ei käy ilmi miten laajoja rakennuksen vaatimat kunnostustoimenpiteet olisivat eikä siten purkamiselle ole esitetty kunnosta johtuvia erityisiä perusteita laajemman kuntoarvion muodossa.